Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Valtuustoaloite 15.3: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa

Kokoomuksen valtuustoaloite 15.3.2021: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi Turun kouluissa

Turun pitäisi olla mahdollisimman hyvä ja turvallinen kasvupaikka jokaiselle lapselle. Kaikille se ei sitä valitettavasti vielä ole. Kiusaaminen on sitkeä ongelma, joka pesii edelleen yhteiskunnassamme ja kouluissamme.

Kuten moni muukin ilmiö, myös kiusaaminen muuttaa jatkuvasti muotoaan ja löytää uusia tilaisuuksia. Meidän on päättäväisesti kamppailtava kiusaamista vastaan, sillä pahimmillaan kiusaaminen voi jättää koko elämän mittaisia, syviä vaurioita. On muistettava, että kiusaaminen jättää myös kiusaajaan jälkensä.

Kiusaaminen kehittyy, ja siksi myös kiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamistilanteiden hoitamisen on kehityttävä. Kiusaamisen ehkäisyyn on vuosia haettu malleja, joista osa toimii paremmin, osa huonommin. Yhtä patenttiratkaisua ei ole, mutta kun toimiva malli löytyy, se kannattaa monistaa.

Etelä-Karjalassa on saavutettu hyviä tuloksia uudesta mallista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi. Malli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.

Etelä-Karjalassa on laadittu koko maakuntaan yhteinen ohjeistus, jonka mukaisesti lainvastaisiin tekoihin puututaan. Ohjeistuksessa on laadittu tapauskohtaisia ohjeita eri kiusaamistilanteisiin. Ohjeistuksen ydin on siinä, että se tuo yhteiset selkeästi kirjatut ja riittävän vakavat toimintatavat kiusaamiseen puuttumiseksi.

Etelä-Karjalan ohjeistus löytyy yksityiskohtaisemmin täältä.

Me kokoomuksen valtuutetut esitämme, että Turussa laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa vastaava ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi on nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit.Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa

Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Janika Takatalo hallitusohjelmasta: Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Viime kaudella ja vaalien alla silloiset oppositiopuolueet – Vihreät edellä – kampanjoivat sillä, että he peruisivat tehdyt koulutusleikkaukset ja panostaisivat miljardin koulutukseen. SDP lupasi vaihtoehtobudjetissaan 600-700 miljoonan lisäpanostuksia opetusalalle. Opiskelijoiden ääniä kosiskeltiin myös lupaamalla korotuksia opintotukeen.

Nyt hallitusohjelman tultua julki, voimme nähdä, miten opiskelijat ja opetusala on saatu äänestämään näitä puolueita katteettomilla lupauksilla. En valitettavasti voi sanoa olevani yllättynyt, sillä lupaukset olivat alun perinkin hataralla taloudellisella pohjalla ja lupauksen tehneet puolueet tiesivät sen todennäköisesti itsekin. Koulutukseen on tulossa näillä näkymin parinsadan miljoonan panostukset, kiitosta annan niistä kyllä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen panostamisesta. Opintotukeen sen sijaan korotuksia ei tehdä, paitsi huoltajakorotus 25 € / kk ja indeksiin sitominen 2020-luvulla.

Vertauksena tuleva hallitus on kyllä löytänyt uusia pysyviä menolisäyksiä jopa 1,2 miljardin edestä. Tämäkään ei todennäköisesti tule riittämään, vaikka velanottoa ja veronkorotuksia joudutaan jo näitäkin varten tekemään. Suurin yksittäinen ”tulevaisuuspanostus” ohjelmassa on eläkkeiden korotus 183 miljoonalla, joka sekin tosin on vähemmän kuin Antti Rinne vaalipuheissaan lupasi.

