Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo, Assarin Ullakko, luonas, opiskelijaravintola, eduskuntavaalit 2019, #Takatalo2019, Kokoomus, Turku, TYY, Turun yliopiston ylioppilaskunta, ylioppilaskunta

Mitäpä, jos tukisit näissä vaaleissa nuorta naista?

Viime eduskuntavaaleissa miehiä valittiin kansanedustajiksi 117 ja naisia 83. Epäsuhta sukupuolten välillä johtuu ennen kaikkea siitä, että miehet äänestävät useimmiten miehiä (75/25%) ja naisten äänet jakautuvat tasan mies- ja naisehdokkaiden välillä (50/50%). Åbo Akademissa tehty tutkimus kertoo, että miesten sukupuolenmukaisen äänestystavan ansiosta miehet saivat koko maassa noin 60 prosenttia annetuista äänistä. Tilanne on ollut suunnilleen samalla tasolla eduskuntavaaleissa koko 2000-luvun ajan.

Nuoria alle 30-vuotiaita kansanedustajia valittiin viime vaaleissa 14 ja heistä kuusi oli naisia. Tämä tekee nuoret naiset pahasti aliedustetuksi ryhmäksi. Nuorten naisten tie politiikan huipulle on muutenkin kivisempi, jos katsotaan vaikkapa vaalirahoituksen hankkimista tai ehdokkuuteen kohdistuvaa epäasiallista käyttäytymistä. Miesehdokkaiden kampanjoiden keskimääräinen rahoitus on noin 20 prosenttia suurempi kuin naisten. Naisehdokkaat saavat osakseen myös enemmän ja rajumpaa henkilöön menevää kommentointia ja häirintää somessa ja vaalikentillä kuin miehet.

Vaikka sitten saataisiinkin tasattua miesten ja naisten jakaumaa eduskunnassa, eivät ongelmat lopu siihen. Eduskunnassa valiokuntapaikat tai ministerien salkut tuppaavat jakautumaan nekin vahvasti sukupuolen mukaan. Suurten puolueiden puheenjohtajiksi ja eduskuntaryhmien johtajiksi nousee lähes aina mies. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pääministerin paikalle on tosiasiallisesti tarjolla vai yhtä sukupuolta.

Samaan aikaan naisia ja etenkin nuoria naisia koskevia kysymyksiä käsitellään kuitenkin eduskunnassa valtavasti. Naisten työurat eivät etene niin kuin toivoisi, eikä palkkakehitys niin kuin on tarkoitus. Tämä heijastuu vahvasti myös nuorten naisten tulevaisuuteen. Kun ajatellaan vaikkapa eläkkeitä, ne ovat suoraan suhteessa elämän aikana kertyneisiin palkkatuloihin. Naiset tekevät myös miehiä enemmän määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä ja he kantavat edelleen suuremman hoivavastuun läheisistään päivätyönsä ohella. Ensi kauden tärkeimpiä uudistuksia on perhevapaauudistus.

En tietenkään tarkoita, että miehiä tai muunsukupuolisia koskevia tasa-arvo-ongelmia ei olisi. En myöskään tarkoita, että ehdokas pitäisi valita ennen kaikkea sukupuolen perusteella tai että vain naiset voivat ajaa naisten asioita. Haluan kuitenkin näin naistenpäivänä herättää ajattelemaan, että mahdollisuuksien tasa-arvo politiikassa ei ole valmis.

Tässä ajatuksia, miten voit parhaalla mahdollisella tavalla juhlistaa naistenpäivää:

  • Liity jonkun naisehdokkaan tiimiin ja tarjoa aikaasi ja apuasi
  • Lahjoita pieni summa rahaa jonkun naisehdokkaan kampanjaan
  • Kehu nainen päivässä. Puolusta naisehdokasta, kun huomaat hänen saavan somessa asiatonta kommenttia
  • Etsi arvojasi lähimpänä oleva naisehdokas ja äänestä häntä 14.4!

