Janika Takatalo TOK

Ehdolla TOK-vaaleissa #197

Turun Osuuskaupan vaalit ovat käynnissä!

Minua voit äänestää, jos olet yli 15-vuotias, sinulla on S-etukortti ja asut Turussa, Kaarinassa, Liedossa, Maskussa, Naantalissa, Raisiossa tai Ruskolla (jäsenalue 1). Äänestysnumeroni on 197 ja olen ehdolla listalla F. Äänestää voit sähköisesti tok.fi/vaalit tai postissa tulleella kirjekuorella 2.4.2024 mennessä.
TOK-vaalit alkoivat uutena aluevaltauksena kiinnostaa, kun huomasin perheen kasvaessa, miten paljon me käytetään osuuskaupan palveluita arjessa. Minulle on aina ollut tärkeää saada vaikuttaa siihen ympäristöön, jossa toimin. Edustajistossa toimisin arvojeni pohjalta, tutkittuun tietoon perustuen ja täydellä sydämellä. Erityisesti haluan:
– parantaa alueen ihmisten arjen sujuvuutta
– kehittää digitaalisia palveluja
– huolehtia asiakasomistajien eduista ja
– hyödyntää osaamistani yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja sen verkostoista
Lupaan myös kuunnella ja olla tavoitettavissa, kun Sinulle tulee kehitysideoita tai palautetta TOK:iin liittyen. Muista käyttää ääntäsi! #osuuskauppavaalit #turunosuuskauppavaalit2024

Oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen on taattava

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2024

Sydän särkyy aamu toisensa jälkeen, kun uutisista joudumme lukemaan Joensuun järkyttävää lapsisurmaa. Miten me yhteiskunnan aikuiset olemme päästäneet tuon pienen urhean lapsen putoamaan kaikkien turvaverkkojen läpi kohti kuolemaa? Lupasimmehan jo vuosia sitten, että Vilja-Eerikan tapaus ei enää toistuisi, mutta yhä edelleen 2-3 lasta kuolee Suomessa vuosittain väkivallan seurauksena.

Lasten ja nuorten ongelmista ja haasteista puhumme kyllä paljon. Koronan vaikutukset, PISA-tulosten lasku, mielenterveys- ja päihdeongelmat, jengiytyminen, lisääntyvät nepsy-diagnoosit vain muutamia mainitaksemme. Kaikkia näitä haasteita ratkomaan on perustettu työryhmiä, kiristetty henkilöstömitoituksia, palkattu kouluihin uusia ammattiryhmiä ja silti lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu. Ne jotka voivat huonosti, voivat yhä huonommin.

Lapset syntyvät perheisiin. Jo ennen syntymää tarjoamme upeaa yli 100-vuotiasta neuvolainnovaatiota raskauden ja lapsen kehityksen tueksi. Käynneillä mitataan, tutkitaan ja havainnoidaan erityisesti lapsen fyysiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Jos perheillä on kasvukäyrien ulkopuolella olevia jaksamisen, mielenterveyden, kasvatuksen tai päihteiden käytön haasteita, ei näihin useinkaan pystytä riittävästi paneutumaan. Perheen pitäisi kyetä hakeutumaan erikseen perhe- tai kasvatusneuvolaan tai muihin palveluihin.

Lapsen elämä muodostuu kodista, varhaiskasvatuksesta, koulusta, kavereista ja harrastuksista tai näiden yhdistelmistä. Jotta pystyisimme turvaamaan jokaiselle syntyvälle lapselle mielekkään ja turvallisen lapsuuden, meidän olisi onnistuttava huomattavasti nykyistä paremmin tukemaan lapsen perhettä ja sen arkea. Ennaltaehkäiseviä palveluja tulee saada matalalla kynnyksellä koteihin. Kaikilla tulee olla mahdollisuus harrastaa. Perheiden toimeentulon haasteita on ratkottava työllisyyttä ja lapsiperheiden sosiaaliturvaa kehittämällä. Neuvolakäyntien painopistettä pitäisi siirtää fyysisestä seulonnasta vuorovaikutuksen, jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Vasta, kun perheen ja lapsen tukemisen tavanomaisemmat keinot on käytetty, siirrytään raskaampien palveluiden pariin. Tutkimusten valossa jo 3-vuotiaan lapsen tilanne on nähtävissä ja ongelmat ennustettavissa. Miksi me emme silloin tartu asiaan? Lastensuojelun resurssipula on huutava, mutta kyse on myös työn organisoinnista. Mitkä tehtävät kuuluvat sosiaalityöntekijälle, mitkä muille ammattilaisille. Sosiaalityöntekijän pitäisi voida keskittyä ensisijaisesti lapsen kanssa työskentelyyn, tapaamisiin ja kuulemiseen. Kaikkein pienimmät lapset on priorisoitava ja tunnettava erityisen hyvin, sillä he eivät pysty itse useinkaan kertomaan hädästään tai ottamaan yhteyttä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella lasten ja nuorten hyvinvointi on otettu todellakin vakavasti. Perhekeskusten toiminta on vakiintumassa koko hyvinvointialueelle. Tämän vuoden aikana hyvinvointialueella aloittaa uusi organisaatioyksikkö: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, mihin on koottu niin perhekeskusten kuin lastensuojelun palvelut. Koko kehitystyön keskipisteessä ovat lapset, nuoret ja perheet. On tärkeää onnistua kokoamaan tarvittavat ammattilaiset perheen ympärille, eikä hyppyyttää heitä luukulta toiselle. Tulevaisuudessa perheiden ei tarvitse tietää, ottaako yhteyttä lasten, perhe- vai kasvatusneuvolaan tai nuoren pähkäillä, kääntyykö kuraattorin, terveydenhoitajan, psykologin, koutsin, tsempparin vai kenen puoleen. Perheillä on oltava oikeus omaan perhekeskuksen työntekijään, jonka kautta tarvittava kokonaisvaltainen tuki, apu ja neuvo löytyy.