Nuorten hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy ja mielenterveys on sekin nostettu ohjelmassa paraatipaikalle, mutta kun katsoo rahavarauksia, ei konkretiaa ja panostuksia löydykään. Toivottavasti nuorten hyvinvointiin löytyy hallitusohjelman toimeenpanossa vielä ihan todellisiakin työkaluja, sillä nuorisotyötä ei tehdä vain hyvän tahdon ja pyhän hengen avulla. Petteri Orpo sanoi osuvasti, että tuore hallitusohjelma on kuin hiekalle rakennettu hulppea huvila. Hienoja selvityksiä on luvassa, mutta talouskasvua niiden vaatimien panostusten rahoittamiseksi ei niinkään.

Tällainen toiminta ei ole omiaan lisäämään politiikan uskottavuutta. Suomalainen poliittinen prosessi kaipaa uudistamista, sillä vaalien tulos ei näy riittävästi tulevassa hallituksessa ja sen ohjelmassa. Osa puolueista on kivunnut hallitukseen lupaamalla ihmisille lisää rahaa, jota sillä ei tosiasiallisesti ole. Suurimpia maksajia näille puoliksi täysille vaalilupauksille ovat nuoret sukupolvet, jotka ohjelman panostuksista hyötyvät vähiten. Kestävä taloudenpito ja horisontti vaalikautta pidemmällä ovat avaimia parempaan sukupolvipolitiikkaan.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

 

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Julkaistu Eurooppanuorten Tähdistö-lehdessä

Tänä keväänä ratkaistaan paljon. Ilmastonmuutos, siirtolaisuuskriisi ja populismi ovat tunnettuja esimerkkejä unionin kohtaamista globaaleista haasteista. Yksinään suurimmatkin jäsenvaltiot ovat liian pieniä pystyäkseen ratkaisemaan näitä. Siksi vahvalle eurooppalaiselle yhteistyölle ja korkealle osaamiselle on nyt erityisen paljon tilausta.

EU:n tulee mielestäni jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että olemme osaavin maanosa ja pärjäämme näin maailmanlaajuisessa osaamisintensiivisessä kilpailussa. Korkea osaaminen edistää työpaikkojen luomista, talouden kasvua ja auttaa meitä ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Kaikilla EU-mailla on yhteinen intressi koulutuksen ja kulttuurin tarjoaman potentiaalin maksimoimiseen. Minun visioni seuraavan sukupolven Euroopasta on sellainen, jossa kaikki nuoret saavat laadukasta koulutusta ja hyötyvät kansainvälistymisestä.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään. Se voi tapahtua Erasmus-vaihdon avulla tai kotikansainvälistymällä. Erasmus-ohjelman rahoitus on tämän vuoksi triplattava lyhyellä aikavälillä ja jopa kymmenkertaistettava pitkällä. Jokaisen eurooppalaisen tulee myös oppia kommunikoimaan vähintään kahdella kielellä äidinkielensä lisäksi ja joka toisen nuoren tulisi suorittaa toisen asteen jälkeinen tutkinto.

Muissa EU-maissa suoritetut tutkinnot ja opintojaksot tulee tunnustaa automaattisesti ja vastavuoroisesti, haasteita on edelleen esimerkiksi monessa ammattipätevyyden vaativassa alassa. Meidän tulee myös luoda vahva eurooppalaisten korkeakoulujen verkosto, jotta olemme mantereena vetovoimainen ja saamme houkuteltua parhaat opiskelijat ja tutkijat työskentelemään tänne. Myös yhteistä innovaatio- ja tutkimusohjelmaa tulee jatkaa ja kasvattaa, sillä euro tutkimukseen Euroopan tasolla on vaikuttavampi kuin euro tutkimukseen kansallisella tasolla.

Jotta tämä kaikki on mahdollista, tulee meidän jatkaa seuraavalla rahoituskaudella EU-budjetin painopisteen siirtämistä kohti kilpailukykyä ja innovaatioita synnyttävää toimintaa. Suomella on myös tuhannen taalan paikka nostaa osaamisen ja koulutuksen teemaa heinäkuussa alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja meillä voisi olla tässä kokoamme enemmän sanavaltaa. EU tarvitsee nyt tieteen ja koulutuksen sanansaattajia!

