Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Varhaiskasvatus on lapsiperheille arjen tärkeimpiä lähipalveluja. Laadukas varhaiskasvatus tasaa sosioekonomisia eroja tehokkaasti ja mahdollistaa vanhempien osallistumisen työmarkkinoille täysipainoisesti. Lapsille varhaiskasvatuksessa luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle, kehitetään hauskalla tavalla tarpeellisia taitoja ja opetellaan kaverisuhteiden luomista ja ylläpitoa. 

Varhaiskasvatuksen kriisistä puhutaan paljon etenkin pk-seudulla ja henkilöstöpula onkin akuutti tosiasia. Pitää kuitenkin muistaa, että valtaosassa kuntia ja kaupunginosia tilanne on myös hyvä ja varhaiskasvatukseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Itselläni esimerkiksi ei ole mitään pahaa sanottavaa oman lapseni päiväkodista. 

Haluaisin, että yhä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen, sillä tällä hetkellä koteihin jäävät usein ne, jotka eniten hyötyisivät siitä. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheen lapset oppisivat suomen tai ruotsin kielen päiväkodissa todennäköisesti paremmin kuin kotona. Kaikki kodit eivät myöskään ole turvallisia ja hyvinvoivia. Silloin osaava varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tunnistaa vaikeat tilanteet ja tarjota ratkaisuja. Kotiin jäämällä ongelmat tuppaavat jäämään piiloon ja kasaantumaan.

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta voidaan lisätä jatkamalla päivähoitomaksujen alentamista sekä tekemällä esikoulusta kaksivuotinen. On myös tärkeää, että päiväkotipaikan saa silloin kun sitä tarvitsee ja sieltä mistä se arjen toimivuuden kannalta on parasta saada. Varhaiskasvatuksen pitää myös olla niin laadukasta, että vanhemmat uskaltavat hyvillä mielin jättää kalleimmat aarteensa sinne työpäivän ajaksi. 

Kaikki nämä toiveet kulminoituvat osaavaan ja riittävästi resursoituun henkilökuntaan. Ryhmäkoot pitää pitää koko päivän ja ryhmäkohtaisesti lainmukaisina ja sijaisia saada esimerkiksi sijaispankin kautta kätevästi, kun niitä tarvitaan. Työolojen pitää olla inhimilliset. Tulee olla riittävästi aikaa palautua ja halutessa tehdä vaikka osa-aikaista viikkoa. Tulee olla mahdollisuuksia kehittyä ja opiskella alaa lisää jopa työajan puitteissa. Tulee voida saada ryhmään erityisavustaja tai erityisopettajan konsultaatiota, kun lapsen käytöksessä tai kehityksessä esiintyy haasteita. Pitää saada riittävää palkkaa ja esimerkiksi tukea työvaatteiden hankintaan. 

Näistä asioista olenkin tehnyt Turun kaupunginvaltuustossa aloitteen alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi. Olen myös ollut Turun kaupunginhallituksessa tekemässä päätöstä varhaiskasvatuksen alan osaajapulan ratkaisemiseksi. Valtakunnallisesti tarvitsemme lisää resursseja ja aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien koulutukseen. Myös lastenhoitajia tarvitaan lisää. Jokaisella henkilöstöryhmällä on oma tärkeä tehtävä päiväkodissa enkä usko koulutusvaatimusten alentamisen olevan kestävä tapa ratkaista henkilöstöpulaa.

Koko kasvatusvastuuta ei toki voi sysätä yhteiskunnalle. Arki ja elämän peruspalikat perheissä tulee olla ensin kunnossa, jotta päiväkoti ja koulu voivat onnistua tehtävässään. Kun perhe voi hyvin, myös lapset usein voivat. Meidän tulee kokonaisvaltaisesti panostaa tärkeisiin varhaisiin vuosiin ja perheystävälliseen yhteiskuntaan, jotta lapsia syntyy ja jokainen saa hyvät eväät elämään. Näin Suomi voi olla maailman onnellisin maa myös tulevaisuudessa. 

Janika Takatalo

kirjoittaja on VTM, Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu

Janika Takatalo on myös Varsinais-Suomessa kokoomuksen listalla ainut ehdokas, jolla on varhaiskasvatusikäisiä lapsia (ehdokasnumero on 193)

Piikkiön talvirieha

Piikkiön Kokoomus ry. järjestää Tuorlanrannassa sunnuntaina 12.2.2023 klo 10-14 koko perheen ulkoilutapahtuman.
Tuorlantie 1, 21500 Kaarina
Tule paikan päälle ulkoilemaan ja nauttimaan Piikkiönlahden lähiluonnosta.
Samalla pääset jututtamaan myös Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita.
Kahvi- ja mehutarjoilu
grillimakkaraa

Talvilomarieha Salossa 19.2.2023

Eduskuntavaaliehdokkaat Janika Takatalo ja Anu Aaltonen (kok.) järjestävät yhdessä kaikille avoimen ja maksuttoman talvilomariehan Salossa!
Paikkana on upea, uusi Sokerisali (Sokerikatu 1, 24100 Salo) ja ajankohtana su 19.2. klo 14-16. Tule vaikka koko perheen kanssa aloittamaan yhdessä hiihtolomaviikko täältä. Saa tulla myös ilman perhettä vaikka vain makkarateltalle.
Talvilomariehassa esiintyy Taikuri Aaro Sorva klo 14 ja noin puolen tunnin shown päätteeksi hän tekee vielä lapsille ilmapallohahmoja. Esitys sopii kaikenikäisille. Sokerisalissa on myös mahdollisuus värittää, askarrella, onkia, saada leikkitatuointi ynnä muuten pitää hauskaa. Pihalla on myös tarjolla kaikille makkaraa ja pillimehuja. Pihalla on lisäksi mahdollisuus osallistua poniajeluun (tämä maksaa 3€, kaikki muu on maksutonta). Lisäksi jaossa on heliumilmapalloja. Tapahtumassa kiertää myös valokuvaaja, jonka avulla voit ikuistaa lapsesi vaikkapa ponin selässä.
Vaikka tapahtuman järjestää eduskuntavaaliehdokkaat, se ei ole sen vahvemmin poliittinen, vaan haluamme tarjota mukavaa talvilomatekemistä kaikille Salossa ja olla samalla äänestäjien tavattavissa. Tervetuloa!

Perheellistymisen esteet on purettava

Julkaistu mm. Turun Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa 14.1.2023 sekä vähän eri versiona Verkkouutisten blogissa.

Suomi tarvitsee lisää lapsia – perheellistymisen esteet on purettava

Vuoden alussa julkaistiin uusi perhebarometri. Sen mukaan suomalaiset tahtovat nyt keskimäärin kaksi lasta, mutta toteuma on tätä pienempi. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on melko iso: 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä. Syntyvyydestä puhutaan paljon, sillä siitä riippuu koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Lastensaanti saattaa siirtyä yksilöistä itsestään johtuvista syistä; huoletonta nuoruutta halutaan esimerkiksi elää ilman lapsia pidempään. Suuri osa esteistä tai hidasteista on kuitenkin sellaisia, joita yhteiskunta voisi ratkaista tai helpottaa. Pitämällä esimerkiksi huolta korkeasta työllisyydestä, eivät taloudelliset syyt olisi niin monen perhehaaveiden esteenä.

Moni ei löydä sopivaa kumppania ja esimerkiksi itsellisesti äidiksi haluavat tarvitsevat lahjasoluhoitoja. Myös moni pariskunta tarvitsee hoitoja ja niiden tarpeen on ennustettu vain kasvavan. Lapsettomuushoitoja ja perheneuvontaa pitää resursoida nykyistä enemmän. Yksi iso virhe nykyhallitukselta oli yksityisen hoidon kelakorvauksen poistaminen. Nyt kalliit lapsettomuushoidot yksityisellä ovat vieläkin kalliimpia ja yhä harvemman tavoitettavissa, vaikka niiden kautta myös julkisen puolen jonotilannetta voitaisiin helpottaa.

Osa perhebarometrin vastaajista kuvaa, ettei uskalla hankkia lisää lapsia, koska aiempi raskaus tai synnytys oli niin traumaattinen. Esimerkiksi hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin kokeneilla on todettu olevan muita enemmän abortteja ja sterilisaatioita. Tarvitsemme lisää tukea ja osaamista näiden tilanteiden käsittelyyn.

Osa esteistä liittyy työelämään. Perhevapaiden aiheuttamaa katkoa työuraan jännitetään tai työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, ei esimerkiksi “lapsisakon” vaikutus kohdistuisi niin vahvasti naisiin. Jos vielä työelämässä olevat isovanhemmat voisivat myös hakea perhevapaita, saisivat nuoret perheet kenties enemmän apua pikkulapsiarkeen. Myös työelämä kaipaa vielä monella alalla kulttuurinmuutosta ja joustoja, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esimerkiksi sodan tai ekologisen kriisin uhka estää ihmisiä hankkimasta lapsia. Myös nämä ovat syitä, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Huolehditaan Suomen ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä pysäytetään ilmastonmuutos. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omia lapsihaaveitaan. Suomi tarvitsee lisää lapsia.

Janika Takatalo ja lastenrattaat. Kuva: Salla Merikukka

 

Kulttuurikummitoimintaa perheen pienimmille

Julkaistu Turun Sanomissa 3.3.2022

Helsingissä jokainen vuonna 2020 tai sen jälkeen syntynyt vauva on saanut oman kulttuurikummin. Vuonna 2020 kummina toimi esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri ja vuonna 2021 Helsingin teatterit yhdessä. Jokainen lapsi kutsutaan kummin toimesta vuosittain vähintään kahteen maksuttomaan tapahtumaan, esimerkiksi vauvasinfoniaan tai nukketeatteriin. Kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. 

Kulttuurikummiuden avulla lapsi ja hänen perheensä saavat henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin. Toimintaan kuuluvien tapahtumien tehtävänä on tukea lapsen kehitysvaihetta ja perheen hyvinvointia. Moni vanhempi kokee esimerkiksi yksinäisyyttä pikkulapsivaiheessa, jolloin kaikenlaiset tapahtumat, joissa kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia, ovat henkisesti hyvin tärkeitä. Myös korona-aikana syntyneet ja kasvaneet lapset ovat jääneet vaille erilaisia elämyksiä ja muiden pienten seuraa. Kulttuurikummitapahtumat vastaisivat Turussakin näihin molempiin tarpeisiin.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja se tutkitusti luo hyvinvointia. Turussa vuosina 2012–2013 käynnistyneessä verkostoyhteistyössä alueen korkeakoulujen ja järjestöjen kesken on luotu kulttuurihyvinvoinnin käsite. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, jonka hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Jo nuorena luotu suhde kulttuuriin auttaa kasvattamaan aktiivisia ja hyvinvoivia kulttuurikansalaisia.

Turussa on onnistuneesti otettu käyttöön muun muassa jo elämyspolku, jonka avulla jokainen peruskoululainen käy noin kolme kertaa lukuvuodessa eri kulttuurilaitoksissa. Toimintaa on ulotettu myös varhaiskasvatukseen, mutta palvelun piiristä puuttuvat vielä aivan pienimmät. Turussa tulee selvittää, kehittää ja sen pohjalta ottaa käyttöön Helsingin kulttuurikummitoimintaan pohjautuva oma malli. Tulen jättämään aiheesta aloitteen maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kulttuurikummitoiminta olisi hieno lisä vuoden 2029 -juhlavuotta kohti kulkevalle kulttuurikaupunki Turulle!

 

Janika Takatalo, VTM

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Turku

Valtuustoaloite 15.11.2021: Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Jätin valtuuston kokouksessa 15.11. seuraavan aloitteen varhaiskasvatuksen tilanteen parantamiseksi ja se sai hyvin allekirjoituksia yli puoluerajojen:

Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Lapsia on tänä vuonna syntynyt TYKSissä ennätysmäärä ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste koko yhteiskunnan tasolla on nousussa. Tämä on hieno asia, mutta tarkoittaa nyt ja tulevina vuosina yhä enemmän paineita varhaiskasvatuksen resursseihin, ellemme sitten halua lapsiperheiden kaikkoavan naapurikuntiin. 

Laadukas varhaiskasvatus on pohja myöhemmälle oppimiselle ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Se myös pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kun vanhemmat voivat hyvillä mielin jättää jälkikasvunsa päiväksi hoitoon sekä saamaan varhaiskasvatusta, jotta he pääsevät itse palaamaan työelämään ja yhteiskunta saa verotuloja. Laadukas varhaiskasvatus ei kuitenkaan synny ilman riittäviä resursseja ja koulutettua henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen kentältä on jo pitkään kuulunut hätähuutoja ympäri Suomen. Myös Turussa pulaa osaavasta henkilökunnasta on. Henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja sijaisten saannin vaikeus kuormittavat olemassa olevaa henkilöstöä ja haastavat varhaiskasvatuksen laadukkaan ja turvallisen järjestämisen. 

Myös työolot karkottavat väkeä varhaiskasvatusalalta. Palkka on vastuuseen nähden pieni, työssä saattaa kohdata väkivaltaa ja muita raskaita tilanteita sekä henkilökunta joutuu jatkuvasti venymään henkilöstöpulan takia. Myös esimerkiksi työvaatteet joutuu hankkimaan itse, eikä paljon ulkoilevien varhaiskasvattajien eri kausien ulkovaatteet tule halvaksi. Meidän on kyettävä tarjoamaan kunnolliset työolot varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotta osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa riittää ja sitä kautta lapset saavat laadukasta ja turvallista varhaiskasvatusta.

Ryhmäkoot, resurssit ja sijaisten saatavuus ovat ehdottomasti kiireisimpiä ja tärkeimpiä kuntoonlaitettavia asioita. Sen lisäksi Turku voisi parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa esimerkiksi tukemalla alan opiskelijoiden työssäoppimista ja harjoittelua turkulaisissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä nykyistä enemmän, jotta nämä jäävät valmistumisen jälkeen kaupunkiimme töihin. Turku voisi mahdollistaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle paremman kehittymisen lisä- ja jatkokoulutusten kautta. Se voisi mahdollistaa nykyistä helpommin erilaisten vapaiden pitämisen ja osa-aikatyön, jotta jaksaminen ja perhe- ja työelämän yhteensovittaminen olisi helpompaa. Se voisi myös tukea työvaatteiden hankintaa ja osallistaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhä enemmän yksikköä koskevassa päätöksenteossa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet haluamme parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa Turussa edellämainituin keinoin.

Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Valtuustoaloite 15.3: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa

Kokoomuksen valtuustoaloite 15.3.2021: Etelä-Karjalan malli käyttöön lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi Turun kouluissa

Turun pitäisi olla mahdollisimman hyvä ja turvallinen kasvupaikka jokaiselle lapselle. Kaikille se ei sitä valitettavasti vielä ole. Kiusaaminen on sitkeä ongelma, joka pesii edelleen yhteiskunnassamme ja kouluissamme.

Kuten moni muukin ilmiö, myös kiusaaminen muuttaa jatkuvasti muotoaan ja löytää uusia tilaisuuksia. Meidän on päättäväisesti kamppailtava kiusaamista vastaan, sillä pahimmillaan kiusaaminen voi jättää koko elämän mittaisia, syviä vaurioita. On muistettava, että kiusaaminen jättää myös kiusaajaan jälkensä.

Kiusaaminen kehittyy, ja siksi myös kiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamistilanteiden hoitamisen on kehityttävä. Kiusaamisen ehkäisyyn on vuosia haettu malleja, joista osa toimii paremmin, osa huonommin. Yhtä patenttiratkaisua ei ole, mutta kun toimiva malli löytyy, se kannattaa monistaa.

Etelä-Karjalassa on saavutettu hyviä tuloksia uudesta mallista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi. Malli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.

Etelä-Karjalassa on laadittu koko maakuntaan yhteinen ohjeistus, jonka mukaisesti lainvastaisiin tekoihin puututaan. Ohjeistuksessa on laadittu tapauskohtaisia ohjeita eri kiusaamistilanteisiin. Ohjeistuksen ydin on siinä, että se tuo yhteiset selkeästi kirjatut ja riittävän vakavat toimintatavat kiusaamiseen puuttumiseksi.

Etelä-Karjalan ohjeistus löytyy yksityiskohtaisemmin täältä.

Me kokoomuksen valtuutetut esitämme, että Turussa laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa vastaava ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi on nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit.Lainvastaisille teoille oltava nollatoleranssi

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Julkaistu Verkkouutisissa bloginani 20.2.2021

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Perhevapaauudistusta on saatu odottaa jo aivan liian pitkään. Kokoomuksesta asia ei ole ollut kiinni, sillä aihe on ollut meille prioriteetti ja pitkäjänteisen työn kohde jo vuosikausia. Sain itse aitiopaikalta seurata viime hallituskaudella aihetta koskevia neuvotteluja, kun toimin silloisen opetusministerin ja kokoomuksen neuvottelijan Sanni Grahn-Laasosen avustajana. Pettymys oli karvas, kun uudistus lopulta kaatui muun muassa kotihoidontukikysymyksiin keskustan toimesta.

Pettymys oli myös vahvasti läsnä tällä viikolla, kun nykyinen hallitus sai perhevapaaesityksensä ulos. Malli ei ole kokonaisuudistus, sillä esimerkiksi juuri tuo kotihoidontuki oli rajattu tällä kertaa kokonaan ulos neuvotteluista. Pienen sulattelun jälkeen olen kuitenkin iloinen, että tärkeä uudistus nyt vihdoin etenee ja siinä on yksilöiden näkökulmasta monia positiivisia edistysaskeleita. Yhteiskunnan näkökulmasta malli on kuitenkin monelta osin kestämätön, sillä se lisää valtavasti kuluja eikä esimerkiksi vaikuta työllisyyteen positiivisesti. Kokonaisedun mukaista olisi, että malli huomioisi niin tasa-arvon, työllisyyden kuin varhaiskasvatuksen vahvistamisenkin.

Ilon pilkahduksia perhevapaaesityksessä on esimerkiksi ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden pidentyminen etenkin isien osalta, joustavuuden lisääntyminen kun perhevapaita voi pitää pätkissä ja erilaisten perheiden tuominen muiden kanssa samalle viivalle. Tasa-arvon osalta jää nähtäväksi, toteutuvatko ylevät tavoitteet, sillä vaikka isien kiintiötä on pidennetty, heidän on yhä mahdollista siirtää leijonanosa vapaistaan äidin käytettäväksi. Todellinen tasa-arvo-ongelma liittyy myös kotihoidontukeen, jonka on tutkittu pitävän etenkin maahanmuuttajat ja vähemmän koulutetut naiset vuosikausia kotona heikentäen esimerkiksi heidän tulevia eläkkeitään.

Hallituksen esittämän uudistuksen kustannukset ovat 80 miljoonaa euroa, josta valtaosa jää yritysten ja työntekijöiden maksettavaksi sivukulujen kautta. Tämä taas ei vähennä perheellistymisikäisten naisten syrjintää työmarkkinoilla niin kauan, kuin kulut eivät jakaannu tasaisesti työnantajien kesken eivätkä miehet pidä yhtä pitkiä vapaita kuin naiset. Juuri tähän uudistuksella piti tarttua. Tulopuolikaan ei uudistuksessa työllisyyden heikentymisen takia lisäänny, mikä nykyisessä taloustilanteessa on täysin vastuutonta.

Olisi parempi, jos perhevapaat jaettaisiin lähtökohtaisesti puoliksi ja myös kotihoidontuen pituudesta voitaisiin puhua. Joustoa malliin tarvittaisiin vielä nykyistäkin enemmän, sillä työelämä muuttuu ja tietotyössä esimerkiksi osapäiväinen hoitovapaa voisi helpottaa monen elämää. Silloin töitä voisi tehdä vaikka tarpeen mukaan muutaman tunnin päivässä ilman, että tuki heti tippuu minimiin. Kaikkea ei ratkota lainsäädännöllä, vaan myös työpaikoista voidaan tehdä perheystävällisempiä monin keinoin. Tekoja tarvitaan myös varhaiskasvatusjärjestelmän saavutettavuuden parantamiseksi, sillä moni vanhempi ei pääse palaamaan työhön, jos läheltä ei saa päivähoitopaikkaa kun sitä tarvitsee.

Naisen tulot laskevat tutkimusten mukaan lapsen saannin jälkeen jopa pysyvästi 20 prosenttia. Ensi vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävänä naisena keskustelut perheellistymistoiveiden ja uran yhteensovittamisesta ovat kivuliaankin tuttuja. Jos Suomeen halutaan lisää vauvoja, tulee harppauksia tasa-arvossa ottaa vielä paljon enemmän. Myös isien tulisi nousta barrikadeille oikeuksiensa puolesta, sillä perheissä, joissa isät käyttävät enemmän vapaitaan, erotaan vähemmän ja lasten ja isän suhteesta tulee läheisempi.

Hallituksen perhevapaaesitys on askel oikeaan suuntaan, mutta huutaviin tarpeisiin nähden se on laiha lohtu. Toivottavasti laajasti nyt esiin nostettuja ongelmia huomioidaan lausuntokierroksen aikana ja esitystä niiltä osin vielä muutetaan. Tasa-arvon aidosta lisääntymisestä hyötyy koko yhteiskunta.

Janika Takatalo

Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku