Janika seisoo betoniseinän edessä

Kenenkään ei tule joutua häirityksi – miten tämä ehkäistään?

Julkaistu 19.6.2022 alunperin Verkkouutiset-bloginani

Kansanedustaja Wille Rydmania (kok.) on syytetty Helsingin Sanomien jutussa nuorten naisten ja tyttöjen ahdistelusta. Aihe on herättänyt syystäkin paljon keskustelua ja tunteita. Puoluejohto on vastannut käyvänsä tarkasti läpi tapauksen ja tuomitsevan kaikenlaisen epäasiallisen käyttäytymisen. Aihe on kuitenkin yhtä kansanedustajaa ja puoluetta suurempi – siellä missä on valtaa, on helposti myös vallan väärinkäyttöä. Se, miten puolue ja yhteiskunta ehkäisee tällaista toimintaa ja käsittelee tapaukset niiden tultua ilmi, on se mitä tästä kaikesta on opittavana. Ja siitä toivon puhuttavan lisää.

Kuten monessa muussakin asiassa, opiskelijaliike on tässäkin askeleen edellä. Siellä on jo vuosia käytetty tapahtumissa häirintäyhdyshenkilöitä ja erilaisia code of conducteja. Tein itsekin Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajana ja puoluehallituksen jäsenenä aloitteen häirintäyhdyshenkilöistä puolueelle vuoden 2018 puoluekokoukseen. Aloite meni läpi ja toimintaa käynnisteltiin. Silloin moni puolueen jäsen ehkä naureskelikin asiaa, vaikka viimeistään nyt lienee laajemmallekin joukolle niiden tarpeellisuus selvä. Jokaisessa suurtapahtumassa tulee olla häirintäyhdyshenkilöt sekä anonyymit kanavat epäasiallisesta toiminnasta ilmoittamiseen. 

Opiskelijaliikkeessä on myös pitkään jo annettu koulutusta häirinnän tunnistamiseen ja siihen reagoimiseen. Jokaisen tapahtuman alussa usein luetaan tuo “Code of Conduct”, jossa esitellään organisaation asianmukaiset käytännöt ja sanoitetaan esimerkiksi se, mikä ei ole ok. Kokoomusnaiset teki aloitteen Code of Conductin käyttöönotosta puolueelle vuonna 2020. Väliin iski korona, joka perui monet suurtapahtumat, mutta en ole ainakaan vielä itse ollut paikalla puolueen tilaisuudessa, jossa nämä olisi käyty läpi, joten jalkauttamista vielä riittää. 

Rydman-tapaus on vain esille tullut jäävuoren huippu. Etenkin naisilla riittää kerrottavaa puoluetoiminnassa tapahtuneesta häirinnästä. Arvostan kaikkia, jotka uskaltavat näitä kokemuksiaan julkisesti avata. Usein niistä puhutaan vain hiljaa pienessä luotetussa porukassa, koska niiden esilletuonnista ei uskota seuraavan mitään hyvää. Helposti ikävät asiat halutaan politiikassa vaieta kuoliaaksi niin kauan kuin mahdollista. 

Johdon tehtävänä on tuoda esille, että häirintä ei ole missään tilanteessa ok, kuten nyt on tehtykin. Sen jälkeen tulee varmistaa whistleblower-kanavat, eli aidosti matalan kynnyksen ilmoituskanava epäasiallisesta käytöksestä. Sen jälkeen tulee puuttua jämäkästi ja käsitellä tapaukset perinpohjaisesti. Vaikka joku asia ei olisi rikosoikeudellisesti rangaistava, se voi kuitenkin olla moraalisesti ja eettisesti väärin. Sellaista kulttuuria emme voi tässä puolueessa hyväksyä ja siitä taas vastuu on jokaisella jäsenellä. Esimerkiksi alaikäisten juhlissa tulisi aina olla joku henkilö, joka katsoo viime kädessä turvallisuuden perään. 

Puolueen järjestölliseen kehittämiseen on harvoin todellista insentiiviä, sillä esimerkiksi puheenjohtajia arvioidaan ennen kaikkea galluplukemien ja vaalitulosten perusteella. Jonkun pitäisi kuitenkin käyttää aikaa myös tähän. Joskus kohu voi olla tervehdyttävä mahdollisuus tehdä muutos. Moni odottaa sitä nyt Kokoomukselta ja uskon, että pitkässä juoksussa tähän nyt käytetty aika vielä palkitaan. 