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Salonjokilaakso: Janika Takatalo päässyt oppimaan politiikkaa näköalapaikoilta

Juttu minusta Salonjokilaakso -lehdessä 28.3.2019

Salonjokilaakso: Janika Takatalo päässyt oppimaan politiikkaa näköalapaikalta

Pekka Mäenpää

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Janika Takatalo kiertää muiden ehdokkaiden tavoin aktiivisesti Varsinais-Suomen vaalipiiriä.

Turussa nykyään asuva Takatalo on salolaislähtöinen valtiotieteiden maisteri, joka pääsi tutustumaan yhteisten asioiden hoitamiseen ja vastuunkantoon jo yläkoulukäisenä.

– Toimin Moision yläkoulussa oppilaskunnan puheenjohtajana ja sen jälkeen Salon nuorisovaltuustossa neljän vuoden ajan. Tie on vienyt sen jälkeen opiskelijapolitiikan huipulle ja kuntapolitiikkaan, sekä eduskuntaan töihin. Nyt luonnollinen askel on tavoitella omaa tuolia maan ykköspäättäjien joukossa, Takatalo sanoo.

Hänen mukaansa maailma muuttuu koko ajan ja päättäjien täytyy muuttua sen mukana.

– Haluan toimia uuden sukupolven äänenä. Ymmärrän suuria muutostrendejä, ja mitä ne vaativat päätöksentekijöiltä. Olen myös pitkäjänteisesti hankkinut koulutusta ja kokemusta, joista on päätöksentekijälle hyötyä. Koen, että ääni minulle on ääni tulevaisuudelle.

Takatalo kertoo olevansa yrittäjäsuvusta, jossa politiikka ei ole koskaan näytellyt suurta roolia.

– Niin sanottu suomalainen unelma on toteutunut kohdallani. Vaikka vanhempani eivät ole korkeakoulutettuja tai edes ylioppilaita, minusta oli kuitenkin mahdollista tulla sukuni ensimmäinen maisteri. Haluan, että Suomi on jatkossakin paikka, jossa ihmisen tausta ei määritä sitä mitä hänestä voi tulla, vaan jokainen voi edetä ahkeruuden ja hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien avulla niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Vaikka tavallisesta salolaisperheestä kansanedustajaksi.

Takatalo kertoo kokoomuslaisten arvojen kuten yritteliäisyyden, työntekoon kannustamisen ja sivistyksen tarttuneen kodista mukaan.

– Nuorisovaltuustossa toimiessani meidän kummivaltuutettuja olivat Annika Viitanen ja Juhani Nummentalo, ja Annika taisi olla se, joka houkutteli minut lukioiässä mukaan Salon kokoomusnuoriin. En ole valintaani katunut.

Takatalo kertoo harmitelleensa sitä, että kovin harva nuori haluaa liittyä mihinkään puolueeseen.

– Kun olen kysynyt syytä, on usein vastattu, että mikään puolue ei täysin vastaa omia arvoja. Olen siihen sitten sanonut, että pitää vain valita se puolue, mikä on lähimpänä omia arvoja ja lähteä muuttamaan niitä muita juttuja sisältä päin. Näin olen itse toiminut esimerkiksi nostamalla puolueeni agendalle entistä enemmän ympäristö- ja tasa-arvoteemoja.

Takatalo on ollut nuoresta iästään huolimatta mukana politiikassa mukana jo kymmenen vuotta, jos ajanlasku aloitetaan siitä, kun hän edusti nuoria Salon sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

– Sen jälkeen olen ollut aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa toimien niin tiedekuntajärjestöni puheenjohtajana kuin koko ylioppilaskunnankin varapuheenjohtajana. Lähdin myös kuntapolitiikkaan opiskelukaupungissani Turussa, jossa toimin tällä hetkellä Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, kaupunginhallituksen varajäsenenä ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Olen myös Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu. Näiden lisäksi minulla on luottamustehtäviä myös erilaisissa järjestöissä, julkisyhteisöissä ja puolueessa.

