Näkökulmia Euroopan Unioniin Tampereella 12.3.

Kokoomusopiskelijoiden EU-pamfletti julkaistiin tammikuussa ja Suomea kiertävän pamflettikiertueen on aika rantautua rennon paneelin muodossa Tampereelle! Paneeli järjestetään 12.3. tiistaina klo 17 alkaen panimoravintola Plevnassa. Panelisteina ovat:

 

Janika Takatalo, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja sekä eduskunta- ja eurovaaliehdokas

Merve Caglayan, Vihreiden eduskuntavaaliehdokas

Lauri Ikola, Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja

Niina Hämäläinen, Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen

 

Paneelin juontavat Tampereen Kokoomusopiskelijoiden Neea Loimuvirta ja Eero Heikkilä.

Janikan eurovaalitiimiin pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Lämpimästi tervetuloa!

 

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Tiedote 9.5.2018

Julkaisuvapaa

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Kansainvälisyys, kielitaito ja eri kulttuurien tuntemus voidaan nähdä tänä päivänä välttämättöminä perustaitoina. Yhä useamman toimenkuvaan nyt ja tulevaisuudessa kuuluu yhteydenpitoa maailmalle, matkustamista ja vierailla kielillä toimimista. Kansainvälisyystaitoja tarvitaan lähes kaikilla aloilla eri taustoista tulevien ihmisten kanssa toimiessa.

– Jokaiseen korkeakoulututkintoon Suomessa tulisi sisällyttää kansainvälistymisjakso. Tutkintotodistusta ei tulisi saada käteen, jos ei ole opintojen aikana hankkinut minkäänlaista kansainvälistä kokemusta. Kansainvälistymisen suorittamistapojen pitäisi toki olla mahdollisimman joustavia, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.

Kansainvälistymisjakson voisi suorittaa perinteisen opiskelijavaihdon lisäksi vaikkapa kansainvälistä kauppaa tekevän yrityksen harjoittelussa, Suomessa olevia vaihto-opiskelijoita tutoroimalla tai ryhmätöinä kansainvälisissä verkko-opintoalustoissa. Myös vapaa-ajalla hankittu osaaminen tulisi tunnustaa: reppureissailu Aasiassakin kartuttaa kansainvälisiä taitoja.

– Ehdotuksemme olisi myös yksi tapa lisätä kansainvälisen liikkuvuuden tasa-arvoa. Nykyisellään  naiset lähtevät vaihtoon useammin kuin miehet ja yliopistoista lähdetään maailmalle ammattikorkeakouluja herkemmin. Myös asuinpaikka ja sosiaalinen tausta näkyvät liikkuvuustilastoissa. Pakollisena tutkinnon osana kaikki korkeakoulutetut hankkisivat kansainvälistä osaamista, Takatalo toteaa.

Tutkintojen kansainvälistymisjaksoista on puhuttu jo jonkin aikaa, ja asiaa on pidetty esillä esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:a laadittaessa. Nyt olisikin korkeakouluilla paikka laittaa puheet käytäntöön ja varmistaa valmistuneiden kansainvälisen osaamisen taso.

Samalla näin Eurooppa-päivänä Kokoomusopiskelijat haluaa korostaa EU:n rahoittaman Erasmus-ohjelman merkitystä opiskelijoille ja toivoo Euroopan parlamentin kasvattavan ohjelmaa tulevalla kaudella paitsi taloudellisesti niin myös laajuudeltaan, jotta yhä laajemmat osallistujaryhmät saadaan sen piiriin.

Lisätietoja:

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65
janika.takatalo@kokoomusopiskelijat.fi

 

Valtuustoaloite 11.9.: Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Valtuustoaloite 11.9.2017

Turku mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Syksyn budjettiriihessä päätettiin monista lapsiperhemyönteisistä asioista. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat lähemmäs sadan prosentin luokkaa. Viisivuotiaista turkulaislapsista 85,1 % oli varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 31.12.2016.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Turun tulee tehdä periaatepäätös viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun mukaan pyrkimisestä.

Edellä kerrotun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että

  • Turku tekee periaatepäätöksen pyrkiä mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Kokeilun lopullinen laajuus ja toteutus voidaan päättää myöhemmin sen perusteella, paljonko valtion rahaa kokeiluun tulee.

 

Janika Takatalo

Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Syksyn budjettiriihen todellisia voittajia olivat lapsiperheet. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta.

Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat yli 90 prosentin luokkaa.

Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Töitä on kannattavampaa ottaa vastaan, kun noussut tulotaso ei katoa heti varhaiskasvatusmaksuihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan muutoksen myötä 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ja sisaralennus nousee kaikissa perheissä 10 prosentista 50 prosenttiin.

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Ensimmäinen askel oli maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Seuraava on tämä budjettiriihessä päätetty kokeilu viisivuotiaille maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Turun tulee hakea mukaan kokeiluun. Pyrkimyksenä tulee olla mallin vakiinnuttaminen kaupunkiimme. Aion tehdä asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Janika Takatalo

Kaupunginvaltuutettu (kok.)
Turku

Koulutusalavalinnat ovat liian sukupuolisegregoituneita

Onnea uuden opiskelupaikan saaneille! Kesän aikana moni saa kuulla iloisia uutisia hakemaansa opiskelupaikkaan pääsystä – sekä toiselle asteelle että korkea-asteelle.

Opiskelupaikkaa valitessa nuori punnitsee omia mielenkiinnonkohteitaan, vahvuuksiaan ja ehkä myös alan työllistymismahdollisuuksia. Näiden yhdistelmästä muodostuu preferenssit unelmien opiskelupaikan suhteen.

Tuohon valintatilanteeseen mentäessä on kuitenkin kuljettu jo pitkä matka. Minusta on mielenkiintoista pohtia, mitkä kaikki asiat ovat jo ehtineet vaikuttaa nuoren polulla siihen, että hän päätyy tiettyihin jatko-opintovaihtoehtoihin. Miten kasvuympäristö on häntä kannustanut, ohjannut tai kenties lannistanut?

Itse en tule suvusta, jossa olisi pitkä perinne korkeakoulutukseen. Olen itseasiassa lähisukuni ensimmäinen maisteri, kun valmistun. Jälkikäteen tuntuu jopa pieneltä ihmeeltä, että olen löytänyt tieni tänne asti. Ei ollut esikuvia tai neuvojia perhepiirissä. Kiittäminen on varmaan suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa kaikilla ainakin periaatteessa on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Myös yhteiskunnalliset harrastukset ja hyvä koulumenestys ohjasivat valintaani.

Kokoomuslaisessa ajattelussa syvintä ydintä on se, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Sosioekonominen tai muu tausta ei saa ikinä määrittää ihmisen mahdollisuuksia elämässä. Mutta entä sitten sukupuoli? Sen vaikutuksesta koulutusalavalintoihin voisi mielestäni keskustella enemmänkin. Koulutusalat ovat Suomessa sukupuolittain vahvasti jakautuneet. Osittain tästä syystä myös urakehityksessä ja palkkauksessa on edelleen eroja miesten ja naisten välillä.

Sukupuolen mukainen segregaatio alkaa ilmetä jo lapsuudessa ja nuoruudessa ja sitä on vaikea purkaa. Esimerkiksi vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan nuorten toiveammatit ovat edelleen melko perinteisiä. Tutkijoiden mukaan yhtenä keskeisenä syynä tälle ovat stereotyyppiset sukupuolirooliodotukset. Niillä on myös itseään toteuttavan ennustuksen vaikutus: pojat saattavat odottaa menestyvänsä matemaattisissa aineissa ja tytöt kielissä. Tällöin he myös usein kehittyvät näissä aineissa paremmin, ja saavat niistä hyvää palautetta, joka vuorostaan innostaa opiskelemaan. Sama toimii myös toisin päin. Oppijaminäkuvan muodostumisella on siis iso vaikutus.

Varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli minäkuvan muodostumisessa. Varhaiskasvatuksen toiminta- ja ajattelumalleja kehittämällä voidaan purkaa tai vahvistaa stereotyyppisiä sukupuolirooliodotuksia ja segregaatiota. Hyvää tarkoittaviin lauseisiin tai eleisiin saattaa sisältyä rajoittavuutta. Liian ahdas lokero – siis tässä tapauksessa tytön ja pojan rooli –  voi estää ihmistä näkemästä todellisia kykyjään ja mahdollisuuksiaan muuttua ja oppia. Ensi syksynä otetaan käyttöön ensimmäiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tämä näkökulma on onneksi otettu niissä monipuolisesti huomioon.

Ammatillisessa koulutuksessa on nähtävissä, että sukupuoli selittää keskeyttämistä merkittävällä tavalla ja sukupuolen mukainen eriytyminen on edelleen yksi haaste ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tiettyjen alojen vahva eriytyminen tyttöjen ja poikien aloiksi nostaa myös näiden alojen keskeyttämisprosentteja. Korkeakouluissa jako sukupuolten välillä on selvä esimerkiksi teknisten ja humanististen alojen välillä. Silloin todennäköisesti hukataan paljon arvokasta potentiaalia. Pienen kansan kaikki lahjakkuusvarannot olisi saatava paremmin hyödynnetyiksi.

Segregaatiota ei voi kuitenkaan purkaa yksin koulutusta ja kasvatusta kehittämällä. Segregaatiota ei voi purkaa myöskään yksin toisen asteen ja korkeakoulutuksen opiskelijavalintoja kehittämällä. Tyttöjen ja poikien hakutoiveet ovat jo valmiiksi jakautuneet eri ammatteihin, eikä sukupuolikiintiöitä kannata tällaisessa tilanteessa ottaa käyttöön.

Yksi keskeinen kysymys mielestäni on, miten voitaisiin kaventaa nuorien ja omalle sukupuolelle ja myös sosioekonomiselle taustalle epätyypillisten ammattien kulttuurista etäisyyttä? Kaikilla lapsilla olisi hyvä olla luontevia ja läheisiä, samaistumisen mahdollistavia ammatillisia esikuvia ja esikuvia tulisi olla monipuolisesti.

Ammattikuvia, työpaikkojen ilmapiiriä ja työkulttuuria sekä urakehitysmahdollisuuksia tulisi määrätietoisesti kehittää siten, että ne ovat molempien sukupuolten näkökulmasta houkuttelevia. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen on haastava saada sairaanhoitajakoulutukseen poikia, ellei työelämä uudistu siten, että sairaanhoitajan työympäristö, ammatti ja ammattikuva olisi myös poikien näkökulmasta mielekäs. Yksi hyvä keino voisi olla muutamien ammattien, ammattikuvien ja käytäntöjen läpivalaisu sukupuolen näkökulmasta – ja samalla määrätietoisesti sen edistäminen, että eri ammatit olisivat sukupuolesta riippumatta yhtäläisesti houkuttelevia.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Kansainvälisemmät opintopolut vauhdittamaan Varsinais-Suomen kasvua

Euroopassa juhlittiin taas toukokuun alkuun kuuluvaa Eurooppa-päivää. Eurooppalaisuuden voi monella tapaa katsoa olevan sukupolvelleni itseisarvo. Vaikka nationalistista populismia ja EU-erolla flirttailua on mantereellamme viime vuosina nähty, EU:lla on yhä kansan laaja tuki. Myös juuri ratkenneet Ranskan presidentinvaalit vahvistivat väitettä, kun Euroopan, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta kampanjoinut ehdokas tuli selvällä enemmistöllä valituksi.

Kansainvälisyys on avoimuutta ja vuorovaikutusta. Avoimuus ja vuorovaikutus puolestaan ovat menestyksen ehtoja. Tämän voi Varsinais-Suomessa nähdä vaikka vain katsomalla telakan vuosiksi eteenpäin täynnä olevaa tilauskirjaa. Asiakkaita on ympäri maailman, ja Meyerin perheen kansainväliset suhteet tuskin ovat siihen vähiten syynä. Väestöllisesti pieni ja sijainniltaan kaukainen Suomi ei sulkeutumalla ikinä pärjäisi. Kansainvälisyys on avain kasvuun ja menestykseen.

Kansainvälisyyden ja kielitaidon voi nykymaailmassa katsoa luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa olevaksi perusedellytykseksi. Siksi on tärkeää, että jokaisella nuorella on yhtäläinen mahdollisuus hankkia kansainvälisiä valmiuksia. Nykyisellään kansainvälinen kokemus tuppaa kasautumaan kuitenkin vain niille nuorille, jotka saavat kotoa kannustusta ja rahoitusta. Näin ei pitäisi olla, vaan ovet auki maailmaan tulisi olla aidosti jokaisen nuoren avattavissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyisi kansainvälistymisjakso. Mahdollisuuksia tulisi ulottaa yhä vahvemmin myös lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Tämä on tärkeä linjaus, sillä koulutusjärjestelmän avulla voidaan tavoittaa suuri osa koko ikäluokasta ja sytyttää jo varhain kipinä maailmankansalaisuuteen.