Toivon, että häirinnästä ilmoittamisen matalan kynnyksen kanava otetaan puolueessa pian käyttöön ja sinne tulleiden juttujen käsittelyyn luodaan toimiva malli. Samalla toivon, että puolueessa ja eduskunnassakin lisätään koulutusta häirinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Jokaisella tulee olla oikeus osallistua puoluetoimintaan ilman pelkoa häirityksi tulemisesta.

Janika Takatalo

Janika seisoo betoniseinän edessä

Kulttuurikummitoimintaa perheen pienimmille

Julkaistu Turun Sanomissa 3.3.2022

Helsingissä jokainen vuonna 2020 tai sen jälkeen syntynyt vauva on saanut oman kulttuurikummin. Vuonna 2020 kummina toimi esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri ja vuonna 2021 Helsingin teatterit yhdessä. Jokainen lapsi kutsutaan kummin toimesta vuosittain vähintään kahteen maksuttomaan tapahtumaan, esimerkiksi vauvasinfoniaan tai nukketeatteriin. Kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. 

Kulttuurikummiuden avulla lapsi ja hänen perheensä saavat henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin. Toimintaan kuuluvien tapahtumien tehtävänä on tukea lapsen kehitysvaihetta ja perheen hyvinvointia. Moni vanhempi kokee esimerkiksi yksinäisyyttä pikkulapsivaiheessa, jolloin kaikenlaiset tapahtumat, joissa kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia, ovat henkisesti hyvin tärkeitä. Myös korona-aikana syntyneet ja kasvaneet lapset ovat jääneet vaille erilaisia elämyksiä ja muiden pienten seuraa. Kulttuurikummitapahtumat vastaisivat Turussakin näihin molempiin tarpeisiin.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja se tutkitusti luo hyvinvointia. Turussa vuosina 2012–2013 käynnistyneessä verkostoyhteistyössä alueen korkeakoulujen ja järjestöjen kesken on luotu kulttuurihyvinvoinnin käsite. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, jonka hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Jo nuorena luotu suhde kulttuuriin auttaa kasvattamaan aktiivisia ja hyvinvoivia kulttuurikansalaisia.

Turussa on onnistuneesti otettu käyttöön muun muassa jo elämyspolku, jonka avulla jokainen peruskoululainen käy noin kolme kertaa lukuvuodessa eri kulttuurilaitoksissa. Toimintaa on ulotettu myös varhaiskasvatukseen, mutta palvelun piiristä puuttuvat vielä aivan pienimmät. Turussa tulee selvittää, kehittää ja sen pohjalta ottaa käyttöön Helsingin kulttuurikummitoimintaan pohjautuva oma malli. Tulen jättämään aiheesta aloitteen maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kulttuurikummitoiminta olisi hieno lisä vuoden 2029 -juhlavuotta kohti kulkevalle kulttuurikaupunki Turulle!

 

Janika Takatalo, VTM

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Turku

Huomio lasten oikeuksiin myös uusilla hyvinvointialueilla

Julkaistu Verkkouutisten blogina 20.11.2021

Huomio lasten oikeuksiin myös uusilla hyvinvointialueilla

Tänään 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää, jonka tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Tämän vuoden erityinen teema on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, mutta valitettavasti ne eivät vielä jokaisen pienen kohdalla toteudu.

Korona-aika on pahentanut monien perheiden hätää ja lasten kaltoinkohtelusta on tehty yhä enemmän havaintoja. Sydän surusta itkien luin mm. tuoretta uutisointia vanhempiensa pahoinpitelemästä varsinaissuomalaisesta vauvasta, joka ei ollut valitettavasti tälläkään kertaa yksittäistapaus. Onneksi yhteiskunta on kehittänyt turva- ja toimintamekanismeja vastaavia tilanteita varten ja terveydenhoitajan sekä lastensuojelun valppaalla toiminnalla lapsi saatiin lopulta turvaan. Silti kaikkia lapsia ei saada ajoissa pelastettua, vaan lapsuus voi kulua hyvinkin huonoissa ja traumaattisissa olosuhteissa.

Ensi vuoden alusta toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tulevat vastaamaan monista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, kuten neuvoloista, synnytyksistä ja lastensuojelusta. On äärimmäisen tärkeää, että palveluketjut toimivat ja apua saa oikea-aikaisesti sekä riittävän läheltä matalalla kynnyksellä. On myös tärkeää, että asukkaita kuullaan ja esimerkiksi nuorten osallisuus on kunnossa.

Tulin itse tänä vuonna ensimmäistä kertaa äidiksi ja siten kokemusta esimerkiksi raskauteen, synnytykseen ja vauva-arkeen liittyvistä palveluista on kertynyt. On ollut pieni järkytyskin huomata, miten pienillä resursseilla tätä tulevaisuuden kannalta tärkeää työtä tehdään. Koronan aiheuttama vauvabuumi on toki tuonut omat paineensa palveluihin ja myös se, että terveydenhoitohenkilökuntaa on ollut sidottuna koronaan liittyviin tehtäviin. Meilläkin kätilöt tekivät tuplavuoroja, synnytysvuodeosasto oli aivan piukassa, neuvolan kotikäynnit oli peruttu ja terveydenhuollon henkilökuntaa oli vaikea tavoittaa puhelimitse. Onneksi omalla kohdallamme kaikki sujui hyvin eikä erityisempää tukea tarvittu, mutta en voi olla miettimättä perheitä, joissa kohdattiin isompia haasteita tämän tilanteen keskellä.

Ihan jo muiden silmissä pienilläkin asioilla voi olla väsyneessä vauvaperheessä paljon merkitystä sekä suuria kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnan tasolla. Saako esimerkiksi imettämiseen tukea, jos se ei lähde sujumaan? Onko kotiin mahdollista saada apua, jos omat voimat meinaavat loppua? Onko vertaistukiryhmiä tai tukipuhelimia kriisejä kohdanneille? Jos lapsia ja perheitä ei tueta varhaisessa vaiheessa, tulevat ongelmat yhteiskunnalle moninkertaisina takaisin myöhemmässä vaiheessa. Raskaassa elämäntilanteessa apua ei välttämättä myöskään jakseta lähteä itse hakemaan ja etenkin, jos palvelut ovat siroteltuina eri sektoreille ja paikkoihin. Siinä kärsivät ennen kaikkea lapset.

Yksi hyvä keino lapsen oikeuksien toteutumiseen uusilla hyvinvointialueilla on perhekeskusmallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Perhekeskukset tarjoavat kaikki lapsiperheen hyvinvointipalvelut “yhdeltä luukulta” niin paikan päällä, verkossa kuin kotonakin. Aiemmin erillään toimineet palvelut, kuten vaikkapa neuvola, perhetyö, psykologit, terapeutit ja sosiaalityö, yhdistyvät perhekeskuksessa tiiviiksi verkostoksi. Perhekeskuksissa asiakkaan tilanne nähdään kokonaisuutena ja yhdellä käynnillä saadaan hoidetuksi useampia asioita. Toinen äärettömän tärkeä kokonaisuus on terapiatakuun käyttöönotto hyvinvointialueilla, jotta etenkin nuorten mielenterveysongelmia voidaan tasa-arvoisesti ja riittävän nopeasti hoitaa.

Usein kun puhuu lasten hyvinvoinnista, saa eteensä kysymyksen, että entäs vanhukset sitten? Myös ikäihmisten palvelut ovat tulevilla hyvinvointialueilla tärkeitä, mutta ne ovat toisen kirjoituksen paikka. Lisäksi lapsiin ja nuoriin panostaminen on tulevaisuuteen panostamista, sillä ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria tänään, ei meillä ole hyvinvoivia aikuisia huomenna. Silloin ei myöskään ole työlle tekijöitä eikä veroille maksajia. Ja niillä taas hoidetaan esimerkiksi vanhusten palvelut. Jos perheet jätetään yksin selviytymään, ei lupaavasti kasvuun lähtenyt syntyvyyskään välttämättä jatku kovin kauaa näin hyvänä ja silloin huoltosuhteemme ajaa yhä kohti pahempaa kriisiä.

