Tunnin juna, eduskuntavaaliehdokas, Salo, Turku

Suomi raiteille

Turku-Helsinki raideyhteyttä on nopeutettava. Tarvitsemme tunnin junan 2020-luvulla.

Joukkoliikenneratkaisut ovat keskusteluttaneet viime päivinä Turussa ja muuallakin. Ensin naureskeltiin rinnehissi-Funikulaarille, jonka ulkoasu ei aivan näytä vastaavan havainnekuvia. Täytyy myöntää, että itsekin nauroin vertailukuvat nähdessäni, vaikka uskon lopputuloksesta tulevan vielä ihan hieno, kun kaikki osat saadaan paikoilleen ja Kakolanmäen ympäristö puhkeaa keväiseen kukkaansa. Näin suurella julkisuudella siitä tulee varmasti oikea vetonaula!

Toiseksi keskusteluttaa Tunnin juna, joka otti ison harppauksen edellisviikolla, kun valtio päätti perustaa Tunnin juna –hankeyhtiön kehittämään ratayhteyttä ja etsimään rahoitusta. Tunnin junan varrella olevat kaupungit Espoo, Lohja, Salo, Turku ja Vihti ovat sitoutuneet edistämään hankeyhtiön työn käynnistymistä ja sen pääomittamista. Hankkeen onnistuessa Tunnin juna kulkee todennäköisesti jo 2020 -luvulla. Tämä on merkittävä edistysaskel pitkään kaavaillussa projektissa.

Eilen saimme vielä hyviä uutisia Turun mahdolliseen raitsikkaan liittyen. Kaupunginjohtaja Minna Arve esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunkiin ryhdytään suunnittelemaan raitiotietä. Raiteiden rakentaminen käynnistyisi vuonna 2023 ja kyytiin pitäisi päästä vuonna 2026. Raitiotie koostuisi ensimmäisessä vaiheessa Tiedepuiston linjasta ja Raision linjasta. Ensiksi mainittu liikennöisi keskustasta Tiedepuiston eli Kupittaan seudun kautta Varissuolle ja toinen keskustasta Länsikeskuksen kautta Raisioon.

Olen puhunut niin Tunnin junan kuin kaupunkien raiteiden edistämisestä jo pitkään. Ylioppilaskunnassa kaupunkipolitiikasta vastatessani kirjoitin useammat lausunnot ja mielipidekirjoitukset juuri Kupittaan Tiedepuiston alueen kehittämisestä ja raitsikasta osana sitä. En voisi olla iloisempi kaupunginjohtajan esityksestä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suunniteltu linjaus kulkisi juuri Kupittaan kautta Raisioon.

Suomi on saatava raiteille ja Varsinais-Suomen on otettava etunoja asiassa. Tunnin juna ja raitsikka maksavat, mutta hankeyhtiöiden avulla niihin ei käytettäisi vain julkista rahaa, vaan kerättäisiin monikanavaisesti rahoitusta useammalta niistä hyötyvältä taholta. Molemmat raidehankkeet ovat lisäksi investointeja, joiden avulla tutkitusti saadaan aikaan talouskasvua ja siten hyvinvointia – ei vain niiden varrelle vaan laajemmaltikin. Tämä edellyttää sitoutumista kaavoituksessa korkeaan ja tiiviiseen rakentamiseen sekä toteutukseen kerättävässä rahoituksessa onnistumista.

Näen, että meillä ei ole varaa epäonnistua tässä. Kun haluamme pärjätä kilpailussa elinvoimasta, meidän on edistettävä raidehankkeita siten, että ne valmistuisivat 2020-luvulla.

Janika Takatalo: tunnin juna, raitiotie ja funikulaari

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Tiedote 21.3.2018

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään päättänyt maksuttoman varhaiskasvatuksen valtionavustuksista. Kokeilu koskee viisivuotiaita ja sen laajuus on 20 viikkotuntia. Kokeiluun otettiin hakemusten perusteella 20 kuntaa, ja Varsinais-Suomesta mukana ovat Turku, Salo, Somero ja Taivassalo. Kokeilu alkaa ensi syksynä ja kestää vuoden.

