Yhteisöllisyys on yksi avaintekijä parempiin oppimistuloksiin

Julkaistu Turun Sanomissa 8.12.2023

Uusimmat Pisa-tulokset on taas julkaistu, eivätkä tulokset ole Suomelle mairittelevia. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt ja osaamiserot kasvaneet.

Suunnan on nyt todella muututtava, sillä pieni kansakuntamme ei pärjää yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa, jos emme pysy muiden OECD-kärkimaiden kintereillä.

Onneksi Orpon hallitus panostaa perustaitoihin, sillä ilman riittävää luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa ei myöskään ole valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista. Peruskouluun ollaan lisäämässä 200 miljoonan euron rahoitus ja perusopetuksen vähimmäisopetusmäärää kasvatetaan. Oppimisen tukea vahvistetaan ja opettajien hallinnollista työtä vähennetään.

Lisäksi hallitus vakiinnuttaa tasa-arvorahoituksen, jolla tuetaan esimerkiksi sosioekonomisesti haastavammilla alueilla sijaitsevia kouluja. Koulujen kännykkäkiellot mahdollistetaan.

Paikallisesti tehdään myös paljon ja olen todella iloinen, että Turussa olemme ottaneet lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin yhdeksi uudeksi painopisteeksi. Kun hyvinvointialueet aloittivat alkuvuonna, kaupunkien rooli muuttui. Nyt 2/3 Turun palveluista ja budjetista liittyy opetuksen ja kasvatuksen palveluihin.

Lapset ja nuoret eivät voi saavuttaa maailman parhaita oppimistuloksia, jos he eivät voi hyvin. Siksi kiusaaminen, häiriökäyttäytyminen ja mielenterveysongelmat on ratkaistava yhteistyössä kotien kanssa, jotta koulu voi onnistua tehtävässään.

Uskon myös, että tärkeä palasensa on yhteisöllisyydellä aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Minulle itselleni oli tärkeää, että lapsi pääsisi pieneen päivähoitoyksikköön. Kun sekä lapset että aikuiset kaikki tuntevat toisensa, on helpompi varmistaa, että kukaan ei putoa ja mahdolliset haasteet voidaan havaita ajoissa.

En väitä, etteivätkö isotkin yksiköt voisi onnistua ja niissä on myös omat etunsa. Olen kuitenkin huolestuneena seurannut kehitystä esimerkiksi Espoossa, jossa rakennetaan pitkälti yli 300 lapsen päiväkotikompleksia.

Pieni voi hukkua massaan valtavassa päiväkodissa tai koulussa. Ne aiheuttavat helposti myös käytännön haasteita, kuten enemmän sairastelukierteitä, meteliä sekä vaarallista ruuhkaa vienti- ja hakutilanteissa.

Tärkeimpänä näen kuitenkin sen yksilöllisen huomion ja tuen, mitä pienessä ryhmässä tai yksikössä voi saada.

Isot yksiköt ovat yleensä kuitenkin kustannustehokkaita ja joku balanssi tässäkin tulee löytää. En kuitenkaan halua, että Turussa mennään kohti liian massiivisia laitoksia tai ryhmäkokoja.

Pohja ihmisten hyvinvoinnille ja hyville oppimistuloksille luodaan jo nuorena.

JANIKA TAKATALO

Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu (kok)

VTM

Osaava Turku -tapahtuma 20.5.

Osaava Turku fb-live 20.5.

Miten Turku voisi panostaa osaamiseen, sivistykseen ja koulutukseen vielä nykyistäkin paremmin? Millainen on maailman toimivin opiskelijakaupunki? Miten Euroopan suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta, voidaan ratkoa kuntapolitiikan avulla? Näistä ja monista muista polttavista kysymyksistä 20.5. klo 17 FB-livessä ovat keskustelemassa Turun kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Janika Takatalo, Turun Kokoomuksen pormestariehdokas Minna Arve sekä MEP Henna Virkkunen. Tilaisuuden juontaa Turun kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Helen Urho. Kysymyksiä ja ideoita keskustelijoille voit jättää somessa jo ennakkoon tai kysyä lähetyksen aikana. Tervetuloa!

Osaava Turku -tapahtuma 20.5.

Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Valtuustoaloite 15.3: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa

Kokoomuksen valtuustoaloite 15.3.2021: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi Turun kouluissa

Turun pitäisi olla mahdollisimman hyvä ja turvallinen kasvupaikka jokaiselle lapselle. Kaikille se ei sitä valitettavasti vielä ole. Kiusaaminen on sitkeä ongelma, joka pesii edelleen yhteiskunnassamme ja kouluissamme.

Kuten moni muukin ilmiö, myös kiusaaminen muuttaa jatkuvasti muotoaan ja löytää uusia tilaisuuksia. Meidän on päättäväisesti kamppailtava kiusaamista vastaan, sillä pahimmillaan kiusaaminen voi jättää koko elämän mittaisia, syviä vaurioita. On muistettava, että kiusaaminen jättää myös kiusaajaan jälkensä.

Kiusaaminen kehittyy, ja siksi myös kiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamistilanteiden hoitamisen on kehityttävä. Kiusaamisen ehkäisyyn on vuosia haettu malleja, joista osa toimii paremmin, osa huonommin. Yhtä patenttiratkaisua ei ole, mutta kun toimiva malli löytyy, se kannattaa monistaa.

Etelä-Karjalassa on saavutettu hyviä tuloksia uudesta mallista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi. Malli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.

Etelä-Karjalassa on laadittu koko maakuntaan yhteinen ohjeistus, jonka mukaisesti lainvastaisiin tekoihin puututaan. Ohjeistuksessa on laadittu tapauskohtaisia ohjeita eri kiusaamistilanteisiin. Ohjeistuksen ydin on siinä, että se tuo yhteiset selkeästi kirjatut ja riittävän vakavat toimintatavat kiusaamiseen puuttumiseksi.

Etelä-Karjalan ohjeistus löytyy yksityiskohtaisemmin täältä.

Me kokoomuksen valtuutetut esitämme, että Turussa laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa vastaava ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi on nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit.Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa

Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Janika Takatalo hallitusohjelmasta: Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Viime kaudella ja vaalien alla silloiset oppositiopuolueet – Vihreät edellä – kampanjoivat sillä, että he peruisivat tehdyt koulutusleikkaukset ja panostaisivat miljardin koulutukseen. SDP lupasi vaihtoehtobudjetissaan 600-700 miljoonan lisäpanostuksia opetusalalle. Opiskelijoiden ääniä kosiskeltiin myös lupaamalla korotuksia opintotukeen.

Nyt hallitusohjelman tultua julki, voimme nähdä, miten opiskelijat ja opetusala on saatu äänestämään näitä puolueita katteettomilla lupauksilla. En valitettavasti voi sanoa olevani yllättynyt, sillä lupaukset olivat alun perinkin hataralla taloudellisella pohjalla ja lupauksen tehneet puolueet tiesivät sen todennäköisesti itsekin. Koulutukseen on tulossa näillä näkymin parinsadan miljoonan panostukset, kiitosta annan niistä kyllä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen panostamisesta. Opintotukeen sen sijaan korotuksia ei tehdä, paitsi huoltajakorotus 25 € / kk ja indeksiin sitominen 2020-luvulla.

Vertauksena tuleva hallitus on kyllä löytänyt uusia pysyviä menolisäyksiä jopa 1,2 miljardin edestä. Tämäkään ei todennäköisesti tule riittämään, vaikka velanottoa ja veronkorotuksia joudutaan jo näitäkin varten tekemään. Suurin yksittäinen ”tulevaisuuspanostus” ohjelmassa on eläkkeiden korotus 183 miljoonalla, joka sekin tosin on vähemmän kuin Antti Rinne vaalipuheissaan lupasi.

