Yhteisöllisyys on yksi avaintekijä parempiin oppimistuloksiin

Julkaistu Turun Sanomissa 8.12.2023

Uusimmat Pisa-tulokset on taas julkaistu, eivätkä tulokset ole Suomelle mairittelevia. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt ja osaamiserot kasvaneet.

Suunnan on nyt todella muututtava, sillä pieni kansakuntamme ei pärjää yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa, jos emme pysy muiden OECD-kärkimaiden kintereillä.

Onneksi Orpon hallitus panostaa perustaitoihin, sillä ilman riittävää luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa ei myöskään ole valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista. Peruskouluun ollaan lisäämässä 200 miljoonan euron rahoitus ja perusopetuksen vähimmäisopetusmäärää kasvatetaan. Oppimisen tukea vahvistetaan ja opettajien hallinnollista työtä vähennetään.

Lisäksi hallitus vakiinnuttaa tasa-arvorahoituksen, jolla tuetaan esimerkiksi sosioekonomisesti haastavammilla alueilla sijaitsevia kouluja. Koulujen kännykkäkiellot mahdollistetaan.

Paikallisesti tehdään myös paljon ja olen todella iloinen, että Turussa olemme ottaneet lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin yhdeksi uudeksi painopisteeksi. Kun hyvinvointialueet aloittivat alkuvuonna, kaupunkien rooli muuttui. Nyt 2/3 Turun palveluista ja budjetista liittyy opetuksen ja kasvatuksen palveluihin.

Lapset ja nuoret eivät voi saavuttaa maailman parhaita oppimistuloksia, jos he eivät voi hyvin. Siksi kiusaaminen, häiriökäyttäytyminen ja mielenterveysongelmat on ratkaistava yhteistyössä kotien kanssa, jotta koulu voi onnistua tehtävässään.

Uskon myös, että tärkeä palasensa on yhteisöllisyydellä aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Minulle itselleni oli tärkeää, että lapsi pääsisi pieneen päivähoitoyksikköön. Kun sekä lapset että aikuiset kaikki tuntevat toisensa, on helpompi varmistaa, että kukaan ei putoa ja mahdolliset haasteet voidaan havaita ajoissa.

En väitä, etteivätkö isotkin yksiköt voisi onnistua ja niissä on myös omat etunsa. Olen kuitenkin huolestuneena seurannut kehitystä esimerkiksi Espoossa, jossa rakennetaan pitkälti yli 300 lapsen päiväkotikompleksia.

Pieni voi hukkua massaan valtavassa päiväkodissa tai koulussa. Ne aiheuttavat helposti myös käytännön haasteita, kuten enemmän sairastelukierteitä, meteliä sekä vaarallista ruuhkaa vienti- ja hakutilanteissa.

Tärkeimpänä näen kuitenkin sen yksilöllisen huomion ja tuen, mitä pienessä ryhmässä tai yksikössä voi saada.

Isot yksiköt ovat yleensä kuitenkin kustannustehokkaita ja joku balanssi tässäkin tulee löytää. En kuitenkaan halua, että Turussa mennään kohti liian massiivisia laitoksia tai ryhmäkokoja.

Pohja ihmisten hyvinvoinnille ja hyville oppimistuloksille luodaan jo nuorena.

JANIKA TAKATALO

Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu (kok)

VTM