– Tein valtuustoaloitteen Turun lähtemisestä mukaan kokeiluun heti, kun maan hallitus oli viime syksyn budjettiriihessä päättänyt tällaista mahdollisuutta tarjota. On todella hienoa, että kaupunginvaltuusto päätti hakea mukaan kokeiluun ja meidät siihen lopulta myös hyväksyttiin. Tämä tulee olemaan monelle perheelle iso juttu, iloitsee asiaa edistänyt kaupunginvaltuutettu Janika Takatalo.

Varhaiskasvatuksella on todettu olevan monia hyötyä lasten kasvuun, kehitykseen ja myöhempään oppimiseen. Varhaiskasvatuksella voidaan esimerkiksi ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua mahdollisiin oppimisvaikeuksiin jo varhaisessa vaiheessa. Maksuton varhaiskasvatus myös parantaa etenkin naisten työllisyysastetta ja vähentää kannustinloukkuja, kun vastaanotettu työpaikka ei tarkoita kaiken palkan hupenemista varhaiskasvatusmaksuihin.

– Turku on tällä päätöksellä edelläkävijäkaupunki, ja nostaa varmasti profiiliaan lapsiystävällisenä kaupunkina. Tulemme saamaan hyvää dataa kokeilun vaikutuksesta turkulaisiin perheisiin ja sen myötä voimme arvioida kokeilun jatkoa, sanoo Takatalo.

– Positiivisen rakennemuutoksen myötä tarve päiväkotipaikoille on muutenkin kasvussa, ja Turku elää varhaiskasvatuksen osalta tärkeää murrosaikaa. Meidän on samaan aikaan kokeilun kanssa varmistettava varhaiskasvatushenkilökunnan ja –tilojen riittävyys, jatkaa Takatalo.

Ministeriö tulee järjestämään myöhemmin vielä kokeilun kakkosvaiheen, johon myös ykkösvaiheessa mukana olleet kunnat voivat uudestaan hakea. Valtion maksuosuus kokeilusta on noin 20 %. Viisivuotiaiden maksuttomuuskokeilu on lisäksi osa kaksivuotisen esikoulun selvittämistä Opetushallituksessa.

– Mikäli tällainen kehityssuunta tulee seuraavalla hallituskaudella kyseeseen, on hyvä, että olemme Turussa jo pari askelta edellä, ​päättää Takatalo.

 

Lisätietoja:

Janika Takatalo,

Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja

janika.takatalo@turku.fi

+358 44 982 04 65

Katso myös ministeriön tiedote täältä.

Teot ovat kauneinta puhetta 5: Suomen paras kampusalue

Viidentenä #tekoja –sarjassa on intohimoni kohde jo monen vuoden ajalta – nimittäin Kupittaan ja Itäharjun tiedepuiston kehittäminen. Vuonna 2015 toimin TYYn hallituksen varapuheenjohtajana ja korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittisen Ryhmä 40 000:n koordinaattorina (silloin vielä Ryhmä 30 000, mutta aloitteestani muutettiin vuoden lopussa nimeksi Ryhmä 40 000). Vuosi oli kunnallispoliittisesti opiskelijoiden aktiivisin vuosiin. Loimme kestävät suhteet esimerkiksi kaupunginhallitukseen ja tapasimme kaikki valtuustoryhmät useampaan otteeseen. Yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa pidimme monta suunnittelupalaveria, jossa toimme esiin ajatuksiamme Suomen parhaasta kampusalueesta.

Tuon vuoden jälkeisenä keväänä kaupunginhallitus päätti nostaa Kupittaan kampuksen ja tiedepuiston alueen kehittämisen Turun ensimmäiseksi kärkihankkeeksi. Kärkihanke on sisällöltään pitkälti sen mukainen, mitä vuonna 2015 lobbasimme. Tuonkin jälkeen olen jatkanut aktiivista kirjoittamista aiheesta eri kanaviin ja myös puhunut kampusalueen potentiaalista aina tilaisuuden tullen. Minulla on monta täysin toteutettavissa olevaa ässää hihassa, joita haluaisin valtuutettuna päästä edistämään. Aloitteeni Heurekan tyyppisen matkailukohteen saamiseksi kampusalueelle sai melko paljon huomiota alkuvuonna. Nyt alueelle on tulossa vierailu- ja innovaatiokeskus, joka toteuttaa tätä ajatusta.

Kupittaan ja Itäharjun alueelle syntyy tällä hetkellä eniten Turussa uusia työpaikkoja. Suomen paras kampusalue ja tiedepuisto toisi lisäarvoa alueelle hakeutumista pohtivien yritysten, ammattilaisten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Haluamme Turkuun parhaat yrityskehittäjät, parhaat tutkijat ja esimerkiksi parhaat urheilijat. Alueen tulee olla omaleimainen kokonaisuus, joka ei tyhjene iltapäivällä vaan sykkii elämää pitkälle iltaan saakka. Siksi sinne tarvitaan lisää asumista, lisää kivijalkaliikkeitä ja lisää viihtyisiä viheralueita.

http://www.tyy.fi/fi/medialle/blogi/2015/09/suomen-paras-kampusalue

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3380597/Turku+tarvitsee+oman+Heurekan

https://drive.google.com/file/d/0B9TSqPO0E-TvNlRWQmFBR200bGc/view

#turku #kampus #osaavaturku #kokoomus #takatalo2017

Teot ovat kauneinta puhetta osa 4: sähköbussit

Tänään #tekoja -sarjan vuorossa Turun ensimmäiset sähköbussit. Kuulun Turun Kaupunkiliikenne oy:n hallitukseen, joka tuottaa joukkoliikennepalvelua Turun kaupungissa. Viime vuosi oli jännittävä, sillä hankimme Turkuun ensimmäiset sähköbussit. Raportoinkin silloin reissustamme, kun olimme Kööpenhaminassa testaamassa näitä äänettömiä ja päästöttömiä linja-autoja.

Sähköbussit aloittivat viime lokakuussa liikennöinnin linjalla 1 eli Satama-Kauppatori-Lentokenttä. Olen itsekin käyttänyt niitä jo Turussa ja täytyy sanoa, että mukavaa oli. Ympäristöystävällisyyden lisäksi tosiaan äänettömyys ja modernit laitteet, kuten ilmainen wifi ja kännyköiden latausmahdollisuus, ovat vakuuttaneet. Bussit ovat myös suomalaiselta Linkkerin tehtaalta ja siten luovat suomalaista työtä.

Päästäksemme tavoitteeseen hiilineutraalista Turusta vuoteen 2040 mennessä tarvitsemme lisää sähkökäyttöistä joukkoliikennettä. Sitä odotellessa olisi kuitenkin nykyisen kaluston hyvä siirtyä käyttämään biodieseliä. Tämä ei vaatisi rakenteellisia muutoksia busseihin eikä biodiesel enää ole edes merkittävästi litrahinnaltaan tavallista dieseliä kalliimpaa. Pieni summa onkin ok maksaa sijoituksesta vähäpäästöisempään kulkemiseen. Tätä edistän seuraavaksi.

Tämäkään teko (sähköbussien hankkiminen) ei tietenkään mitenkään yksinomaa itseni ansiota, vaan tässä on ollut hyvää yhteistyötä joukkoliikennetoimiston ja –lautakunnan kanssa sekä eri puolueiden välillä. On kuitenkin ollut hienoa olla tapahtumien ytimessä puhumassa minulle tärkeästä asiasta sekä päätöksenteossa mukana. Työ jatkuu, sillä Turun joukkoliikenteessä on vielä paljon kehitettävää.
#tekoja #kokoomus #Turku #kestäväturku #rohkeaturku #takatalo2017

Sinistä huomenta -pamfletin julkaisutilaisuus

Olen kirjoittajana Sinistä huomenta! -pamfletissa. Se julkaistaa 1.3. klo 19- Tårgetissa.

Nostetaan malja työlle, hyvinvoinnille, koulutukselle, ympäristölle, Itämerelle, liikenteelle ja kaupunkikehitykselle!

Miltä näyttää huomisen Varsinais-Suomi nuorten kokoomuslaisten silmin; Miten Turusta saadaan vielä parempi korkeakoulukaupunki, miten kiertotalous auttaa sekä ympäristöä että taloutta, miten Varsinais-Suomesta tehdään tulevaisuuden edelläkävijä?

Seitsemän Kokoomusnuorten ja -opiskelijoiden aktiivia kirjoitti ajatuksia Varsinais-Suomen tulevaisuudesta – kukin omasta aiheestaan. Näistä kirjoituksista muodostui Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten pamfletti: “Sinistä huomenta! Nuorten kokoomuslaisten ajatuksia paremmasta Varsinais-Suomesta”.