Kuka ajattelisi lapsia?

Lapsen saanti muuttaa elämän, mutta se muuttaa myös politiikassa mukana olevan ihmisen tapaa tarkastella päätöksentekoa ja sen priorisointeja. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut minulle aina politiikan tekemisen kulmakiviä, mutta nyt vauva sylissä asia on vieläkin konkreettisempi ja myös omaa kokemusta lapsiperheiden palveluista niiden käyttäjänä on alkanut kertyä. Samalla myös (kauhulla) on seurannut kanssa-perheellisten painiskelua eri asioiden kanssa ja miettinyt, millä tolalla nuo asiat ovat, kun ne joskus osuvat omalle kohdalle. Onneksi päättäjänä minulla on mahdollisuus vaikuttaa.

Näistä jokainen aihe ansaitsisi oman blogikirjoituksensa, mutta koska kirjoitan vauvan päiväunen aikaan, oion vähän mutkia ja palaan tarvittaessa näihin vielä syvemmin myöhemmin.

Neuvola

Omat kokemukseni ovat pääosin oikein hyviä. Meillä on ollut ihana terkka, joka on pysynyt samana niin raskauden kuin nyt vauvankin käyntien ajan. Terveydenhoitaja ei ole ollut eri kuin vuosilomien sijaistusten aikana pari kertaa. Näin ei kuitenkaan taida pääsääntönä valitettavasti olla. Olen liian usein kuullut tai lukenut (entisen pomoni Anna M:n loistava essee Helsingin Sanomissa etunenässä) päinvastaisista kokemuksista, joissa lapsen asiat saa aina selittää uudelle henkilölle. Pysyvää hoitosuhdetta ja seurantaa ei näin pääse syntymään. Olen myös ollut siitä onnekas, että kaikki on mennyt raskauden ja vauvan suhteen pääsääntöisesti hyvin. Tuttavaltani olen kuullut, miten neuvolapsykologia kipeästi tarvitessa sitä joutui Turussakin odottamaan viikkoja, vaikka apua olisi tarvinnut tietysti paljon nopeammin. Sitten on asioita, joiden paremmin olo olisi kivempaa, mutta ei aivan välttämätöntä. Tilat ovat vanhanaikaiset ja nuhjuiset eikä esimerkiksi ultraäänilaitteita ole, jotta vauvan näkisi useammin kuin kahdella keskussairaalan lain nojalla tarjoamalla käynnillä tai yksityiseltä palvelun ostamalla. Lapsen näkeminen esim. 3D-ultralla raskausaikana tutkitusti parantaa varhaista kiintymyssuhdetta ja voisi näin olla hyvinkin iso ilo monelle! Se myös lievittäisi varmasti odottajan stressiä, kun esimerkiksi lapsen tarjontaa (asentoa) ennen synnytystä ei jouduttaisi vain käsikopelolla arvailemaan, vaan se olisi neuvolan näytöltä kaikkien osapuolten nähtävissä. 

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus, ah tuo muinaisjäänne. Tarkoitan sillä sitä, että vanhempainpäivärahan saadakseen siinä on käytävä ja juuri muuta funktiota sillä ei tunnu olevankaan. Ja nimenomaan äidin käyntiä vaaditaan, jotta vaikkapa isä saisi vanhempainrahaa. Tässä on tietysti kaunis ajatus taustalla, että kaikki synnyttäneet siinä kävisivät, mutta todellisuudessa 15 minuutin lääkäriajalla ehditään kysyä pari rutiinikysymystä ja tulostaa todistus KELAan vietäväksi. Naisen kroppa käy läpi valtavan muutoksen ja palautuminen on oleellista sen kannalta, että ei jää esimerkiksi pysyviä vaivoja loppuelämäksi. Itse kävin lopulta yksityisellä äitiysfysioterapeutilla yli tunnin extra-käynnillä, jossa ultraäänellä tarkasteltiin esim. vatsa- ja lantionpohjalihasten tilanne ja annettiin kuntoutusohjeita. Kaikilla tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta (vaikka minusta pitäisi olla!), mikä lisää eriarvoisuutta. Pahimman koronasulun aikaan jälkitarkastuksia ei tehty ollenkaan, mikä on minusta aika järkyttävää, sillä se varttikin olisi monelle parempi kuin ei mitään. Välillä on tuntunut, että kun lapsi on saatu ulos, äidin hyvinvointi ei enää kiinnosta ketään, mikä on aika surullista.

Varhaiskasvatus

Tästä lempilapsestani voisin puhua tuntikausia. Laadukas varhaiskasvatus on pohja myöhemmälle oppimiselle ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Se myös pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kun vanhemmat voivat hyvillä mielin jättää kullanmurunsa päiväksi hoitoon ja saamaan varhaiskasvatusta, jotta he pääsevät itse palaamaan työelämään ja yhteiskunta saa verotuloja. Monen työhönpaluu kuitenkin viivästyy, jos hoitopaikkaa ei saa tai sen saa jostain ihan väärältä sijainnilta, jolloin arki hankaloituu kuskaamisen muodossa merkittävästi. Lapsia on syntynyt nyt korona-aikaan ennätysmäärä, mikä näkyy monen kaupungin päivähoitopaikkojen lisääntyneenä tarpeena nyt ja lähivuosina. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen kentältä kuuluu vakavia hätähuutoja. Instagramin @varhaiskasvatuksenkertomuksia -tili julkaisee varhaiskasvattajien anonyymeja kertomuksia alan tilanteesta. Ne ovat järkyttävää luettavaa. Pätevää henkilökuntaa ei saada tai sijaisia ei palkata, mikä johtaa vakavaan työntekijäpulaan ja työntekijöiden uupumiseen sekä lasten turvallisuuden vaarantumiseen. Palkka on pieni ja työolot huonot, mikä vähentää alan vetovoimaa entisestään. Itse en keksi juuri tärkeämpää asiaa tällä hetkellä, kuin tämän laittaminen kuntoon. Siksi otin sen esiin valtuustoryhmämme kokouksessa, joka käsitteli kaupungin ensi vuoden budjettia. Rahat ovat kuitenkin tiukilla ja tarpeita on monella suunnalla. Siksi ei ole lainkaan merkityksetöntä, että meitä pienten lasten vanhempia toimii politiikassa riittävästi, sillä vähemmistönä ei voi diktaattorimaisesti saada aina tahtoaan läpi, vaikka kuinka haluaisi. Itse olisin valmis maksamaan vaikka tuplat lapseni päivähoidosta, jos sillä takaisin riittävät resurssit ja turvallisuuden tulevaisuudessa hänelle, mutta valitettavasti tämäkään ei yksin ratkaise ongelmaa, vaan se tulisi hoitaa koko yhteiskunnan tasolla. 

Lapsiperheiden palveluseteli*

Lapsiperheiden kotiapu on kaunis ja tarpeellinen ajatus. Kun tarve on esimerkiksi arjen helpottamiseen todella on, voi yhteiskunta tukea palvelun hankkimista kotiin vaikkapa palvelusetelin avulla. Ystävälläni on kaksoset ja hänelle on sen vuoksi myönnetty tällaista apua. Kun setelin saa, voisi asioiden ajatella sillä ratkeavan, mutta palvelua ei ole mietitty loppuun asti. Moni uupumuksen partaalla oleva perhe saa eteensä listan yrityksistä, joista palvelua voi kysyä. Alan työvoimapulan takia kuitenkin moni paikka tarjoaa ei-oota ja ihmiset, joilla ei muutenkaan ole aikaa ja jaksamista käyttää firmoihin soitteluun tunteja ja päiviä, joutuvat tämän tekemään, jos palvelua haluavat. Ystävälläni olikin hyvä ehdotus: jospa perhe voisi jättää palveluun tarjouspyynnön, johon ne yritykset, jotka voivat heille palvelua tarjota, ottaisivat yhteyttä. Meidän tulee suunnitella lapsiperheiden (ja muidenkin!) palveluja käyttäjäystävällisemmiksi, jotta ne todella täyttävät tarpeensa. (*kokemus ei Turusta, mutta varmasti useamman kunnan/kaupungin ongelma)

Tuleeko teille mieleen muita huolia tai esimerkkejä?