Janika Takatalo

Eduskuntavaalit 2019, #Takatalo2019, Kokoomus, Feminismi, Tasa-arvo, Turku, Turun yliopisto, Åbo Akademi
Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo Turusta, Turun yliopisto
Eduskuntavaaliehdokas / riksdagskandidat Janika Takatalo, vihreä kokoomuslainen, Turun kokoomusnaiset, kokoomus, muotinäytös, Ravintola Suomalainen Pohja, Tavattavissa, Varsinais-Suomi, Turku, #Takatalo2019, Minna Canthin päivä

Starka baskunskaper ska toppa den utbildningspolitiska agendan

ps. lue täältä sama suomeksi

Den bästa grundskolan i världen har länge varit finländarnas stolthet och dess allmänna hemlighet, världens bästa lärare och undervisning, har väckt uppmärksamhet bland människor från världens alla hörn. Under den gångna valperioden har skolsystemet reformerats förtjänstfullt från småbarnspedagogiken till högskolenivån, och därefter ska nästa regeringsprogram innehålla två viktiga mål: att slutföra reformerna behärskat och garantera varje elev starka baskunskaper från grundskolan.

Vi har alltmer unga med svaga baskunskaper från grundskolan vilket leder till att många avbryter andra stadiet. Svaga kunskaper inom läs-, skriv- och räknekunnighet ökar risken att bli utslagen för de är förutsättningar att klara sig i de fortsatta studierna och arbetslivet. De viktigaste framtidskunskaper som vi kan förmedla till barn och unga är att lära sig lära och intresset av sin egen framtid.

Många partier har förslagit att förlänga läroplikten med ytterligare ett år till 18 år som lösning. Att förlänga läroplikten i slutet av studierna utelsuter ändå inte bristen på baskunskaperna och är därför bara en kosmetisk åtgärd och inte en riktig lösning. Mer effektivt är att blicka mot de tidiga levnadsåren och början av grundskolan. Samlingspartiet företräder att förskolan börjar vid fem års ålder och att de första klasserna förvandlas till en flexibel enhet.

Förskoleundervisningen som inleds tidigare garanterar lika möjligheter när bakgrundsskillnaderna mellan olika elever kan balanseras. Utöver kan de möjliga inlärningssvårigheterna beaktas tidigare än i nuläget av en behörig barnträdgårdslärare och så kan familjerna få rättidigt stöd. Grundskolans första år måste fokuseras till att ingjuta läs-, skriv- och räknekunnighet.

I stället för skolåren måste vi fästa uppmärksamhet vid kompetensmålen. Läroplikten bör genomföras med tanke på inlärningsmålen. Målet ska vara att varje elev som börjar tredje klass kan läsa, skriva och räkna. På de starka baskunskaperna är det bra att bygga senare inlärning. De som behöver extra stöd ska få det. Vi ska inte heller glömma dem som går framåt snabbare och låta dem bli förslöade. Vi behöver fler möjligheter till individuella studiestigar.

Nu ska vi återupprätta baskunskaperna. Vi ska lyfta upp tillgången till starka baskunskaper till utbildningspolitikens primära mål under den blivande valperioden.

Janika Takatalo
Samlingspartiets Studerandeförbunds ordförande
Medlem i stadsfullmäktige
Riksdagsvalskandidat
Åbo

Eduskuntavaaliehdokas / riksdagskandidat Janika Takatalo, vihreä kokoomuslainen, barn, grundskola, förskola
Riksdakskandidat Janika Takatalo
Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Janika Takatalo, kokoomus, eduskuntavaalit, Salo

Tunnin juna tukee työn murrosta

Blogi julkaistu alunperin Varsinais-Suomen liiton sivuilla 

Tunnin juna tukee työn murrosta

Työn ja työelämän murros on ollut keskeinen teema julkisessa keskustelussa jo vuosien ajan. Työn murroksella tarkoitetaan esimerkiksi työn tekemisen muotojen ja työsuhteiden moninaistumista. Työelämän murros edellyttää pitkälle vaikuttavia ratkaisuja lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja koulutusjärjestelmässä mutta myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Valtioneuvoston aihetta käsittelevässä raportissa todetaan, että työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppo nimetä, mutta työn muutoksen kaltainen monimutkainen ilmiö ei helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Yksi konkreettinen keino olisi kuitenkin tunnin työssäkäyntialueiden synnyttäminen kasvukolmion varrelle, kuten Turun ja Helsingin välille. Tunnin juna tukisi työn murrosta ja työvoiman liikkuvuutta merkittävästi.

Yhä harvemmalle työelämä tarkoittaa enää koko työuraksi yhdelle paikkakunnalle tai työnantajalle sidottua vakituista työsuhdetta. Uudessa työelämässä liikutaan yhä enemmän koulutuksen, yrittäjyyden ja perinteisemmän palkkatyön välisissä eri pituisten jaksojen pätkissä. Työ on yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua ja työtä on oltava valmis ottamaan vastaan kauempaakin ja myös lyhyempien jaksojen ajaksi. Nopeat ja toimivat liikenneyhteydet tekevät osaltaan tämän mahdolliseksi.

Olen itse esimerkki modernista korkeakoulutetusta, joka hankkii tulonsa useammasta eri lähteestä ja joka lähes päivittäin reissaa Helsinki-Turku -väliä junalla. Juna on mieluisin kulkuväline, koska se mahdollistaa matka-aikojen hyödyntämisen johonkin järkevään. Usein pendelöinti kuitenkin myös turhauttaa, sillä aikatauluihin ei voi täysin luottaa, kun hyvin usein odotellaan vastaan tulevaa junaa tai ilmaantuu muita ongelmia.

Turussa ja Salossa on yhteensä noin 40 000 kaltaistani opiskelijaa, jotka pohtivat valmistumisen jälkeistä elämäänsä. Moni haluaisi jäädä Varsinais-Suomeen töihin, mutta usein oman alan työt löytyvät pääkaupunkiseudulta tai muista isoista kaupungeista. Toisaalta Varsinais-Suomessa on pulaa esimerkiksi diplomi-insinööreistä, joita tulisi houkutella valmistumisen jälkeen tänne. Tunnin pituinen työmatka tarkoittaisi sitä, että kodin ja työpaikan sijainti eri paikkakunnilla ei olisi ongelma.

Tunnin junan puolesta puhuu myös myönteiset vaikutukset talouskasvuun, investointeihin, asuntomarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen. Harvemmin esillä oleva teema on kuitenkin työelämän laatu, johon liittyy joustavat etätyömahdollisuudet ja työmatkoihin kuluva kohtuullinen aika, jonka saa työajassa hyödynnettyä. Tästä meidän tulisi puhua enemmän, sillä lopulta ne ovat ne arjen pienet asiat, jotka ratkaisevat suurten ihmisjoukkojen pidemmän ajan päätöksiä.

Kirjoituksiani aiheesta:

Janika Takatalo: Suomi raiteille

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

Lapsia ja nuoria on suojeltava saalistajilta

”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) aamutv:ssä. Oulussa paljastunut seksuaalirikosvyyhti on aiheuttanut paljon ahdistusta ja nostanut pintaan kysymyksiä, kuten ”Mitä nyt tehdään?”. Tällainen ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.

Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta. Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.

Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa. On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen valtioista. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista, vaan ihmisen omat valinnat. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui pakolaisaalto, johon ei oltu osattu riittävästi varautua ja jota ei vieläkään ole kunnolla saatu ratkaistua. Mielestäni tehokkainta olisi perustaa EU:n ulkorajoille vastaanottokeskuksia, joissa hakemukset käsiteltäisiin ja josta sitten turvapaikan saaneet ohjattaisiin väkiluvun tai muun mittarin mukaan heidät vastaanottavaan valtioon. Tämä olisi paitsi tehokasta, myös inhimillisesti parempi ratkaisu. Se vähentäisi salakuljettamista Euroopan maasta toiseen ja myös vähentäisi turhautumista, kun jossain jäsenmaassa jo alkanut kotoutuminen vaihtuisikin käännytykseen.

Euroopan tason ratkaisun löytymisessä voi vielä kestää, joten on tärkeää, että myös kansallinen lainsäädäntömme on näiltä osin kunnossa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava. Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältäisi uuden rikosnimikkeen, lapsen törkeän raiskaamisen, josta maksimirangaistus olisi 12 vuotta. Vakavien rikosten seurausten on vastattava kansalaisten oikeustajua, ja mielestäni selkeä linja on tiukentaa lapsiin ja muihin puolustuskyvyttömiin kohdistuneiden rikosten rangaistuksia. Toivottavasti lakihankkeet ehtivät edetä ripeästi vielä tällä hallituskaudella.

Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta. Kenenkään ei tule joutua elämään arkeaan pelossa.

Janika Takatalo
Nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

 

Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kolumni Nykypäivä -lehteen 12/2018

Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kansallinen Kokoomus perustettiin sata vuotta sitten porvarilliseksi puolueeksi, jonka tarkoituksena oli koota yhteen kaikki yhteiskuntaa rakentavat piirit. Alusta alkaen puolueen puoltamia arvoja ovat olleet esivallan kunnioitus, kansallismielisyys, omistusoikeuden suojeleminen, talouselämän edut, kristillinen etiikka ja sosiaalinen omatunto. Kokoomuksen sisällä on käyty vuosien varrella kilpailua esimerkiksi konservatismin, liberalismin, sosiaalireformismin ja puhtaan markkinatalouden välillä.

Poliittiset jakolinjat yhteiskunnassa ovat monimuotoistuneet. Enää perinteistä poliittista nelikenttää ei rakenneta vain oikeisto–vasemmisto tai liberaali–konservatiivi -akseleiden välille. Uudempia jakolinjoja ovat muun muassa suhtautuminen kaupungistumiseen, kansainvälistymiseen, ilmastomuutokseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Myös sukupolvipolitiikka nostaa päätään, kun esimerkiksi eläkkeistä keskustellaan.

Saan aina toisinaan vastata kysymykseen, miten puolueen nuoret liberaalit ja kansainväliset kaupunkilaiset sopivat yhteen maakuntien koti, uskonto ja isänmaa -hengen kanssa. Mielestäni kokoomuksen vahvuus piilee juuri siinä; menestyksemme salaisuus on, että emme ole ryhtyneet yhden asian liikkeeksi, vaan laaja-alaiseksi arvopuolueeksi. Olemme kyenneet käymään keskustelua ja päivittämään tavoitteitamme maailman kehityksen mukana – silti yhteisen maaperän säilyttäen.

Kokoomuslaisia yhdistää laajasti esimerkiksi halu tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ja olla edelleen se yhteiskuntaa uudistava voima, joksi kokoomus vuonna 1918 perustettiin. Olemme myös Suomen EU-myönteisin puolue ja olemme sivistyksen puolue. Uuteen periaateohjelmaamme on hyvin kiteytetty, että kokoomus on avoin tulevaisuuspuolue, joka luottaa ihmiseen.

Silti nuoria kokoomuslaisia tarvitaan edelleen ravistelemaan puoluetta uusille urille. Meille kokoomusopiskelijoille on kunnia-asia toimia yhteiskunnan tiedostavana etujoukkona. Näin lukee myös periaateohjelmassamme ja näin olemme aina pyrkineet toimimaan osana satavuotiaan kokoomuspuolueen historiaa. Olemme edelläkävijöinä siirtäneet emopuoluetta uusilla ajatuksilla pois mukavuusalueeltaan – viimeisimpinä ajatuksillamme vaikkapa oikeistofeminismistä, eläinten hyvinvoinnista tai sinivihreästä veropolitiikasta.

Ympäristöön ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat yhä merkityksellisempiä nuorille ihmisille. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin pitkään hallinneet keskustelua näissä aiheissa ja tämä näkyy kenties siinä, että vihreät on suosituin puolue nuorten keskuudessa ja kokoomus vasta toiseksi suosituin. Ero vihreiden hyväksi on erityisen suuri kaupunkien lukiolaistyttöjen keskuudessa. Tämän takia meidän on kyettävä tarjoamaan uskottava kokoomuslainen vaihtoehto ja johtamaan keskustelua rohkeasti myös ympäristö- ja yhdenvertaisuusteemoissa. Nämä ovat sitä paitsi aivan liian tärkeitä asioita jätettäväksi muiden vastuulle.

Jos ja kun haluamme, että kokoomuksen menestystarina jatkuu vielä seuraavatkin sata vuotta, tulee meidän edelleen kyetä uudistumaan ja kokoamaan kaikki yhteiskuntaa rakentavat tahot. Pysähtymällä taantuu ja rajaamalla jotkut aiheet agendansa ulkopuolelle köyhtyy. Erityisesti kokoomuksen tulisi kyetä kokoamaan nuoret naiset mukaan. Tutkimuksissa on havaittu yhteys esimerkiksi paikkakunnan vetovoiman ja nuorten naisten valintojen välillä – naiset valitsevat ja muut tulevat perässä. Kokoomus näyttäytyy nuorille naisille houkuttelevana kuuntelemalla, tukemalla ja ottamalla heille tärkeät teemat omikseen.

Janika Takatalo

kirjoittaja on Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa ja VTM.