Nuorten hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy ja mielenterveys on sekin nostettu ohjelmassa paraatipaikalle, mutta kun katsoo rahavarauksia, ei konkretiaa ja panostuksia löydykään. Toivottavasti nuorten hyvinvointiin löytyy hallitusohjelman toimeenpanossa vielä ihan todellisiakin työkaluja, sillä nuorisotyötä ei tehdä vain hyvän tahdon ja pyhän hengen avulla. Petteri Orpo sanoi osuvasti, että tuore hallitusohjelma on kuin hiekalle rakennettu hulppea huvila. Hienoja selvityksiä on luvassa, mutta talouskasvua niiden vaatimien panostusten rahoittamiseksi ei niinkään.

Tällainen toiminta ei ole omiaan lisäämään politiikan uskottavuutta. Suomalainen poliittinen prosessi kaipaa uudistamista, sillä vaalien tulos ei näy riittävästi tulevassa hallituksessa ja sen ohjelmassa. Osa puolueista on kivunnut hallitukseen lupaamalla ihmisille lisää rahaa, jota sillä ei tosiasiallisesti ole. Suurimpia maksajia näille puoliksi täysille vaalilupauksille ovat nuoret sukupolvet, jotka ohjelman panostuksista hyötyvät vähiten. Kestävä taloudenpito ja horisontti vaalikautta pidemmällä ovat avaimia parempaan sukupolvipolitiikkaan.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

 

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Julkaistu Eurooppanuorten Tähdistö-lehdessä

Tänä keväänä ratkaistaan paljon. Ilmastonmuutos, siirtolaisuuskriisi ja populismi ovat tunnettuja esimerkkejä unionin kohtaamista globaaleista haasteista. Yksinään suurimmatkin jäsenvaltiot ovat liian pieniä pystyäkseen ratkaisemaan näitä. Siksi vahvalle eurooppalaiselle yhteistyölle ja korkealle osaamiselle on nyt erityisen paljon tilausta.

EU:n tulee mielestäni jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että olemme osaavin maanosa ja pärjäämme näin maailmanlaajuisessa osaamisintensiivisessä kilpailussa. Korkea osaaminen edistää työpaikkojen luomista, talouden kasvua ja auttaa meitä ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Kaikilla EU-mailla on yhteinen intressi koulutuksen ja kulttuurin tarjoaman potentiaalin maksimoimiseen. Minun visioni seuraavan sukupolven Euroopasta on sellainen, jossa kaikki nuoret saavat laadukasta koulutusta ja hyötyvät kansainvälistymisestä.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään. Se voi tapahtua Erasmus-vaihdon avulla tai kotikansainvälistymällä. Erasmus-ohjelman rahoitus on tämän vuoksi triplattava lyhyellä aikavälillä ja jopa kymmenkertaistettava pitkällä. Jokaisen eurooppalaisen tulee myös oppia kommunikoimaan vähintään kahdella kielellä äidinkielensä lisäksi ja joka toisen nuoren tulisi suorittaa toisen asteen jälkeinen tutkinto.

Muissa EU-maissa suoritetut tutkinnot ja opintojaksot tulee tunnustaa automaattisesti ja vastavuoroisesti, haasteita on edelleen esimerkiksi monessa ammattipätevyyden vaativassa alassa. Meidän tulee myös luoda vahva eurooppalaisten korkeakoulujen verkosto, jotta olemme mantereena vetovoimainen ja saamme houkuteltua parhaat opiskelijat ja tutkijat työskentelemään tänne. Myös yhteistä innovaatio- ja tutkimusohjelmaa tulee jatkaa ja kasvattaa, sillä euro tutkimukseen Euroopan tasolla on vaikuttavampi kuin euro tutkimukseen kansallisella tasolla.

Jotta tämä kaikki on mahdollista, tulee meidän jatkaa seuraavalla rahoituskaudella EU-budjetin painopisteen siirtämistä kohti kilpailukykyä ja innovaatioita synnyttävää toimintaa. Suomella on myös tuhannen taalan paikka nostaa osaamisen ja koulutuksen teemaa heinäkuussa alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja meillä voisi olla tässä kokoamme enemmän sanavaltaa. EU tarvitsee nyt tieteen ja koulutuksen sanansaattajia!

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna