Lahdessa, Raumalla, Kokoomus, varsinais-suomi, eurovaalit 2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Julkaistu alunperin Edistyskokoomuksen blogisarjassa 19.10.2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Syntyvyys ja kaupungistuminen – siinäpä syksyn kuumimmat puheenaiheet sen jälkeen, kun Tilastokeskus julkaisi syyskuun lopussa uudet väestöennusteensa. Näillä näkymin 2050-luvulla suomalaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt ja heistä yhä useampi asuu pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella tai jossain muussa maakunnan keskuksessa yliopiston lähellä. 

Tämä teksti ei kuitenkaan käsittele syntyvyyden ongelmia, vaan puolueiden ja etenkin meille niin rakkaan Kansallisen Kokoomuksen tulevaisuutta. Puolueiden tulee ottaa demografiset muutokset huomioon strategioissaan, mikäli ne haluavat tulevaisuudessa pärjätä. Listasin kolme mielestäni tärkeää näkökulmaa.

1. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän kaupungeissa. Mitä enemmän väki pakkautuu Uudellemaalle ja muuhun Etelä-Suomen kasvukolmioon, sitä enemmän näillä alueilla on tulevaisuudessa kansanedustajia ja sitä enemmän puolueiden tulee näihin alueisiin panostaa. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta viime eduskuntavaaleissa voitettu Lapin lisäpaikka ei paljoa lämmitä sen rinnalla, millainen potentiaali mahdollisia uusia paikkoja menetettiin muualla. 

2. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettujen mielipiteen perusteella. Koulutustaso on noussut jatkuvasti maailmalla ja myös Suomi tähtää korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossaan siihen, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jo nyt näemme selkeän trendin myös siinä, että korkeakoulutetuista yhä suurempi osa on naisia. Hankittu koulutus muovaa vahvasti arvoja ja asenteita.  Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. He myös äänestävät muita aktiivisemmin, ja siksi jokainen puolue käy yhä kovempaa kilpaa heistä.

3. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän voittamalla nuoret puolelle. Uusimman vaalitutkimuksen mukaan meidän ei tulisi olla niinkään huolissaan liikkuvien äänestäjien valumisesta muihin puolueisiin, vaan siitä, että äänestysikään tulevat nuoret eivät enää valitse kokoomusta yhtä usein kuin ennen. Nuorten naisten suosikkipuolue on vihreät ja nuorten miesten Perussuomalaiset. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että viestimme ei ole riittävän selvä. Identiteettipolitiikan aikana parhaiten näyttää pärjäävän se, joka pystyy ottamaan uudella ristiriitaulottuvuudella oman paikkansa janan vastakkaisessa päässä. 

Olen kirjoittanut aikaisemmin, että kokoomuksessa on hienoa se, miten erilaisesti ajattelevia ihmisiä voidaan tuoda yhteen samojen periaatteiden ja tavoitteiden taakse. Yksimielisesti hyväksytty uusi periaateohjelmamme on siitä hyvä esimerkki. Silti väitän nyt, että meidän on tulevaisuudessa uskallettava yhä selvemmin valita puolemme kiistaakin aiheuttavissa kysymyksissä. Meidän tulee muotoilla selkeästi se, mitä kokoomus on ja minkä puolella olemme. Minusta meidän tulee olla yhä enemmän kaupunkilaisten, koulutettujen ja nuorten puolue. Tämä ei tarkoita minkään nykyisen mielipiteen tai ryhmän jättämistä ulos, vaan selkeiden strategisten painopisteiden valitsemista tulevalle vuosikymmenelle.

Janika Takatalo

Kirjoittaja on VTM, kokoomuksen puoluehallituksen jäsen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa.

Turkuun tarvitaan pormestari

Tiedote 26.9.
heti vapaa julkaistavaksi
Kokoomuksen Aaltonen ja Takatalo: Turkuun tarvitaan pormestari
Turun johtamisjärjestelmän tulevia vaihtoehtoja esiteltiin kaupunginvaltuuston iltakouluasioina maanantaina 23.9.2019. Perusvaihtoehtoina ovat pormestarijärjestelmä ja osittain uudistettu nykyjärjestelmä kaupunginjohtajalla. Kokoomuksen valtuutetut Niko Aaltonen ja Janika Takatalo kannattavat pormestarimallia.
Pormestarimallin etuina nähdään muun muassa kansalaisten suorempi mahdollisuus vaikuttaa kaupungin korkeimpiin johtajavalintoihin.
“Tämä toki edellyttää, että puolueet julkaisevat pormestariehdokkaat pormestariohjelmineen avoimesti ennen kuntavaaleja. Näin kuntalaiset pääsevät arvioimaan eri vaihtoehtoja parhaalla mahdollisella informaatiolla”, kommentoi kaupunginhallituksen jäsen Niko Aaltonen (kok.)
Pormestarimallista on kokemuksia jo monessa Suomen kaupungissa, kuten Tampereella ja Helsingissä. Saatujen kokemusten mukaan päätöksenteon ennustettavuus on kasvanut ja päätösten läpivienti nopeutunut. Malli on myös selkeyttänyt päätöksentekoa kaupunkilaisille ja tehnyt kuntapolitiikasta kiinnostavampaa.
– Pormestarimalli antaa yhdet kasvot kaupungille ja takaa, että kaupungin keskeisin johtotehtävä on aiempaa selkeämmin poliittisessa kontrollissa. Kahden johtajan malli, joka koostuu kaupunginjohtajasta ja kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, saa monen kuntalaisen ja jopa valtuutetun ymmälleen, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Janika Takatalo (kok.)
Valtuutetut Niko Aaltonen ja Janika Takatalo katsovat, että johtamisjärjestelmään on syytä myös kirjata iltakoulussa esitetty periaate, jossa todettiin, että puolet lautakuntien jäsenistä tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä muutos tukee lautakuntapäättäjien sitoutumista valtuuston tekemiin linjauksiin esimerkiksi talouspuolella.
“Nyt on syytä katsoa eteenpäin ja tehdä pikaisesti tarvittavat päätökset uudesta johtamisjärjestelmästä. Turku tarvitsee pormestarin!”, päättävät Aaltonen ja Takatalo.
Lisätietoja:
Niko Aaltonen
Kaupunginhallituksen jäsen
niko.aaltonen@turku.fi
040-512 2836
Janika Takatalo
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
janika.takatalo@turku.fi
0449820465
Kokoomus, Turku
pormestarimallin kannalla

Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa

Ensi vuonna kohti jotain uutta

Jotta on mahdollisuus ja tilaa johonkin uuteen, tulee jostain vanhasta luopua. Olen vaalirutistuksen jälkeen pohtinut tulevaisuuttani ja se on varmaa, että hyvien vaalitulosten kannustamana haluan olla mukana politiikassa jatkossakin. Suurin intohimoni on vaikuttamisessa ja minulle tärkeiden asioiden, kuten sivistyksen, ympäristön, mielenterveyden, tasa-arvon, yrittäjyyden ja kansainvälisyyden edistämisessä.

Hurja vaalikevät otti paljon, mutta antoi vielä enemmän. Vaikka loppua kohden välillä väsytti, niin muistin nauttia päivittäin siitä, että saan puhua minulle tärkeistä asioista ja heittäytyä intohimoni puolesta täysillä. On valtava etuoikeus ja kokemus saada olla kokoomuksen eduskunta- ja eurovaaliehdokkaana. Vielä suuremmalta kunnialta tuntuu se luottamus, jonka sain reippaasti yli 10 000 äänestäjältä tämän kevään vaaleissa. Puhumattakaan kaikista niistä kymmenistä ihmisistä, jotka vapaaehtoisesti tukivat ja tekivät kampanjaani eri tavoin. Te olette lunastaneet ikuisen kiitollisuuteni, ystävyyteni ja arvostukseni. Kiitos!

Olen ollut opiskelijapolitiikassa mukana pitkään ja nyt tuntuu, että olen saanut siltä kaiken, mitä olisin voinut haluta. Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajuus kruunasi tämän hienon ajanjakson elämässäni ja olen nauttinut tehtävästä kovasti. Puheenjohtajana tavoitteenani oli tehdä Kokoomusopiskelijoista näkyvämpi ja vaikuttavampi. Halusin teemoista nostaa esille entisestään sinivihreyttä, kansainvälisyyttä, yhdenvertaisuutta ja kaupunkipolitiikkaa. Mieleeni on jäänyt etenkin vuoden 2018 puoluekokous, jossa kaikki tukemamme henkilöt tulivat valituksi puoluejohtoon ja jossa teimme kaikista eniten aloitteita ja vielä lähes kaikki niistä tulivat hyväksytyiksi. Olemme myös julkistaneet monta pamflettia ja kirjoittaneet ahkerasti tiedotteita ja blogeja meille tärkeistä asioista. Ehdokkaamme eri vaaleissa toivat näkyvyyttä Kokoomusopiskelijoille ja olivat osaltaan varmistamassa puolueen menestystä. Moni toimijamme on ponnistanut tärkeisiin tehtäviin puolueelle ja sen ulkopuolelle.

Vielä syksylle jää edustajistovaalien voittaminen, Kokoomusopiskelijoiden poliittisen ohjelman uudistaminen (joka tulee erittäin hyvään saumaan puolueen uudistamistyön sparraajana) sekä kenties yhden pamfletin saaminen ulos. Nyt puolueen ja liiton fokus on luonnollisesti ollut vaaleissa, mutta alkavan oppositiokauden aikana sen pitää mielestäni olla järjestöllisessä ja aatteellisessa kehittämisessä. Hakijoita uudeksi liittojohdoksi alkaa vähitellen ilmaantua ja pidän hyvänä onnistumisen merkkinä myös sitä, että liiton johtopaikat jäävät vetovoimaisiksi ja niistä käydään kisaa. Annan täyden tukeni marraskuun liittokokouksessa valittaville, jotka jatkavat työtä opiskelijan paremman huomisen ja kokoomuksen kehittämisen eteen.

Taidan olla siitä harvinainen tapaus opiskelijaliikkeessä, että onnistuin valmistumaan kauteni aikana. Sekin on yksi syy, miksi on aika antaa tilaa uusille tekijöille. Elämä on toki ikuista oppimista ja alkavat jatko-opinnot pitävät minut jatkossakin omalta osaltaan kiinni opiskeluissa. Nyt kaipaan kuitenkin eniten ammatillista kehittymistä ja uusia haasteita työrintamalla. Olen syksystä / loppuvuodesta alkaen käytettävissä erilaisiin yhteiskunnallisiin asiantuntijatehtäviin yrityksissä, järjestöissä ja julkisella puolella. Jos sinulla on tarjota tai kuulet mielenkiintoisesta tilaisuudesta, niin olehan rohkeasti yhteydessä!

Aurinkoisin terveisin

Janika