Valtuustoaloite 26.8: Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Valtuustoaloite 26.8.2019

Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Turku haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Päästäkseen tähän tavoitteeseen, on kaikki kivet käännettävä. Yksi mahdollisuus on kannustaa keskustassa autoilevia vaihtamaan autonsa vähäpäästöisiin. Helsingissäkin käytössä oleva malli, jossa vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksu on puolet muita alhaisempi, voisi olla myös Turussa toimiva malli.

Vähäpäästöiseksi autoksi lasketaan täyssähköiset autot sekä hybridit, kaasu- ja etanoliautot, joiden päästöt ovat enintään 150g/km ja jotka kuuluvat vähintään Euro 5 -päästötasolle. Ensin alennuksen vähäpäästöisille autoille voisi ottaa käyttöön keskustan asukaspysäköinnissä, jossa pysäköintitunnusta hakiessa on helppo tarkistaa ajoneuvon rekisteriotteesta sen vähäpäästöisyys. Lisäksi tulee selvittää, jos myöhemmin olisi mahdollista laajentaa hinnan alennus myös lyhytaikaiseen kadunvarsipysäköintiin.

Kyse ei ole suurista summista, sillä asukaspysäköinti maksaa tällä hetkellä 12,40 € / kk ja puoleen hintaan alennettuna osalle autoista siis jatkossa 6,20 € / kk. Kyseessä ei ole erityisen merkittävä tulo kaupungille, joten tämä olisi mahdollista toteuttaa siten, että kaupunki saisi jatkossa hieman vähemmän tuloja asukaspysäköinnistä. Mikäli halutaan kuitenkin tehdä kustannusneutraali malli, on mahdollista kompensoida vähäpäästöisten autojen alennusta nostamalla maltillisesti ns. tavallisten autojen pysäköinnin hintaa. Tämä luo kannustimen ja antaa oikeanlaisen viestin vähäpäästöisten autojen suosimisesta kaupungin keskustassa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että kaupunki selvittää vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksun alentamisen mahdollisuutta Turun keskustassa. Ehdotettu alennus on 50 % ja koskee autoja, joiden päästöt ovat maksimissaan 150 g / km ja jotka kuuluvat vähintään euro 5 -päästötasolle. Aluksi alennus tulisi voimaan asukaspysäköinnissä, mutta myöhemmin tekniikan kehittyessä sen käyttöönottoa tulisi selvittää myös lyhytaikaisessa pysäköinnissä.

Allekirjoitukset:

Janika Takatalo ym.

Hallitus, miksi ette pidä lupauksianne opiskelijoille?

Eläkeläiset eivät ole ainoa ryhmä, jota sumutettiin vaalien alla ”vappusatasella”, eli lupauksella sadan euron tasokorotuksesta sosiaaliturvaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL teki huhtikuun alussa puoluekyselyn, jossa kysyttiin puolueiden kantoja muun muassa korkeakoulutuksen ja opiskelijan sosiaaliturvan rahoitukseen. Valtaosa nykyisistä hallituspuolueista lupasi korottaa opintorahaa ja lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 250 euroa kuukaudessa. SYL:n kyselyssä SDP lupasi nostaa sen 336 euroon, Vasemmistoliitto 351 euroon, RKP 336 euroon ja Vihreät 333 euroon. Kyseessä olevat puolueet kosiskelivat viestinnässään muutenkin opiskelijoita äänestämään lupaamalla panostuksia opintorahan lisäksi esimerkiksi koulutuksen laatuun. Vihreät puhui jopa ”koulutusmiljardista”, jonka avulla menneet koulutusleikkaukset peruttaisiin ja uusia pysyviä panostuksia tehtäisiin.

Opiskelijoille ja muille koulutuksen ystäville hallitusohjelma oli karua luettavaa. Koulutusmiljardi oli muuttunut koulutusmiljooniksi ja opintorahaan ei tultaisi tekemään tasokorotusta. Opiskelijoille, joilla on lapsi, tulee hallitusohjelman mukainen 25 euron suuruinen huoltajakorotus. Lisäksi opintotuki on luvattu sitoa indeksiin vuonna 2020, mutta indeksiin sitominen tarkoittaa vain muutaman euron korotusta. 3-25 euron korotus opintorahaan ei vastaa hallituspuolueiden lupauksia jopa sadan euron korotuksesta.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) eilen esittelemässä budjettiehdotuksessa ei opiskelijoille ole ensi vuodelle luvassa kuin hallitusohjelmaan kirjattu huoltajakorotus. Korkeakoulujen rahoitukseen esitettiin 10 miljoonan lisäystä, mikä tarkoittaa perusrahoituksen saaman potin jäämistä jälkeen jopa vielä hallitusohjelmaankin kirjattua pienemmäksi.

Opiskelijoiden ja opetusalan voi syystä sanoa olevan pettynyt. Hallituspuolueet ostivat tiensä hallitukseen lupauksilla, jotka tiesivät katteettomiksi jo ennen vaaleja. Kokoomus esimerkiksi ei tehnyt vastaavia lupauksia, sillä halusi toimia rehellisesti. Sinänsä mielestäni on hyvä, jos hallituspuolueetkin heräävät todellisuuteen siitä, mihin valtion rahat riittävät. Kritiikki kohdistuu ennen kaikkea petettyihin lupauksiin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Kokoomusopiskelijoiden Janika Takatalo kysyy, miksi hallitus ei pidä opiskelijoille antamiaan lupauksia.

Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa

Valmistuneen puhe yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan publiikissa 15.6.

Vastavalmistuneen puhe publiikissa 15.6. / Janika Takatalo

Arvoisa varadekaani, professorit ja muu yliopiston henkilökunta, valmistuvat kanssaopiskelijat ja juhlayleisö. Ladies and gentleman.

Heti alkuun haluan kiittää. Kiittää siitä, että saamme viettää tänään Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan publiikkia ja valmistujaisiamme. Minulle sukuni ensimmäisenä maisterina, mikään tästä hienosta tutkinnosta ei ole itsestäänselvyys. Minulle merkitsee aivan valtavasti, että saan pitää tänään valmistuvien puhetta ja kiittää puolestamme koko yliopiston henkilökuntaa saamastamme opetuksesta ja ohjauksesta.

Saamme myös olla kiitollisia suomalaiselle yhteiskunnalle ja koulujärjestelmälle maailman parhaasta opintiestä. Olemme vielä sitä ikäluokkaa, joka PISA-tutkimustenkin mukaan oli jatkuvasti maailman kärkeä oppimistuloksissa ja jolle suuret ikäluokat ja vanhempamme rakensivat mahdollisuuden opiskella niin pitkälle, kuin omat rahkeet riittävät. Osalle opiskelut päättyvät hetkeksi tähän, vaikka elämä jatkuvaa oppimista onkin. Osa jatkaa vielä itseni tavoin tohtorin tutkintoon ja jotkut saivat senkin jo valmiiksi. Hyvässä yhteiskunnassa omia mahdollisuuksia ei määritä se, miten koulutettuun tai varakkaaseen perheeseen sattuu syntymään. Sellaista Suomea ja maailmaa haluan olla jatkossakin rakentamassa, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, mihin itse päättää pyrkiä ja jonka eteen on valmis tekemään töitä. Olemme kaikki tehneet töitä ollaksemme täällä tänään.

Nyt on oikeus iloita ja olla ylpeitä saavutuksistamme. Mitä maailmasta puuttuisikaan ilman meitä yhteiskuntatieteilijöitä, psykologeja ja logopedeja? Ainakin paljon yhteiskunnallista kriittisyyttä, vaalianalyyseja, erilaisia järjestöjä, ymmärtämystä ja auttamista. Osaamistamme tarvitaan niin kunnissa, valtiolla, yrityksissä kuin kolmannellakin sektorilla. Tiedekunnastamme valmistuu asiantuntijoita monelle eri alalle. Meitä kaikkia ajaa halu muuttaa ja parantaa maailmaa ja lähiympäristöämme omalta pieneltä osaltamme.

Monelle tämä valmistumisen päivä ei ole kuitenkaan pelkästään ilon ja onnen päivä. Mukaan sekoittuu myös huolta ja epävarmuutta. Työnhakua, muuttamista toiseen kaupunkiin tai maahan, pohdintaa siitä, kuka olen ja minne olen matkalla valmistumisen jälkeen. Itse olen rakentanut niin intensiivisesti kuluneet vuodet elämääni yhteiskunnallisen vaikuttamisen ympärille, että toisinaan pelkään sitä, mitä olisin ilman politiikkaa, ilman yhteiskuntatieteitä. Koko identiteettini, unelmani, opintojen kautta saadut ystävät ja opiskelijapolitiikasta löytynyt puolisokin ovat seurausta siitä, miten täysillä olen heittäytynyt kaikkeen siihen, mistä olen ollut innostunut.

Olen opiskellut politiikkaa, harrastanut politiikkaa ja tehnyt politiikkaa työkseni. Olen heittäytynyt politiikan maailmaan niin kokonaisvaltaisesti, että olin jopa kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa tänä keväänä ehdolla. Mietin joskus, tulenko vielä haluamaan elämältäni jotain muuta? Mitä, jos en onnistu menestymään riittävästi politiikassa ja joudun tekemään jotain muuta? Samantapaisten ajatusten kanssa painii varmasti moni tuore maisteri. Tuliko panostettua opiskeluaikana oikeisiin asioihin? Saanko luoda tutkinnollani sellaisen uran, josta haaveilen? Saanko myöhemmin vaihtaa suuntaa ja muuttaa mieltä, jos siltä tuntuu?

Uskon, että vastaus on kyllä, mutta sen määrittää oma suhtautumisemme itseemme ja muihin. Opin tänä keväänä vaaleissa paljon toisten ihmisten kohtaamisesta. Olen kohdannut kymmeniä tuhansia ihmisiä viime kuukausien aikana. Kadulla vaaliesitteiden jakamisessa näkee elämän koko kirjon ja ihmisten erilaiset tavat suhtautua kanssakulkijoihin. On neutraaleja kohtaamisia tai vain vähän ikäviä, joissa toinen toteaa ei kiitos tai väärä puolue. On niitä joitain harvinaisia, joita aidosti kiinnostaa jäädä keskustelemaan teemoistasi (olivatkohan he yhteiskuntatieteilijöitä?). On niitä, jotka valitsevat ratkaisuksi kiertää kauempaa tai muuten ohittaa ilmekään värähtämättä, kuin et olisi olemassa. Sitten on valitettavasti paljon myös niitä, jotka saavat jotain iloa siitä, että pääsevät olemaan ilkeitä tai loukkaamaan jollain tavoin.

Negatiivisen palautteen vastaanottaminen kuuluu politiikkaan ja vaalityöhön. Olen miettinyt, että näillä loukkaamaan pyrkivillä ihmisillä on varmaan itsellä paha olla. Joskus ihmisen pahaa oloa auttaa jo se, että joku tuntematon kuuntelee. Eniten näissä tylymmissä kohtaamisissa harmitti kuitenkin ulkoisten ominaisuuksien perusteella tuomitseminen, varsinkin ominaisuuksien, joihin ei itse voi vaikuttaa. Usein sain kuulla olevani liian nuori, väärää sukupuolta tai jotain muuta vastaavaa.

Mieleen on jäänyt etenkin yksi vanhempi rouva torilla, jolle tarjosin esitettä ja yritin alkaa juttelemaan. Hän sanoi kuitenkin jo ensimmäisten sekuntien aikana, että ei hän ketään noin nuorta äänestä. Hän kuitenkin otti esitteen ja jatkoi matkaa. Jonkin ajan kuluttua hän tuli takaisin ja halusi pahoitella aikaisempaa käytöstään. Oli lukenut esitteen ja sanoi huomanneensa minun olevan jo valtiotieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu ja montaa muuta asiaa, joita hän arvosti. Hän pyysi anteeksi, että tuomitsi minut vain päällisin puolin ensin. Tämä kohtaaminen jäi mieleen siksi, että hän oli ainoa, jolla oli uskallusta palata ja muuttaa asennettaan.

Vaalien jälkeen netissä eteeni osui kuva, jossa mies pitelee sateenvarjoa kulkukoiralle jossain päin maailmaa. Kuvassa lukee: In a world where you can be anything, be kind. Maailmassa, jossa voit olla mitä vain, valitse olla lempeä. Tämä oli itselleni tärkeä ja mieleenpainuva oivallus keväästä, ja halusin sen jakaa siksi tänään teillekin. Meillä on joka päivä ja joka hetki valinta kohdata toinen ihmisenä ja kunnioittavasti, vaikka olisikin eri mieltä asioista tai itsellä olisi huono päivä. Lempeys, kiltteys ja empaattisuus ovat aivan liian vähän arvostettuja ja muistettuja ominaisuuksia, vaikka ne tekevät maailmasta ja arjesta kaikille paremman paikan. Empaattisuus ja lempeys sekä itseä että muita kohtaan on tärkeä ominaisuus niin työelämässä, kotona kuin vapaa-ajallakin. Kuvailemani tilanteet ovat varmasti tuttuja kaikille, jotka ovat esimerkiksi joskus tehneet jotain asiakaspalveluhenkistä tai myyntiin liittyvää työtä.

Nyt kun valmistumme hienoista korkeakoulututkinnoista ja meitä odottaa mitä todennäköisemmin hyvä tulevaisuus, toivon että tekin muistatte tästä puheesta tuon lauseen lempeydestä. After graduation, there will be nice and fine days ahead of us, but also times of stress, worry and tiredness. We are defined by how we deal with these problems and interact with other people. I hope you will remember this one sentence from my speech: In a world where you can be anything, be kind. Be kind to yourself and to others. We have a choice to make every day and every moment – how to treat other people. Will it be with respect and kindness or do we spread negative feelings? I hope it will be the former, because kindness is golden and it makes life a lot better for everyone.

I wish you all the best for the future and thank University of Turku one more time. Thank you!

Ensi vuonna kohti jotain uutta

Jotta on mahdollisuus ja tilaa johonkin uuteen, tulee jostain vanhasta luopua. Olen vaalirutistuksen jälkeen pohtinut tulevaisuuttani ja se on varmaa, että hyvien vaalitulosten kannustamana haluan olla mukana politiikassa jatkossakin. Suurin intohimoni on vaikuttamisessa ja minulle tärkeiden asioiden, kuten sivistyksen, ympäristön, mielenterveyden, tasa-arvon, yrittäjyyden ja kansainvälisyyden edistämisessä.

Hurja vaalikevät otti paljon, mutta antoi vielä enemmän. Vaikka loppua kohden välillä väsytti, niin muistin nauttia päivittäin siitä, että saan puhua minulle tärkeistä asioista ja heittäytyä intohimoni puolesta täysillä. On valtava etuoikeus ja kokemus saada olla kokoomuksen eduskunta- ja eurovaaliehdokkaana. Vielä suuremmalta kunnialta tuntuu se luottamus, jonka sain reippaasti yli 10 000 äänestäjältä tämän kevään vaaleissa. Puhumattakaan kaikista niistä kymmenistä ihmisistä, jotka vapaaehtoisesti tukivat ja tekivät kampanjaani eri tavoin. Te olette lunastaneet ikuisen kiitollisuuteni, ystävyyteni ja arvostukseni. Kiitos!

Olen ollut opiskelijapolitiikassa mukana pitkään ja nyt tuntuu, että olen saanut siltä kaiken, mitä olisin voinut haluta. Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajuus kruunasi tämän hienon ajanjakson elämässäni ja olen nauttinut tehtävästä kovasti. Puheenjohtajana tavoitteenani oli tehdä Kokoomusopiskelijoista näkyvämpi ja vaikuttavampi. Halusin teemoista nostaa esille entisestään sinivihreyttä, kansainvälisyyttä, yhdenvertaisuutta ja kaupunkipolitiikkaa. Mieleeni on jäänyt etenkin vuoden 2018 puoluekokous, jossa kaikki tukemamme henkilöt tulivat valituksi puoluejohtoon ja jossa teimme kaikista eniten aloitteita ja vielä lähes kaikki niistä tulivat hyväksytyiksi. Olemme myös julkistaneet monta pamflettia ja kirjoittaneet ahkerasti tiedotteita ja blogeja meille tärkeistä asioista. Ehdokkaamme eri vaaleissa toivat näkyvyyttä Kokoomusopiskelijoille ja olivat osaltaan varmistamassa puolueen menestystä. Moni toimijamme on ponnistanut tärkeisiin tehtäviin puolueelle ja sen ulkopuolelle.

Vielä syksylle jää edustajistovaalien voittaminen, Kokoomusopiskelijoiden poliittisen ohjelman uudistaminen (joka tulee erittäin hyvään saumaan puolueen uudistamistyön sparraajana) sekä kenties yhden pamfletin saaminen ulos. Nyt puolueen ja liiton fokus on luonnollisesti ollut vaaleissa, mutta alkavan oppositiokauden aikana sen pitää mielestäni olla järjestöllisessä ja aatteellisessa kehittämisessä. Hakijoita uudeksi liittojohdoksi alkaa vähitellen ilmaantua ja pidän hyvänä onnistumisen merkkinä myös sitä, että liiton johtopaikat jäävät vetovoimaisiksi ja niistä käydään kisaa. Annan täyden tukeni marraskuun liittokokouksessa valittaville, jotka jatkavat työtä opiskelijan paremman huomisen ja kokoomuksen kehittämisen eteen.

Taidan olla siitä harvinainen tapaus opiskelijaliikkeessä, että onnistuin valmistumaan kauteni aikana. Sekin on yksi syy, miksi on aika antaa tilaa uusille tekijöille. Elämä on toki ikuista oppimista ja alkavat jatko-opinnot pitävät minut jatkossakin omalta osaltaan kiinni opiskeluissa. Nyt kaipaan kuitenkin eniten ammatillista kehittymistä ja uusia haasteita työrintamalla. Olen syksystä / loppuvuodesta alkaen käytettävissä erilaisiin yhteiskunnallisiin asiantuntijatehtäviin yrityksissä, järjestöissä ja julkisella puolella. Jos sinulla on tarjota tai kuulet mielenkiintoisesta tilaisuudesta, niin olehan rohkeasti yhteydessä!