Moni lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä palveluista siirtyy vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueille. Olen itse päättänyt olla ehdolla aluevaaleissa, jotta voin jatkossakin olla vaikuttamassa näihin äärettömän tärkeisiin asioihin, jotka ovat liian harvalle politiikassa toimivalle prioriteetti. Lisää aluevaaliteemoistani myöhemmin.

 

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Janika seisoo betoniseinän edessä

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Julkaistu Verkkouutiset -blogissani 22.4.2021

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Eurooppa tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämä aiotaan paaluttaa lainsäädäntöön historiallisen ilmastolain kautta. Päätavoitteesta vallitsee laaja yhteinen näkemys, mutta vääntöä parlamentin ja jäsenmaiden välillä on käyty nyt erityisesti vuoden 2030 välitavoitteesta. Ongelmia liittyy muun muassa nielujen ja päästöjen laskentatapoihin sekä siihen, miten vastuut tullaan jyvittämään eri maiden välille.

Neuvotteluja on käyty Brysselissä tiivistahtisesti, sillä valmista piti tulla ennen Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä trilogeissa saavutettiinkin sopu EU-parlamentin ja neuvoston välillä. Sen mukaan EU sitoutuu vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Jos hiilinielut toimivat hyvin, voidaan päästä jopa 57 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä, muttei likimainkaan täydellinen.

Mepit toivoivat vieläkin kunnianhimoisempaa 60 prosentin vähennystavoitetta. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet 65 prosentin vähennystä. Vaikka näihin ei aivan päästykään, saavutetulla sovulla on kuitenkin tosiasiallista merkitystä maailman mittakaavassa ja se on selvä parannus nykytilaan. Huolena on kuitenkin se, miten kiristykset saadaan ulotettua tasaisesti jokaiseen jäsenmaahan. Nyt uhkaa käydä niin, että edelläkävijämaat tekevät paljon ja loput ovat vapaamatkustajia. Tiukempi ja kaikkia yhtäläisesti sitova välitavoite olisi myös helpottanut ja nopeuttanut vuoden 2050 päätavoitteeseen sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä.

Päästövähennystavoitteen lisäksi tervetullut päätös neuvotteluista oli EU-tason riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen perustaminen. Se auttaa unionia tekemään tulevaisuudessa entistä paremmin tieteeseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi päätettiin hiilineutraaliusbudjetista vuosille 2030-2050. Komissio on myös valmistellut tiekarttaa, jolla se voi seurata tavoitteiden etenemistä ja tarvittaessa vaatia korjauksia.

Yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen on mielestäni myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jos annamme kasvi- ja eläinlajien köyhtyä, kiihdyttää se entisestään myös ilmastonmuutosta ja heikentää meidän kykyämme sopeutua siihen. Onneksi EU:lla on osana Green Dealia myös tuore biodiversiteettistrategia.

Katsoin siihen liittyen juuri paljon puhuttaneen Seaspiracy-dokumentin Netflixistä ja vaikka dokumenttia on myös kritisoitu, avasi se ainakin omat silmäni sille, mitä meren pinnan alla tapahtuu. Liikaa huomio on kiinnittynyt tähän asti vain maanpäällisen luonnon suojeluun, kun esimerkiksi liikakalastus ja siitä johtuva ekosysteemien romahdus veden alla on asia, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme vieläkin nopeammin. EU aikoo nyt suojella 30 prosenttia Euroopan merialueista, mikä on hyvä alku.

Yhteisten ylikansallisten toimien lisäksi monet tulevaisuuden haasteista ratkaistaan kaupungeissa. Päättäjiksi kannattaakin tulevissa kuntavaaleissa äänestää henkilöitä, joilla on tietoa ja halua toimia vastuullisesti ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastokriisi voidaan ratkaista tekemällä kaikkemme niin globaalilla, paikallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Vaikka kaikki toimista eivät olekaan kivoja ja helppoja, tulee niiden tekeminen paljon edullisemmaksi nyt kuin myöhemmin.

Janika seisoo betoniseinän edessä

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Lisää jalkautuvaa nuorisotyötä ja mielenterveysresursseja

Julkaistu Turun Seutusanomissa 1.4.2021 Kuntapäättäjän kulma -palstalla

Lisää jalkautuvaa nuorisotyötä ja mielenterveysresursseja

Korona-aika on ollut lapsille ja nuorille raskasta. Erityisesti kuormitusta on kertynyt heille, joilla on jo aiemmin ollut ongelmia kotona tai esimerkiksi mielenterveyden kanssa. Kiireelliset yläkouluikäisten sijoitukset ovat lisääntyneet ja Turun nuorisopsykiatrian työryhmä on saanut 55 % enemmän 13–19-vuotiaisiin liittyviä lähetteitä kuin vuosi sitten. 

Tuleva kesä on yksi niitä ratkaisevia hetkiä, jolloin lapsille ja nuorille pitää olla tarjolla mielekästä vapaa-ajan toimintaa, jolla voidaan ehkäistä pahoinvointia, sosiaalisia ongelmia, yksinäisyyttä, syrjäytymistä sekä häiriökäyttäytymistä. Nuorisolautakunta päätti sen vuoksi viime kokouksessaan avata ylimääräisen 30 000 euron erityisavustushaun turkulaisille nuorisotyötä tekeville järjestöille. Tuki kohdennetaan jalkautuvaan nuorisotyöhön, jossa turvalliset aikuiset kohtaavat nuoria siellä, missä he aikaansa viettävät. 

Myös kaupungin johtoryhmässä on päätetty tehdä toimialat ylittävä ohjelma, joka vastaa nuorten koronasta johtuvaan pahoinvointiin. Se sisältää opiskeluhuollon suunnittelemaa ryhmäytymisen tukea, opettajien henkilökohtaista yhteydenpitoa koululaisiin, opiskelijoihin ja heidän perheisiinsä, psykososiaalisen tuen saatavuuden parantamista, ruoka-apua ja tehostettua tiedotusta käytössä olevista tukipalveluista.

Uusina toimina esitetään lisäksi kuraattori-psykologityöparin lisäämistä, kolmen uuden kouluterveydenhoitajan palkkaamista sekä kaupungin lisärahoitusta lastensuojelujärjestöjen Kotoa kouluun -hankkeeseen. Nämä toimet tulevat tarpeeseen, jotta pitkittynyt korona-aika ei jätä pysyviä jälkiä nuoriin. Paikallisten tekojen ohella tarvitsemme maan hallitukselta toimia esimerkiksi terapiatakuun voimaan saattamiseksi. 

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja (kok.)

Kuva Turun Seutusanomista

Nuoret tarvitsevat työkokemusta koronasta huolimatta

(Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 4.2.2021)

Poikkeusaika on ollut jo pitkä meille kaikille, mutta erityisen pitkä aika se on lasten ja nuorten elämässä. Monet tavanomaiset nuoruuteen kuuluvat asiat rippijuhlista penkkareihin uhkaavat peruuntua tai siirtyä jo toista vuotta putkeen. Siksi normaaleja juttuja tulisi yrittää järjestää ja ylläpitää siellä, missä se vain suinkin on mahdollista. Yksi tällainen asia ovat nuorten kesätyöt, sillä nuoruudessa hankitulla työkokemuksella voi olla pitkät vaikutukset tulevaan työuraan. 

Turun kaupungin nuorisopalvelut järjestää kesätöitä nuorille jälleen tulevana kesänä. Hakuaika kaupungin kesätöihin vuosina 2003–2005 syntyneille nuorille on juuri tällä viikolla alkanut. Työt ovat avustavia tehtäviä kaupungin eri toimialoilla, eikä niissä vaadita aikaisempaa kokemusta. Työsuhteet kestävät noin kuukauden ajan ja niitä voi hakea sähköisellä lomakkeella Kuntarekryn kautta. Muistan itsekin olleeni samanikäisenä kaupungin kesätöissä päiväkodissa ja viihdyin valtavan hyvin. Samaa kokemusta toivon mahdollisimman monelle!

Kaikille ei välttämättä löydy sopivaa paikkaa kaupungin kesätöistä, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Työpiste esimerkiksi jakaa kesätyöseteleitä, joiden avulla nuoret voivat työllistyä yksityiselle sektorille. Kesätyöseteli on tuki työnantajalle, joka palkkaa nuoren kesätöihin. Työpisteellä on myös Kesäyrittäjä-kampanja, joka tukee 17–29-vuotiaita työllistämään itsensä. Uutuutena tänä vuonna kokeillaan lisäksi mallia, jossa nuoret voivat ideoida oman kesätyön ja ehdottaa sitä kaupungille. Kenties jostain harrastuksesta saisi aikaan kaupunkilaisia ilahduttavan homman kesäksi?

Toivotaan, että kesää kohti ollaan menossa parempaan tautitilanteeseen ja kesätyöt saadaan suunnitellusti järjestettyä. Nuoret tarvitsevat tuloja, työkokemusta ja uusia oppeja koronasta huolimatta.

Janika Takatalo

Nuorisolautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu (kok)

Turku

Turun Seutusanomat 4.2.2021

Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku

Henkilötunnusuudistuksen tietoturvaan liittyvät asiat vietävä kiireesti maaliin

Valtiovarainministeriö valmisteli syksyyn 2020 asti henkilötunnuksen uudistamista, mutta sitä ei suunnitellussa laajuudessa olla nyt kuitenkaan toteuttamassa. Hallituspuolueista etenkin keskusta oli torppaamassa uudistusta, vaikka se oli hallitusohjelmaankin kirjattu. Nyt Vastaamon tietovuodon myötä henkilötunnukseen liittyvän tietosuojan vahvistaminen olisi kuitenkin entistä tärkeämpää toteuttaa pikaisella aikataululla.

Vastaamon tietovuodon jälkeen monelle on viimeistään selvinnyt se, mitä kaikkea toisen henkilötunnuksen avulla voi tehdä. Esimerkiksi nettiostoksia, luotonottoa, osoitteenmuutosta ja yrityksen rekisterimuutoksia voi tehdä toisen perustiedot haltuunsa saamalla. Siksi henkilötunnusta ei saisi mielestäni enää tulevaisuudessa käyttää pääasiallisena tunnistautumismutona. Lisäksi ihmisille tulee mahdollistaa henkilötunnuksen muuttaminen nykyistä helpommin ja jo ennen kuin kukaan on ehtinyt tekemään sen avulla rikosta.

Henkilötunnusuudistuksessa keskeistä on ollut muun muassa sähköisen tunnistautumisen kehittäminen. Monet tietojärjestelmät pohjautuvat henkilötunnuksen käyttöön tunnistautumisen välineenä. Ministeriön asettaman työryhmän yhtenä tavoitteena oli selvittää keinoja identiteettivarkauksien estämiseksi, edistää henkilön nykyistä laajempaa mahdollisuutta itseensä liittyvien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen myös yksityisen sektorin palveluissa sekä tietoturvallisten menetelmien käyttämistä henkilön identifioimisessa. Tämä olisi tarkoittanut muun muassa sitä, että henkilötunnusta ei enää käytettäisi pääasiallisena tunnistautumisvälineenä ja että henkilön ikää tai sukupuolta ei voitaisi tunnuksesta suoraan päätellä.

Ministeriö sai uudistukseen liittyen 132 lausuntoa, joiden mielipiteet jakautuivat. Uudistuksen tavoitteet nähtiin jaloina, mutta kustannukset ja aikataulu haasteina. Julkisuuteen henkilötunnusuudistuksesta nousi lähinnä henkilötunnusten muuttuminen sukupuolineutraaleiksi, vaikka uudistuksessa olisi ollut monta muutakin tärkeää näkökulmaa. Etenkin nyt laajan tietomurron jälkeen katsottuna tietosuojan parantaminen olisi ollut sen tärkeimpiä sisältöjä. Uudistuksen tarpeet lähtevät jo ihan siitäkin kriittisestä syystä, että henkilötunnukset uhkaavat ilman uudistusta loppua pian kesken.

Vaikka suuri uudistus vesittyi, on sitä ministeriön mukaan tarkoitus kuitenkin joiltain osin ensi vuonna jatkaa vaiheittain. Hallituksen tulisi nyt asettaa tietosuojaan liittyvät tarpeet keskeisiksi ja kiireellisiksi, jotta sitäkin kautta kansalaisia saataisiin suojattua Vastaamo-vuotojen kaltaisia rikoksia vastaan tulevaisuudessa paremmin ja nykyisten uhrien tilanne helpottaisi tältä osin.

Janika Takatalo haluaa parantaa kansalaisten tietoturvaa