Lapsia ja nuoria on suojeltava saalistajilta

”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) aamutv:ssä. Oulussa paljastunut seksuaalirikosvyyhti on aiheuttanut paljon ahdistusta ja nostanut pintaan kysymyksiä, kuten ”Mitä nyt tehdään?”. Tällainen ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.

Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta. Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.

Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa. On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen valtioista. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista, vaan ihmisen omat valinnat. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui pakolaisaalto, johon ei oltu osattu riittävästi varautua ja jota ei vieläkään ole kunnolla saatu ratkaistua. Mielestäni tehokkainta olisi perustaa EU:n ulkorajoille vastaanottokeskuksia, joissa hakemukset käsiteltäisiin ja josta sitten turvapaikan saaneet ohjattaisiin väkiluvun tai muun mittarin mukaan heidät vastaanottavaan valtioon. Tämä olisi paitsi tehokasta, myös inhimillisesti parempi ratkaisu. Se vähentäisi salakuljettamista Euroopan maasta toiseen ja myös vähentäisi turhautumista, kun jossain jäsenmaassa jo alkanut kotoutuminen vaihtuisikin käännytykseen.

Euroopan tason ratkaisun löytymisessä voi vielä kestää, joten on tärkeää, että myös kansallinen lainsäädäntömme on näiltä osin kunnossa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava. Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältäisi uuden rikosnimikkeen, lapsen törkeän raiskaamisen, josta maksimirangaistus olisi 12 vuotta. Vakavien rikosten seurausten on vastattava kansalaisten oikeustajua, ja mielestäni selkeä linja on tiukentaa lapsiin ja muihin puolustuskyvyttömiin kohdistuneiden rikosten rangaistuksia. Toivottavasti lakihankkeet ehtivät edetä ripeästi vielä tällä hallituskaudella.

Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta. Kenenkään ei tule joutua elämään arkeaan pelossa.

Janika Takatalo
Nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu

Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kolumni Nykypäivä -lehteen 12/2018

Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kansallinen Kokoomus perustettiin sata vuotta sitten porvarilliseksi puolueeksi, jonka tarkoituksena oli koota yhteen kaikki yhteiskuntaa rakentavat piirit. Alusta alkaen puolueen puoltamia arvoja ovat olleet esivallan kunnioitus, kansallismielisyys, omistusoikeuden suojeleminen, talouselämän edut, kristillinen etiikka ja sosiaalinen omatunto. Kokoomuksen sisällä on käyty vuosien varrella kilpailua esimerkiksi konservatismin, liberalismin, sosiaalireformismin ja puhtaan markkinatalouden välillä.

Poliittiset jakolinjat yhteiskunnassa ovat monimuotoistuneet. Enää perinteistä poliittista nelikenttää ei rakenneta vain oikeisto–vasemmisto tai liberaali–konservatiivi -akseleiden välille. Uudempia jakolinjoja ovat muun muassa suhtautuminen kaupungistumiseen, kansainvälistymiseen, ilmastomuutokseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Myös sukupolvipolitiikka nostaa päätään, kun esimerkiksi eläkkeistä keskustellaan.

Saan aina toisinaan vastata kysymykseen, miten puolueen nuoret liberaalit ja kansainväliset kaupunkilaiset sopivat yhteen maakuntien koti, uskonto ja isänmaa -hengen kanssa. Mielestäni kokoomuksen vahvuus piilee juuri siinä; menestyksemme salaisuus on, että emme ole ryhtyneet yhden asian liikkeeksi, vaan laaja-alaiseksi arvopuolueeksi. Olemme kyenneet käymään keskustelua ja päivittämään tavoitteitamme maailman kehityksen mukana – silti yhteisen maaperän säilyttäen.

Kokoomuslaisia yhdistää laajasti esimerkiksi halu tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ja olla edelleen se yhteiskuntaa uudistava voima, joksi kokoomus vuonna 1918 perustettiin. Olemme myös Suomen EU-myönteisin puolue ja olemme sivistyksen puolue. Uuteen periaateohjelmaamme on hyvin kiteytetty, että kokoomus on avoin tulevaisuuspuolue, joka luottaa ihmiseen.

Silti nuoria kokoomuslaisia tarvitaan edelleen ravistelemaan puoluetta uusille urille. Meille kokoomusopiskelijoille on kunnia-asia toimia yhteiskunnan tiedostavana etujoukkona. Näin lukee myös periaateohjelmassamme ja näin olemme aina pyrkineet toimimaan osana satavuotiaan kokoomuspuolueen historiaa. Olemme edelläkävijöinä siirtäneet emopuoluetta uusilla ajatuksilla pois mukavuusalueeltaan – viimeisimpinä ajatuksillamme vaikkapa oikeistofeminismistä, eläinten hyvinvoinnista tai sinivihreästä veropolitiikasta.

Ympäristöön ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat yhä merkityksellisempiä nuorille ihmisille. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin pitkään hallinneet keskustelua näissä aiheissa ja tämä näkyy kenties siinä, että vihreät on suosituin puolue nuorten keskuudessa ja kokoomus vasta toiseksi suosituin. Ero vihreiden hyväksi on erityisen suuri kaupunkien lukiolaistyttöjen keskuudessa. Tämän takia meidän on kyettävä tarjoamaan uskottava kokoomuslainen vaihtoehto ja johtamaan keskustelua rohkeasti myös ympäristö- ja yhdenvertaisuusteemoissa. Nämä ovat sitä paitsi aivan liian tärkeitä asioita jätettäväksi muiden vastuulle.

Jos ja kun haluamme, että kokoomuksen menestystarina jatkuu vielä seuraavatkin sata vuotta, tulee meidän edelleen kyetä uudistumaan ja kokoamaan kaikki yhteiskuntaa rakentavat tahot. Pysähtymällä taantuu ja rajaamalla jotkut aiheet agendansa ulkopuolelle köyhtyy. Erityisesti kokoomuksen tulisi kyetä kokoamaan nuoret naiset mukaan. Tutkimuksissa on havaittu yhteys esimerkiksi paikkakunnan vetovoiman ja nuorten naisten valintojen välillä – naiset valitsevat ja muut tulevat perässä. Kokoomus näyttäytyy nuorille naisille houkuttelevana kuuntelemalla, tukemalla ja ottamalla heille tärkeät teemat omikseen.

Janika Takatalo

kirjoittaja on Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa ja VTM.