Aurinkoisin terveisin

Janika

Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Janika Takatalo hallitusohjelmasta: Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Viime kaudella ja vaalien alla silloiset oppositiopuolueet – Vihreät edellä – kampanjoivat sillä, että he peruisivat tehdyt koulutusleikkaukset ja panostaisivat miljardin koulutukseen. SDP lupasi vaihtoehtobudjetissaan 600-700 miljoonan lisäpanostuksia opetusalalle. Opiskelijoiden ääniä kosiskeltiin myös lupaamalla korotuksia opintotukeen.

Nyt hallitusohjelman tultua julki, voimme nähdä, miten opiskelijat ja opetusala on saatu äänestämään näitä puolueita katteettomilla lupauksilla. En valitettavasti voi sanoa olevani yllättynyt, sillä lupaukset olivat alun perinkin hataralla taloudellisella pohjalla ja lupauksen tehneet puolueet tiesivät sen todennäköisesti itsekin. Koulutukseen on tulossa näillä näkymin parinsadan miljoonan panostukset, kiitosta annan niistä kyllä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen panostamisesta. Opintotukeen sen sijaan korotuksia ei tehdä, paitsi huoltajakorotus 25 € / kk ja indeksiin sitominen 2020-luvulla.

Vertauksena tuleva hallitus on kyllä löytänyt uusia pysyviä menolisäyksiä jopa 1,2 miljardin edestä. Tämäkään ei todennäköisesti tule riittämään, vaikka velanottoa ja veronkorotuksia joudutaan jo näitäkin varten tekemään. Suurin yksittäinen ”tulevaisuuspanostus” ohjelmassa on eläkkeiden korotus 183 miljoonalla, joka sekin tosin on vähemmän kuin Antti Rinne vaalipuheissaan lupasi.

Nuorten hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy ja mielenterveys on sekin nostettu ohjelmassa paraatipaikalle, mutta kun katsoo rahavarauksia, ei konkretiaa ja panostuksia löydykään. Toivottavasti nuorten hyvinvointiin löytyy hallitusohjelman toimeenpanossa vielä ihan todellisiakin työkaluja, sillä nuorisotyötä ei tehdä vain hyvän tahdon ja pyhän hengen avulla. Petteri Orpo sanoi osuvasti, että tuore hallitusohjelma on kuin hiekalle rakennettu hulppea huvila. Hienoja selvityksiä on luvassa, mutta talouskasvua niiden vaatimien panostusten rahoittamiseksi ei niinkään.

Tällainen toiminta ei ole omiaan lisäämään politiikan uskottavuutta. Suomalainen poliittinen prosessi kaipaa uudistamista, sillä vaalien tulos ei näy riittävästi tulevassa hallituksessa ja sen ohjelmassa. Osa puolueista on kivunnut hallitukseen lupaamalla ihmisille lisää rahaa, jota sillä ei tosiasiallisesti ole. Suurimpia maksajia näille puoliksi täysille vaalilupauksille ovat nuoret sukupolvet, jotka ohjelman panostuksista hyötyvät vähiten. Kestävä taloudenpito ja horisontti vaalikautta pidemmällä ovat avaimia parempaan sukupolvipolitiikkaan.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

 

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Julkaistu Eurooppanuorten Tähdistö-lehdessä

Tänä keväänä ratkaistaan paljon. Ilmastonmuutos, siirtolaisuuskriisi ja populismi ovat tunnettuja esimerkkejä unionin kohtaamista globaaleista haasteista. Yksinään suurimmatkin jäsenvaltiot ovat liian pieniä pystyäkseen ratkaisemaan näitä. Siksi vahvalle eurooppalaiselle yhteistyölle ja korkealle osaamiselle on nyt erityisen paljon tilausta.

EU:n tulee mielestäni jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että olemme osaavin maanosa ja pärjäämme näin maailmanlaajuisessa osaamisintensiivisessä kilpailussa. Korkea osaaminen edistää työpaikkojen luomista, talouden kasvua ja auttaa meitä ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Kaikilla EU-mailla on yhteinen intressi koulutuksen ja kulttuurin tarjoaman potentiaalin maksimoimiseen. Minun visioni seuraavan sukupolven Euroopasta on sellainen, jossa kaikki nuoret saavat laadukasta koulutusta ja hyötyvät kansainvälistymisestä.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään. Se voi tapahtua Erasmus-vaihdon avulla tai kotikansainvälistymällä. Erasmus-ohjelman rahoitus on tämän vuoksi triplattava lyhyellä aikavälillä ja jopa kymmenkertaistettava pitkällä. Jokaisen eurooppalaisen tulee myös oppia kommunikoimaan vähintään kahdella kielellä äidinkielensä lisäksi ja joka toisen nuoren tulisi suorittaa toisen asteen jälkeinen tutkinto.