Kansainvälisyys ja kielitaito kulkevat käsikkäin. Vahva ja monipuolinen kielitaito mahdollistaa eri kulttuureihin tutustumisen ja maailmalla pärjäämisen. Mitä nuorempana kieltenopiskelun aloittaa, sitä paremmin oppii. Suosittuja kielikylpyjä ja ensimmäiseltä luokalta alkavaa kieltenopetusta on kuitenkin nykyisellään tarjolla vain melko harvoille. Siksi olen innoissani ensi syksynä alkavasta kokeilusta, jossa tarkoituksena on tarjota varhaistettua kieltenoppimista yhä laajemmalle joukolle ja yhä monipuolisemmalla kielivalikoimalla. Tarkoitukseen on varattu 10 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana ja mukana kokeilussa on neljäsosa kunnista.

Kokemus, kontaktit ja kulttuurinen ymmärrys ovat valtavia voimavaroja sekä yksilön että kansantalouden tasoilla. Kansainvälisempien koulutuspolkujen ja monipuolisemman kieltenosaamisen avulla vientivetoinen Suomi varmistaa osaavan työvoiman ja tarvittavat kontaktit tuleville vuosille. Panostamalla kansainvälisempiin koulutuspolkuihin Varsinais-Suomi varmistaa kasvuvauhdin jatkumisen myös tuleville vuosikymmenille.

Turku tarvitsee oman Heurekan!

Kokoomuksen Niko Aaltonen jätti tänään Turun kaupunginvaltuustolle aloitteen perhematkailukohteen perustamiseksi Turkuun. Hän toteaa, että Turulla on monia matkailuun liittyviä vahvuuksia, mutta lapsille suunnattua vetovoimaista kohdetta ei ole. Olen samaa mieltä ja minulla on hyvä ehdotus!

Turku tarvitsee oman Heurekan. Oppimiseen ja tieteeseen perustuva hauska kohde pohjaisi Turun vahvuuksille – siis korkeakouluille. Kohde voisi sijaita Kupittaan kampusalueella kätevästi juna-aseman tuntumassa. Se tarjoaisi opiskelijoille harjoittelu- ja työpaikkoja, sekä tutkijoille mahdollisuuksia popularisoida tiedettä. Turun ja lähikuntien koululaisille se olisi mitä mielenkiintoisin oppimisympäristö. Loma-aikoina siellä voisi järjestää tiedeleirejä ja arkena tiedesynttäreitä. Turku voisi nousta Itämeren mielenkiintoisimmaksi matkakohteeksi lapsille ja aihe kiinnostaisi varmasti myös vanhempia. Yritykset hyötyisivät tänne tulevista matkailutuloista.

Olen aina rakastanut Heurekaa. Sen pysyvät kohteet kuten planetaario ja rottakoripallo ovat aina olleet yhtä ihania, vaikka ikää on tullut. Olen käynyt myös aikuisena katsomassa monta vaihtuvaa näyttelyä ja vienyt myös sukulaislapsia katsomaan. Kaikki ovat viihtyneet ja oppineet uutta. Mieleenpainuvin on ehkä tähän mennessä ollut ihmiskehoa koskeva näyttely, jossa oli aitoja ruumiita ihmisiltä, jotka olivat ne tieteen käyttöön lahjoittaneet.

Vantaan tiedekeskus Heurekan juuret juontavat Helsingin yliopistoon ja maailmalla tiedekeskuksiin tutustuneisiin tieteilijöihin. Tiedekeskusprojektista syntyi tiedekeskussäätiö, jonka perustajajäseniä olivat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Teollisuuden keskusliitto. Vantaa tarjoutui tiedekeskuksen isäntäkaupungiksi ja osittaiseksi maksajaksi vuonna 1984 sekä osoitti tiedekeskukselle paikan Tikkurilan eteläpuolelta sijaitsevalta tontilta (lähde).