Takatalo on saanut juuri valmiiksi valtiotieteiden maisterin tutkinnon ja jatkaa tästä suoraan valtiotieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Opiskelut ovat koko ajan edenneet töiden ohella.

– Toimin opintojeni aikana useamman vuoden opetusministeri Sanni-Grahn-Laasosen avustajana eduskunnassa. Tällä hetkellä johdan päätoimisesti Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkuntaa, mikä tarkoittaa, että edustan opiskelijaliittoa esimerkiksi puolueen ylimmässä päättävässä elimessä, puoluehallituksessa. Osallistun myös viikoittain kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmän kokouksiin.

Takatalolla on myös sivutoiminen yritys, joka paneutuu erilaisiin viestinnän asiantuntijatoimeksiantoihin kuten puheiden kirjoittamiseen ja erilaisiin vaikuttajaviestintään liittyviin asioihin.

– Avopuolisoni valmistuu pian juristiksi ja on juuri suorittamassa viimeistä trainee-jaksoaan helsinkiläisessä lakifirmassa. Näemme tällä hetkellä pääasiassa viikonloppuisin, kun hän tulee Varsinais-Suomeen auttamaan kampanjassani. Arki on aika hektistä, mutta onneksi puolisokin on innostunut politiikasta ja tukee minua täysillä. Meillä on kaksi pientä bologneserotuista koiraa, Nala ja Luna.

Kokoomuksella on Varsinais-Suomessa kaksi tavoitetta: tehdä Petteri Orposta pääministeri ja saada viides kansanedustaja.

– Nämä molemmat ovat kovalla työllä mahdollisia ja näen itseni kisaamassa tosissaan listan läpimenijäpaikoista. Salolais-turkulaisena minulla on mahdollisuus kerätä ääniä laajalti ja edustaa koko Varsinais-Suomea. Näen, että moni kaipaa nyt politiikkaan muutosta ja minä uutena ehdokkaana voisin tuoda modernia, sinivihreää ja asiantuntevaa otetta päätöksentekoon.

Salonjokilaakso, #Takatalo2019, Kokoomus, Salo, Varsinais-Suomi, Salon kokoomus, yrittäjyys, yrittäjät, talouskasvu, talous, vahva talous, vastuullinen taloudenhoito, osaaminen, koulutus, innovaatiot,
Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo Salonjokilaaksossa 28.3.2019

Janikan puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Minulla oli ilo vastaanottaa kaupungintalolla vieraita eilen yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Katteluksen kanssa. Turkuun on kokoontunut Suomen nuorisotyötä tekevät tahot ja sain pitää tilaisuudessa puheen nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Tässä se on!

Puhe 27.3.2019 – Nuori2019

Arvoisat kutsuvieraat!

On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi Turkuun, jossa yhtenä harvoista kaupungeista on oma nuorisolautakunta. Meillä Turussa on nuorisotyöllä todella vahva asema ja juuret syvällä. Kaupunki on tuottanut nuorisopalveluja jo vuodesta 1946 ja työpajatoimintaakin on ollut jo yli 30 vuotta, nuorisotiedotusta 15 vuotta ja etsivää nuorisotyötä yli 10 vuotta.

Turussa on rohkeasti kokeiltu erilaisia nuorisotyön muotoja. Meillä esimerkiksi musiikkitoiminta aina ollut vahvaa ja vedämme valtakunnallista Rock Academy –hanketta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Myös Turku Game Academy on nostanut e-urheilun asemaa Turussa ja saanut siitä Allianssin myöntämän tunnustuspalkinnon.