Muissa EU-maissa suoritetut tutkinnot ja opintojaksot tulee tunnustaa automaattisesti ja vastavuoroisesti, haasteita on edelleen esimerkiksi monessa ammattipätevyyden vaativassa alassa. Meidän tulee myös luoda vahva eurooppalaisten korkeakoulujen verkosto, jotta olemme mantereena vetovoimainen ja saamme houkuteltua parhaat opiskelijat ja tutkijat työskentelemään tänne. Myös yhteistä innovaatio- ja tutkimusohjelmaa tulee jatkaa ja kasvattaa, sillä euro tutkimukseen Euroopan tasolla on vaikuttavampi kuin euro tutkimukseen kansallisella tasolla.

Jotta tämä kaikki on mahdollista, tulee meidän jatkaa seuraavalla rahoituskaudella EU-budjetin painopisteen siirtämistä kohti kilpailukykyä ja innovaatioita synnyttävää toimintaa. Suomella on myös tuhannen taalan paikka nostaa osaamisen ja koulutuksen teemaa heinäkuussa alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja meillä voisi olla tässä kokoamme enemmän sanavaltaa. EU tarvitsee nyt tieteen ja koulutuksen sanansaattajia!

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Eliölajien katoaminen yhtä iso ongelma kuin ilmastonmuutos

Toukokuun alussa julkaistiin uusin arvio kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta sukupuuttoaallosta. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi jopa miljoonaa lajia kohtaavan sukupuuton seuraavina vuosikymmeninä, jos emme tee nopeita suunnanmuutoksia. Luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen voi olla jopa ilmastonmuutosta kriittisempi ongelma, ja siksi siihen tulee suhtautua yhtä suurella vakavuudella. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tarvitsee oman ”Pariisin sopimuksensa”.

Luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan se vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin uhkaamalla esimerkiksi ruoantuotantoa. Jos meiltä häviää pölyttäjät, se aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti valtavat riskit. Harvinaisten kasvien katoamisella voi olla esimerkiksi myös se vaikutus, että emme löydä niistä ajoissa apua parantumattomiin sairauksiin. Lapsemme ja lapsenlapsemme eivät tule enää näkemään meille tuttuja lajeja, kuten pihapiirin hömötiaisia.

Minulle ympäristöasiat ovat olleet aina yksi poliittisen toimintani kulmakivistä. Olen tarkoituksella puhunut teemoissani ympäristöstä, enkä vaikkapa vain ilmastosta, sillä haluan ajatella elinympäristöämme kokonaisvaltaisesti. Minulle eläinten hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus ja kestävä talouskasvu ovat kaikki tärkeitä tavoitteita ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen ohella. Juuri Euroopan unioni on se taso, jossa näitä asioita kannattaa hoitaa ja jolla alkaa olla globaalillakin tasolla merkitystä.

Suurin syy sukupuuttoaallon kiihtymiseen on raportin mukaan väestönkasvu ja ylikulutus. Hyödynnämme eläin- ja kasvilajeja liikaa esimerkiksi kalastamalla uhanalaisia kaloja. Myös saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit tuhoavat luontoa. Raportin mukaan luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. EU:n tulee olla globaali sunnannäyttäjä ympäristöasioissa ja ehkäistä ongelmia etenkin kehittyvissä maissa kehitysyhteistyön avulla.

Kokoomuslaisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ovat myös EU:n päästövähennystavoitteen nostaminen 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kestävän kehityksen budjetoinnin ottaminen osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä. Me emme näe talouskasvua ja ympäristöstä huolehtimista vastakkaisina asioina. Markkinatalouden avulla voidaan ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan ja uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto parantaa Euroopan kilpailukykyä pitkässä juoksussa. Meidän tulee edistää kiertotaloutta, uusien energiamuotojen hyödyntämistä ja biopohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Kuka tietää, miten maatalous kehittyy vaikkapa vertikaaliviljelyn tai geenimuuntelun joskus yleistyttyä? Ihminen on ennenkin keksinyt ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin.

Ympäristöämme vaivaa vakava yhteislaitumen ongelma, sillä se on kaikkien kulutettavissa ja hyödynnettävissä. Jos vesistöt, ilmakehä tai luonnon monimuotoisuus olisivat yksityisomistuksessa, omistaja vaatisi maksua omaisuutensa heikentämisestä ja kieltäisi sen korvaamattomien osien tuhoamisen. Puhdas ympäristö on kuitenkin julkishyödyke, jota ei yleensä voi eikä pidäkään yksityisen omistaa. Siksi meidän on estettävä ympäristön heikkeneminen yhteisin julkisen vallan päätöksin, markkinamekanismia hyödyntäen. Tahdon, että EU on aktiivinen toimija luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävän kansainvälisen sopimuksen luomisessa.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja VTM

eurovaaliehdokas

Janika Takatalo: EU:n estettävä kuudes sukupuuttoaalto
Kuopiossa, Lappeenrannassa, #meidäneu, eurovaaliehdokas, kokoomus, #Takatalo2019, sinivihreä, liberaali, moderni

10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle

10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle

Lähdin ehdolle eurovaaleihin, koska Euroopan unioni on etenkin monelle nuorelle tärkeä, mutta nuorten ja tulevaisuuden ääni kuuluu päätöksenteossa liian heikkona. Näissä vaaleissa on myös kyse siitä, meneekö Eurooppa taantumuksen vai edistyksen suuntaan. Siksi nyt tarvitaan seuraavan sukupolven Eurooppaa. Minulle tärkein yksittäinen teema on ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. Muita tärkeitä teemojani ovat korkea osaaminen, mielenterveys, syrjäytymisen ehkäiseminen, talous ja turvallisuus, eläinten hyvinvointi sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Haluan olla vaihtoehto kaikenlaiselle taantumukselle ja trumpismille. Seuraavan sukupolven Euroopan, #meidänEU:n, tulee olla sinivihreä, edistyksellinen ja liberaali.

  1. EU:n on oltava globaali suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisen täytyy olla sen prioriteettilistan kärjessä. Päästövähennystavoitteita on kiristettävä, energiaunionia edistettävä ja kiertotaloutta hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Myös eläinten äänen tulee kuulua päätöksenteossa.
  2. Vain korkealla osaamisella Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa. Eurooppalaisten yliopistojen verkosto on käynnistettävä välittömästi ja horisontti -tutkimusohjelmaa kasvatettava 50 prosentilla.
  3. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kansainvälistymiseen. Erasmus+ -vaihto-ohjelmaa tulee laajentaa niin, että kaikilla opiskelijoilla aina ammatillisista oppilaitoksista lukioihin ja korkeakouluihin on aidosti tasa-arvoinen mahdollisuus lähteä vaihtoon.
  4. Syrjäytyminen, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat inhimillisesti raskaita ja myös kansakuntien tasolla mittava ongelma. EU:n tulee luoda ohjelma ja suositukset esimerkiksi siitä, miten nopeasti terapiaan tulee päästä tarpeen toteamisen jälkeen.
  5. Työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä tulee vähentää radikaalisti. Se tehdään luomalla EU:sta parempi alue yrittää ja liikkua työn perässä. Kevennetään byrokratiaa ja tunnustetaan tutkinnot eri maissa nykyistä joustavammin.
  6. Arvot ovat ankkuri ja meidän tulee puolustaa eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. Jos jokin jäsenmaa rikkoo toistuvasti yhteisiä arvoja, tulee EU-tuet evätä näiltä.
  7. Maahanmuuttoon on löydyttävä reilu ratkaisu, joka tukee työperäistä maahanmuuttoa ja toisaalta ehkäisee hallitsematonta siirtolaisuutta. Ulkorajoille tarvitaan vahvempi kontrolli ja vastaanottokeskukset. Juurisyihin on puututtava kehitysyhteistyöllä.
  8. Digitaalisuus ja teknologian kehitys on valjastettava ihmisten hyödyksi ja talouskasvuksi. Digitaaliset sisämarkkinat ovat hyvä esimerkki yhdestä unionin lupaavimmasta kehityskohteesta, jonka syventämistä tulee jatkaa.
  9. Turvallisuus on perustarve. EU:n sisältä tulee etsiä kumppanuuksia puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiselle. Etenkin tekoälysodankäyntiin tulee varautua. Nato suojaisi Suomea parhaiten.
  10. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää kaikilla unionin tasoilla. Ihmisille tulee kuulua samat oikeudet ja mahdollisuudet sukupuoleen, ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

10 teser till den blivande generationen

Jag ställde upp i EU-valet eftersom Europeiska unionen är mycket viktig för många unga, men ungas och framtidens röst borde höras bättre i beslutsfattandet. I det här valet står Europas riktning också på spel: låter vi reaktionära krafter styra Europa eller väljer vi framgång som riktning till Europa? Därför behöver vi den blivande generationens Europa. Det allra viktigaste enskilda temat för mig är att tackla klimatförändringen. Mina andra viktiga teman är högt kunnande, mental hälsa, att avvärja utslagning, ekonomi och säkerhet samt djurens välmående och jämlikhet. Jag vill vara ett alternativ för alla reaktionära krafter och trumpism. Den blivande generationens Europa ska vara blågrönt, reformvänligt och liberalt.

  1. EU bör vara en global vägvisare inom klimatpolitiken där att tackla klimatförändringen ska prioriteras. Målen att minska utsläppen måste skärpas och energiunionen ska befrämjas. Vi ska också ha fokus på cirkulär ekonomi och hur vi kan tillämpa den mer effektivt än i nuläget. Också djurens röst ska höras i beslutsfattandet.
  2. Europa klarar sig i en global konkurrens bara med högt kunnande. Nätverket mellan olika europeiska universitet ska aktiveras omedelbart och finansieringen av programmet Horisont Europa ska ökas med 50 %.
  3. Var och en av unga ska ha möjligheten att få internationell erfarenhet. Utbytesprogrammet Erasmus+ ska utvidgas så att alla studerande från yrkeskolor till gymnasier respektive högskolor har genuint samma möjlighet att åka på utbyte.
  4. Utslagning, illamående och mentala problem är ansträngande ur både människans och samhällets synvinkel. EU ska skapa ett program och rekommendationer t.ex. om hur snabb tillgången till terapi ska vara när behovet av vård har konstaterats.
  5. Arbetslösheten och särskilt ungdomsarbetslösheten ska minskas radikalt. Det förverkligas genom att förvandla EU till ett bättre område där det är lättare att vara egenföretagare och röra sig efter arbete. Vi ska minska byrokratin och erkänna examina mer flexibelt i olika länder.
  6. Värden är utgångspunkten till allt och vi ska försvara de europeiska värdena som demokrati, frihet och mänskliga rättigheter. Om något medlemsland upprepade gånger bryter mot dessa gemensamma värden måste landets EU-bidrag avslås.
  7. Vi behöver hitta en rättvis lösning på invandringen. Lösningen ska stödja arbetsbetingad invandring och på andra sidan avvärja skadlig invandring. De yttre gränserna behöver en starkare kontroll och förläggningar. Vi ska ingripa i de grundläggande orsakerna med utvecklingssamarbete.
  8. Digital teknik och teknologisk utveckling bör fungera så att de är till nytta för folk och den ekonomiska tillväxten inom EU. De digitala inre marknaderna är ett bra exempel på ett av de mest lovande utvecklingsmålen vilket också ska fördjupas i framtiden.
  9. Säkerhet är ett av de grundläggande behoven. Inom EU bör vi leta efter partnerskap för att öka försvars- och säkerhetssamarbetet. Vi ska förbereda oss speciellt för en sådan krigföring som tillämpar artificiell intelligens.
  10. Jämlikhet och likvärdighet ska befrämjas på alla nivåer inom unionen. Folk ska ha samma rättigheter och möjligheter oberoende av kön, hudfärg eller sexuell läggning.

Tiedote: Eurovaalien tienvarsimainonta on aloitettu

Tiedote: Eurovaalien tienvarsimainonta on aloitettu

Olen saanut useita yhteydenottoja, joissa luullaan tienvarsimainosteni olevan ”unohtunut” Varsinais-Suomen teiden varsille. On hienoa, että ihmiset ovat aktiivisia ja että mainonta tavoittaa. Tässä kohtaa voin kuitenkin todeta, että syytä huoleen ei ole.

Tienvarsikyltit on tällä viikolla viety teiden varsille täysin asiallisesti eurovaalien mainonta-ajan alkamisen jälkeen. Kyltit haettiin sääntöjen mukaisesti heti pois eduskuntavaalien jälkeen, niihin vaihdettiin uudet numerot ja niitä on nyt viety uusille paikoilleen takaisin. Vaaleihin liittyviä tienvarsikylttejä saa laittaa kuukautta ennen vaalipäivää, eurovaaleja ajatelleen siis on saanut laittaa jo 26.4.2019 alkaen.

Ymmärrän, että vaalit herättävät tunteita ja Suomi on monien sääntöjen maa. Tiimissäni mainostusohjeet on kuitenkin tarkkaan luettu. Toivon ihmisten heräävän pian eurovaaleihin, etenkin nyt kun ilmoitukset äänioikeudestakin on jo postitettu koteihin ja ennakkoäänestys alkaa kolmen viikon kuluttua. Hiljalleen alkaa muidenkin ehdokkaiden mainoksia varmasti taas näkyä teiden varsilla. Mainokset tullaan keräämään pois vaalipäivän 26.5. jälkeen sallitussa ajassa, tottakai. Sen jälkeen niitä ei taas muutamaan vuoteen näykään.

Mainoksia ei saa omatoimisesti ottaa pois tai muutenkaan turmella. Joku oli mainoksiani jo ehtinyt poistaa mm. Marttilasta, kun ei varmaan tiennyt niiden olevan siellä laillisesti eurovaalien takia. Levitetäänhän sanaa tästä ja jätetään mainokset rauhaan!

Ystävällisesti

Janika Takatalo

eurovaaliehdokas (kok.)