Miksei sama olisi mahdollista täällä? Omalla turkulaisella viballa tietysti. Korkeakoulut ja elinkeinoelämän edustajat pystyisivät yhdessä Turun kaupungin kanssa takuulla vastaavaan – ellei parempaan. Kohteelle olisi tilausta matkailun lisäksi myös osaamisen näkökulmasta. Lapsissa syttyisi ilo ja into uuden oppimiseen ja täällä opiskelleet/opiskelevat saisivat loistavan paikan tehdä tiedettä tutuksi tavallisille perheille. Voittoa tavoittelematon säätiö tekisi myös hyvää ja voisi ottaa toimintansa kohteeksi etenkin tieteen ja koulutuksen rahallisen tukemisen. Miettikää miten paljon vaikkapa Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö on pystynyt tukemaan toimintansa kohdetta, lastensuojelutyötä. Aika huikeaa, vai mitä!

#Turku #osaavaturku #rohkeaturku #takatalo2017

Suomen tytöt ovat timanttia – miksi pojat eivät yllä PISAssa samaan?

Hyvää itsenäisyyspäivää, osaava Suomi! Olemme juuri julkaistujen PISA-tulosten perusteella edelleen koulutuksen kärkimaa. Huolta herättää kuitenkin koulutuksen tasa-arvo. Etenkin tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvaneet. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tytöistä toiseksi parhaimpia. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat uhkaavat pian jäädä kärkikymmenikön ulkopuolelle. Suomalainen malli siis toimii – mutta ei yhtä hyvin kaikille.

Lukutaidolla ja motivaatiolla on suuri merkitys opinnoissa menestymiselle. Heikosti lukevat pärjäävät heikommin myös esimerkiksi luonnontieteissä. Kodin vaikutus lukemiskulttuurin omaksumisessa on suuri. Kirjojen määrä kodin kirjahyllyssä määrittää lapsen tulevaisuutta enemmän kuin autojen määrä pihassa. Kirjoja lukevan nuoren sanavarastossa voi olla jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevan on pärjättävä 15 000 sanalla. Kirjailija Timo Parvelan sanoin: ”Jos sinun pitäisi rakentaa talo, valitsisitko mieluummin pelkän vasaran vai koko työkalupakin?”

Ilman lukutaitoa ihmisellä ei ole juurikaan tapoja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa tai osallistua päätöksentekoon. Nyky-yhteiskunnassa ei riitä, että oppii lukemisen perusteet. Lukemista täytyy harjoitella aktiivisesti ja taitoa syventää. Kuinka sitten etenkin pojat saataisiin innostumaan lukemisesta? Paras tapa on kirjallinen ympäristö. Kirjallisuuden pitäisi näkyä niin kotona, koulussa kuin muutenkin yhteiskunnassa. Jo satuja lukemalla voi saavuttaa riittävän lukemisen taidon. Kirjastoverkon avulla se on myös ilmaista. Tarvitaan kekseliäitä tapoja yhdistää lukemista muuhun vapaa-aikaan. Miltä kuulostaa esimerkiksi kirjaston yhteistyö urheiluseuran kanssa? Voisiko pelimatkojen matkustusaikaa hyödyntää nykyistä enemmän lukemiseen?

Koulumaailma näyttää jostain syystä sopivan paremmin tytöille. Koulussa tarjottu oppimisen malli ei kiinnosta moniakaan poikia. Poikien on myös sosiaalisesti hankalampaa olla hyviä oppilaita ja samalla ”kovia jätkiä”. Tällaiset roolit ovat aika surullisia. Onneksi uusi opetussuunnitelma tarjoaa osaltaan ratkaisuja.  Sen tavoitteena on lisätä oppilaiden innostusta opiskelua kohtaan ja kannustaa jokaista löytämään yksilölliset vahvuutensa. Jokainen oppii eri tavalla ja eri tahtiin, tähän on tärkeää olla mahdollisuus. Myös uudet oppimisympäristöt saattavat auttaa etenkin poikia löytämään oppimisen ilon. Teknologian avulla opetus voi olla hauskempaa ja sikäli motivoivampaa.

En pidä ihmisten lokeroimisesta sukupuolen mukaan. Näissä tuloksissa sukupuolen vaikutus muuttujana on kuitenkin kiistaton. Meidän tulee löytää keinoja, joiden avulla heikommin pärjäävät pojat voivat kuroa välimatkaa umpeen. Samalla myöskään tyttöjä ei pidä syyllistää hienoista tuloksista. Tytöissä piilee varsinainen hiomaton timantti, joka on kenties vasta pääsemässä oikeuksiinsa, kun sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan yhä vähemmän. Kenties maailman huiput tiedenaiset ja tulevaisuuden Nobel-voittajat nousevat tämän päivän suomalaisten tyttöjen joukosta?

Janika Takatalo