Turussa nuorisotyötä tehdään laajasti, nuorimmat asiakkaat ovat nollavuotiaita lasten kulttuurikeskus Seikkailupuistossa ja vanhimmat ovat alle 29-vuotiaita, esim.  nuorten työpajoilla, etsivässä työssä ja skeittihalli Cubessa. Meillä on rakenteilla myös useita monitoimitiloja, jotka tuovat nuorisotyöhön mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön mm. kirjastojen ja koulujen kanssa. Turussa on paljon mahdollisuuksia tehdä nuorisotyötä!

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi, haluan nostaa myös muutamia huolenaiheita. Myös Turussa riittää töitä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Turun kaupungin ja Me-säätiön viime syksynä julkistamien laskelmien mukaan Turussa on 2 739 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta nuorta. Alueellinen eriytyminen on Turussa selkeästi havaittava ilmiö, joka näkyy mm. eroina asukkaiden hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa sekä kaupungin vetovoimassa. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa mittavan ohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteissä hyödynnetään kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia.


Loppuun vielä muutama sana kevään vaaleista ja demokratiasta. Demokratian tulevaisuus on puhututtanut monia tänä vaalien superkeväänä. Monet pelkäävät, miten poliittisen osallistumisen käy tässä ilmapiirissä. Moni kansalainen on menettänyt uskonsa politiikan kykyyn ratkaista ongelmia. Näemme vaalivideoita, jossa epäsuorasti kannustetaan jopa poliittiseen väkivaltaan. Ehdokkaita ahdistellaan ja nuoret kokevat voimattomuutta vaikuttaa Suomen ja maailman tulevaan suuntaan. Vaikka politiikka kiinnostaa, vanhat osallistumisen tavat eivät innosta eikä omalla äänellä uskota olevan yhtä paljon merkitystä kuin ennen. Allianssi on tehnyt hyvää työtä nuorten äänestämisaktiivisuuden ja osallisuuden edistämisen eteen. Nuorisovaalit, nuorten vaalikone ja kirjeet ensimmäistä kertaa äänestäville ovat aivan loistojuttuja, joilla toivottavasti on merkitystä nuorten poliittiseen osallistumiseen.

Myös me täällä Turussa olemme yrittäneet kokeilla uusia tapoja antaa demokratiakasvatusta ja kokemusta vaikuttamisesta. Nuorisotaloillamme on käytössä osallistuva budjetointi, joka avaa nuorille mahdollisuuden olla vaikuttamassa oman ympäristönsä toimintaan ja kehittämiseen. Nuorisovaltuusto on saanut vihdoin edustukset lautakuntiin ja kaupunginvaltuusto on nuorentunut. Minäkään en varmasti olisi tässä, jos en olisi kymmenen vuotta sitten lähtenyt nuorisovaltuustotoimintaan ja sen jälkeen saanut kokeilla siipiäni erilaisissa nuorisojärjestöissä edeten kohti isompia saappaita. Turussa kaupunginhallitusta johtaa alle 30-vuotias ja myös valtuustoryhmissä ja lautakunnissa valtaa on annettu nuorille. Olen tästä iloinen ja ylpeä.

Olen myös iloinen ja ylpeä siitä, että Nuori2019 -päivät järjestetään tänä vuonna juuri Turussa. On ollut mahtavaa tehdä Allianssin kanssa yhteistyötä ja toivon kaikkien viihtyvän päivillä Turussa ja palaavan tänne vielä pian uudestaankin. Nauttikaa illasta ja nuorisomyönteisestä Turusta!

Kokoomus, #Takatalo2019, eduskuntavaalit 2019, nuoret, nuori, Nuori2019, Turku, Varsinais-Suomi, osaaminen, #äänitulevaisuudelle, koulutus, ympäristö, ilmastonmuutos, yrittäjyys
Janika Takatalon puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa
Epstorilla, Seinäjoella, Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Tiedote 9.5.2018

Julkaisuvapaa

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Kansainvälisyys, kielitaito ja eri kulttuurien tuntemus voidaan nähdä tänä päivänä välttämättöminä perustaitoina. Yhä useamman toimenkuvaan nyt ja tulevaisuudessa kuuluu yhteydenpitoa maailmalle, matkustamista ja vierailla kielillä toimimista. Kansainvälisyystaitoja tarvitaan lähes kaikilla aloilla eri taustoista tulevien ihmisten kanssa toimiessa.

– Jokaiseen korkeakoulututkintoon Suomessa tulisi sisällyttää kansainvälistymisjakso. Tutkintotodistusta ei tulisi saada käteen, jos ei ole opintojen aikana hankkinut minkäänlaista kansainvälistä kokemusta. Kansainvälistymisen suorittamistapojen pitäisi toki olla mahdollisimman joustavia, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.

Kansainvälistymisjakson voisi suorittaa perinteisen opiskelijavaihdon lisäksi vaikkapa kansainvälistä kauppaa tekevän yrityksen harjoittelussa, Suomessa olevia vaihto-opiskelijoita tutoroimalla tai ryhmätöinä kansainvälisissä verkko-opintoalustoissa. Myös vapaa-ajalla hankittu osaaminen tulisi tunnustaa: reppureissailu Aasiassakin kartuttaa kansainvälisiä taitoja.

– Ehdotuksemme olisi myös yksi tapa lisätä kansainvälisen liikkuvuuden tasa-arvoa. Nykyisellään  naiset lähtevät vaihtoon useammin kuin miehet ja yliopistoista lähdetään maailmalle ammattikorkeakouluja herkemmin. Myös asuinpaikka ja sosiaalinen tausta näkyvät liikkuvuustilastoissa. Pakollisena tutkinnon osana kaikki korkeakoulutetut hankkisivat kansainvälistä osaamista, Takatalo toteaa.

Tutkintojen kansainvälistymisjaksoista on puhuttu jo jonkin aikaa, ja asiaa on pidetty esillä esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:a laadittaessa. Nyt olisikin korkeakouluilla paikka laittaa puheet käytäntöön ja varmistaa valmistuneiden kansainvälisen osaamisen taso.

Samalla näin Eurooppa-päivänä Kokoomusopiskelijat haluaa korostaa EU:n rahoittaman Erasmus-ohjelman merkitystä opiskelijoille ja toivoo Euroopan parlamentin kasvattavan ohjelmaa tulevalla kaudella paitsi taloudellisesti niin myös laajuudeltaan, jotta yhä laajemmat osallistujaryhmät saadaan sen piiriin.

Lisätietoja:

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65
janika.takatalo@kokoomusopiskelijat.fi

 

Valtuustoaloite 11.9.: Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Valtuustoaloite 11.9.2017

Turku mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Syksyn budjettiriihessä päätettiin monista lapsiperhemyönteisistä asioista. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat lähemmäs sadan prosentin luokkaa. Viisivuotiaista turkulaislapsista 85,1 % oli varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 31.12.2016.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Turun tulee tehdä periaatepäätös viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun mukaan pyrkimisestä.

Edellä kerrotun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että

  • Turku tekee periaatepäätöksen pyrkiä mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Kokeilun lopullinen laajuus ja toteutus voidaan päättää myöhemmin sen perusteella, paljonko valtion rahaa kokeiluun tulee.

 

Janika Takatalo

Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Syksyn budjettiriihen todellisia voittajia olivat lapsiperheet. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta.

Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat yli 90 prosentin luokkaa.

Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Töitä on kannattavampaa ottaa vastaan, kun noussut tulotaso ei katoa heti varhaiskasvatusmaksuihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan muutoksen myötä 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ja sisaralennus nousee kaikissa perheissä 10 prosentista 50 prosenttiin.

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Ensimmäinen askel oli maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Seuraava on tämä budjettiriihessä päätetty kokeilu viisivuotiaille maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Turun tulee hakea mukaan kokeiluun. Pyrkimyksenä tulee olla mallin vakiinnuttaminen kaupunkiimme. Aion tehdä asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Janika Takatalo

Kaupunginvaltuutettu (kok.)
Turku