Pamfletin ei ole tarkoitus toimia kuntavaaliohjelmana – aiheet ovat osin niin laajoja, että ne ylittävät kunnallisen päätöksenteon rajat. Sen sijaan kirjoitusten on tarkoitus herättää lukijansa – toivottavasti myös nykyiset ja tulevat päättäjät – katsomaan huomiseen ja visioimaan rohkeasti tulevaisuutta. Kehitys kehittyy – päätöksentekijöiltä vaaditaan innovatiivisuutta, uudistusmielisyyttä ja rohkeutta.

Lisää liikettä, Turku!

Turku tunnetaan urheilukaupunkina – Paavo Nurmen kotikaupunkina. Olemme tuttuja niin penkkiurheilijoille, kuntoliikunnan harrastajille kuin kilpaurheilijoillekin. Meillä on valtavan hyvät harrastuspaikkamahdollisuudet ja laaja lajikirjo. Seurat tekevät hienoa työtä monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ylläpitämisessä.

Parhaatkaan puitteet eivät kuitenkaan vielä automaattisesti tarkoita, että kaikki liikkuisivat. Liikunnan puute on yksi suurimmista kehittyneitä maita kiusaavista haasteista. Ongelma ei ole siinä, että kategorisesti kaikki liikkuvat liian vähän vaan siinä, että liikkumattomuus kasautuu. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa tutkimusten mukaan 2 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa. On aloitettava muutos, jossa yhä useampi liikkuu säännöllisesti.

Vaikuttavinta on, jos liikunnallinen elämäntapa opitaan jo lapsena. Liikkuvista lapsista tulee myös useammin liikkuvia aikuisia. Siksi on tärkeää tavoittaa koko ikäluokka jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, ja antaa siellä liikunnalliset eväät elämään. Onkin tärkeää, että liikunnallisuus on luonteva osa päiväkotien ja koulujen arkea, ja että niiden pihat ja sisätilat ovat liikkumiseen kannustavia. Lapset tulisikin ottaa yhä useammin mukaan suunnittelemaan puistoja sekä päiväkotien ja koulujen pihoja. Kaikkien koulujemme tulee olla Liikkuvia kouluja.

Mitä sitten tapahtuu, kun kasvamme ja vanhenemme? Moni lopettaa pitkäaikaisen harrastuksensa yläasteella. Syynä on usein harrastuksen muuttuminen liian kilpailulliseksi, harjoitusmäärien kasvaminen ja harjoitusmaksujen kallistuminen. Enemmän tarvittaisiin matalan kynnyksen ryhmiä, joissa treenikerrat ja –maksut ovat kohtuullisia, ja joissa saa harjoitella myös ilman menestymispaineita.

Korkeakoulupaikkakunnalle muutettaessa vanhat joukkueet ja muut jäävät taakse, ja uusiin voi olla iso kynnys lähteä mukaan. Työelämässä ja ruuhkavuosina vähäisen liikkumisen syiksi luetellaan usein kiire ja harrastusten yhdistämisen vaikeus työhön ja perhe-elämään. Seniori-iässä taas liikuntapaikat voivat olla vaikeasti saavutettavissa ja sopivia liikuntamuotoja voi olla vaikeampi löytää.

Ratkaisuni näihin on ennen kaikkea siinä, että yhä useampi oppii liikunnallisen elämäntavan lapsena. Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja lisätään liikunnallisia sisältöjä päiväkodeissa ja kouluissa. Huolehditaan, että Turusta löytyy kaiken ikäisille ja tasoisille sopivia harrastusryhmiä. Sellaisiakin, joissa nuorena voi harrastaa ilman kilpailupaineita. Opiskellessa penkkejä tulee kulutettua todella paljon, ja moni istuu paljon enemmän kuin terveyden kannalta olisi hyvästä. Erilaiset säädettävät sähkötyöpisteet niin luentosaleissa kuin kirjastoillakin olisivat hyvää vaihtelua ainaiseen istumisasentoon. Työikäisten liikkumisessa työnantajien tuki on tärkeä. Myös perheiden yhteiset liikkumismuodot ja koulujen iltapäivissä tapahtuva harrastaminen vähentäisivät eriaikaista kyyditsemisrumbaa harrastuksiin ja jättäisivät näin enemmän aikaa yhdessäololle ja aikuisten liikunnalle. Senioreiden kohdalla pitää huolehtia hyvistä kulkuyhteyksistä esimerkiksi uimahalleihin ja ohjatuista liikuntatunneista, jolloin saa tukea sopivien liikkeiden löytämisessä.

Maakuntauudistuksen jälkeisissä kunnissa vapaa-aika ja liikunta nousevat uudella tavalla keskiöön. Kuntapäättäjien on huolehdittava liikunnan edellytyksistä ja löydettävä keinoja myös uusien liikkujien aktivoimiseen. Laajoilla harrastajapohjilla takaamme samalla huippu-urheilun tulevaisuutta. Kenties Krista Pärmäkosken ja muiden hiihtohuippujemme meno MM-kisoissa houkuttelee turkulaisiakin laduille, kun nyt niin hienon talvinen kelikin vielä on.

Laitetaan yhdessä Turku liikkeelle ja voimaan paremmin!

 

Janika Takatalo

Talous ja Turku -seminaari

Turun Kokoomusopiskelijoiden Talous ja Turku -seminaarissa talouspoliittisen tilannekatsauksen pitää kansanedustaja Juhana Vartiainen (VTT). Janika Takatalo ja Miikka Koski esittelevät Kokoomusopiskelijoiden kuntavision.

Turvallisempi Turku meille kaikille

Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa

Pimeys tulee taas joka ilta aikaisemmin. Samalla huomaan ajoittavani koiran kanssa iltalenkille menemisen yhä aikaisempaan kellonaikaan. En pidä liikkumisesta yksin ulkona pimeässä. Siitä tulee turvaton olo.

Tutkimusten mukaan en ole kokemukseni kanssa yksin. Turvattomuuden tunteesta kaupungeissa on tehty useita selvityksiä (ks. esim. Lindblom 2014 ja Vahanne 2008). Myös arkikokemus tuttavieni kautta vahvistaa asiaa. Eräskin ystävä kertoi kulkevansa pimeän reitin kotiinsa yo-kylään aina hätänumero kännykän näytölle valmiiksi valittuna. Haluammeko elää arkeamme näin?

Ilmiö on valitettavasti sukupuolittunut ja korreloi myös iän kanssa. Lindblomin tutkimuksen mukaan naiset kokevat turvattomuutta useammin kuin miehet ja eläkeläiset useammin kuin työssäkäyvät. Erityisesti alikulkutunnelit, pimeät metsät ja puistot sekä syrjäiset paikat pelottavat naisia iästä riippumatta. Vilkkaat paikat kuten ravintoloiden ja kauppojen edustat herättävät turvattomuutta lähes yhtä usein myös miehissä. Turussa toteutetuissa kyselyissä keskustan pelottavimmiksi paikoiksi nousivat Kauppatori ja Aurajokiranta.

Kaupunkisuunnittelun keinoilla voidaan ratkaista osa ongelmista. Valaistus on kaiken ykkönen. Valaistusta parantamalla ei ainoastaan vähennetä rikollisuuden pelkoa, vaan myös rikoksentekotilaisuuksia ja todellisia rikoksia. Toinen on siisteydestä huolehtiminen. Rappeutunut ympäristö ja rikotut ikkunat vahvistavat tunnetta siitä, että sosiaalinen kontrolli alueella ei toimi. Vahingot olisikin korjattava aina niin nopeasti kuin mahdollista. Kolmantena on yhteenkuuluvuuden tunne. Eri asuinalueiden eriytymistä ja yhteiskunnallista osattomuutta tulisi vähentää. Panostukset ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja päihdehuoltoon ovat tärkeitä.

Jokaisella tulisi olla oikeus turvalliseen kaupunkitilaan. Liikkumisia tai tekemisiä ei pitäisi joutua rajoittamaan pelkojen vuoksi. Meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta turvattomuus Turussa vähenisi. Julkista liikennettä öisin tulisi esimerkiksi lisätä. Valvonnan ja partioinnin lisääminen baarien ja grillikioskien edustoilla lisää aamuöiden turvallisuutta. Panostetaan myös tosissaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja annetaan kaikille mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaamme. Lisätään hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä.

Pahoinvointi tarkoittaa helposti häiriökäyttäytymistä. Tästä valitettavana esimerkkinä ovat viime päivien uutiset pellepukuisista pelottelijoista ja tyrmäystippojen käytöstä turkulaisissa opiskelijajuhlissa. Tällaisille törkeyksille tulisi olla nollatoleranssi.

Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun Kokoomuksen hallituksen jäsen ja Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan varapuheenjohtaja

Kaikille lapsille mahdollisuus harrastaa Turussa!

Luin eilen Turun Sanomista (TS 30.6.) Paco Diopista, joka pisti pystyyn oman urheiluseuran. Seuran tavoitteena on saada erityisesti maahanmuuttajatytöt mukaan liikkumaan. Harrastukset ovatkin lapsille ja nuorille parasta kotoutumista ja syrjäytymisen ehkäisyä – kansallisuuteen katsomatta.

 

Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu, jos harrastamisen hinta karkaa käsistä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle luovutettiin eilen raportti, jossa esitetään keinoja harrastusten kustannusten hillitsemiseksi.

 

Perinteisin keino on vapaaehtoistoiminnan pitäminen elinvoimaisena. Olen itsekin vuosia harrastanut ja valmentanut yleisurheilua. Kun itse antaa aikaansa, saa paljon tilalle. Yleisurheilu on muutenkin hyvä esimerkki siitä, että myös edullisia harrastuksia on edelleen olemassa. Raportin mukaan seurojen tulisi tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia harrastaa vaikka vain pari kertaa viikossa. Suuret treenimäärät eivät saa olla itseisarvo, sillä kohtuullisilla harjoituskerroilla päästään usein lapsilla varsin samoihin tuloksiin. Innostus ja motivaatio säilyvät ja kurssimaksut pysyvät alhaisempina.

 

Kustannuksia voidaan myös hillitä kilpailujärjestelmää uusimalla. Alle 12-vuotiaiden kisamatkat voisivat rajoittua lähiseuduille ja sarjojen sijaan voitaisiin suosia turnausmuotoisia viikonloppuja. Lisenssijärjestelmän tulisi tukea enemmän monilajisuutta siten, että yhdellä lisenssillä voisi harrastaa useampaakin lajia. Olosuhde- ja varustevaatimuksia voisi myös miettiä lasten kohdalla maalaisjärjellä uusiksi, turvallisuus toki ensisijaisesti huomioiden.

 

Kaikkea vastuuta ei silti pidä sysätä järjestöille. Kunnilla ja kouluilla on harrastuksien mahdollistajana myös erittäin tärkeä rooli. Hallituksen ”tunti liikuntaa koulupäivään” – kärkihanke tuo liikuntaa koulupäivien sisälle. Yhteistyö seurojen kanssa taas iltapäivä- ja kerhotoiminnan kanssa lisää tilaisuuksia kokeilla erilaisia lajeja ilman suurta taloudellista panostusta. Lasten taiteen ja kulttuurin harrastaminen on myös hallituksen hyvänä tavoitteena. Jo 2 miljoona euroa on jaettu lasten toivomiin harrastustunteihin – mm. bänditoimintaan, valokuvauskursseihin ja näytelmäkerhoihin.

 

Turussa on todella monipuoliset liikuntamahdollisuudet useine halleineen, kenttineen ja puistoineen. Ne ovat myös kovassa käytössä, minkä takia mieluisia vuoroja ei kaikkien ole millään mahdollista saada. Lapsia ja nuoria on kuitenkin mielestäni syytä suosia vuoroja jaettaessa, sillä vanhemmat voivat harjoitella hyvin myöhempäänkin. Myös taloudellinen tuki kaupungilta on merkittävä harrastamisen hintaa laskeva tekijä. Turussa esimerkillisesti alle 20-vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia ja näin on syytä olla jatkossakin. Kenties tämän voisi ulottaa vielä korkeakouluopiskelijoihinkin?

 

Yhteiskunta saa liikuntaan ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sijoitetut rahat moninkertaisesti säästöissä takaisin. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen lisää terveys- ja hyvinvointierojen kasvua sekä estää liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Lasten ja nuorten yhdenvertaiset harrastusmahdollisuudet on turvattava harrastustakuulla. Jokaiselle on turvattava mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Päättäväisellä kuntapolitiikalla taataan kaikille liikunnan ja uuden oppimisen riemu!

 

Janika Takatalo