Hyvinvointialueen tehtävänä on myös kouluttaa alueen ammattilaisia vakavien tilanteiden varalta. Kun hätä on suurin, meillä on oltava varhaiskasvatuksessa ja kouluissa selkeät ohjeet ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen sekä poliisiin, jotta yksikään ei enää putoaisi.

Janika Takatalo ja Sanna Vauranoja
Varhan aluevaltuusto (kok.)

Yhteisöllisyys on yksi avaintekijä parempiin oppimistuloksiin

Julkaistu Turun Sanomissa 8.12.2023

Uusimmat Pisa-tulokset on taas julkaistu, eivätkä tulokset ole Suomelle mairittelevia. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt ja osaamiserot kasvaneet.

Suunnan on nyt todella muututtava, sillä pieni kansakuntamme ei pärjää yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa, jos emme pysy muiden OECD-kärkimaiden kintereillä.

Onneksi Orpon hallitus panostaa perustaitoihin, sillä ilman riittävää luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa ei myöskään ole valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista. Peruskouluun ollaan lisäämässä 200 miljoonan euron rahoitus ja perusopetuksen vähimmäisopetusmäärää kasvatetaan. Oppimisen tukea vahvistetaan ja opettajien hallinnollista työtä vähennetään.

Lisäksi hallitus vakiinnuttaa tasa-arvorahoituksen, jolla tuetaan esimerkiksi sosioekonomisesti haastavammilla alueilla sijaitsevia kouluja. Koulujen kännykkäkiellot mahdollistetaan.

Paikallisesti tehdään myös paljon ja olen todella iloinen, että Turussa olemme ottaneet lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin yhdeksi uudeksi painopisteeksi. Kun hyvinvointialueet aloittivat alkuvuonna, kaupunkien rooli muuttui. Nyt 2/3 Turun palveluista ja budjetista liittyy opetuksen ja kasvatuksen palveluihin.

Lapset ja nuoret eivät voi saavuttaa maailman parhaita oppimistuloksia, jos he eivät voi hyvin. Siksi kiusaaminen, häiriökäyttäytyminen ja mielenterveysongelmat on ratkaistava yhteistyössä kotien kanssa, jotta koulu voi onnistua tehtävässään.

Uskon myös, että tärkeä palasensa on yhteisöllisyydellä aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Minulle itselleni oli tärkeää, että lapsi pääsisi pieneen päivähoitoyksikköön. Kun sekä lapset että aikuiset kaikki tuntevat toisensa, on helpompi varmistaa, että kukaan ei putoa ja mahdolliset haasteet voidaan havaita ajoissa.

En väitä, etteivätkö isotkin yksiköt voisi onnistua ja niissä on myös omat etunsa. Olen kuitenkin huolestuneena seurannut kehitystä esimerkiksi Espoossa, jossa rakennetaan pitkälti yli 300 lapsen päiväkotikompleksia.

Pieni voi hukkua massaan valtavassa päiväkodissa tai koulussa. Ne aiheuttavat helposti myös käytännön haasteita, kuten enemmän sairastelukierteitä, meteliä sekä vaarallista ruuhkaa vienti- ja hakutilanteissa.

Tärkeimpänä näen kuitenkin sen yksilöllisen huomion ja tuen, mitä pienessä ryhmässä tai yksikössä voi saada.

Isot yksiköt ovat yleensä kuitenkin kustannustehokkaita ja joku balanssi tässäkin tulee löytää. En kuitenkaan halua, että Turussa mennään kohti liian massiivisia laitoksia tai ryhmäkokoja.

Pohja ihmisten hyvinvoinnille ja hyville oppimistuloksille luodaan jo nuorena.

JANIKA TAKATALO

Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu (kok)

VTM

Salo, Salon juna-asemalla, Salon asemalla, Eduskuntavaalit 2019, tunnin juna, Turku, Kupittaa, Salo, #Takatalo2019, Varsinais-Suomi, Kokoomus

Turussa matkaketjut toimivat hyvin ja kohta ne toimivat vielä paremmin

Joskus pitää mennä kauas, että näkee lähelle. Vaikka joukkoliikenteestä aina välillä kuulee valitusta, kun bussi on ollut esimerkiksi myöhässä tai liikenteessä on ollut muuta häiriötä, on suuressa kuvassa Turun seudulla asuvilla monta syytä olla tyytyväinen. Itse asiassa meillä on tutkitustikin Suomen ja Euroopan parasta joukkoliikennettä, sillä Föli on jo kolmatta kertaa peräkkäin voittanut kansainvälisen BEST-tutkimuksen, joka mittaa asiakastyytyväisyyttä esimerkiksi aikataulujen luotettavuuden, matkustusmukavuuden ja turvallisuuden osalta. Kyselyyn vastanneista 82 % oli tyytyväisiä Föliin, kun kaikkien kaupunkien keskiarvo tyytyväisyydessä oli 65 %.

Liikaan itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan sovi tuudittautua. Me teemme joukkoliikennelautakunnassa jatkuvasti pohdintaa siitä, miten pysymme parhaina jatkossakin. Tällä kaudella olemme tehneet monia pieniä parannuksia esimerkiksi reitteihin, aikatauluihin ja viestintään. Myös kaikenlaista innovatiitiivista ja toivottua on tehty; Föli-korttia voi lainata kirjastosta, Fölläreiden käyttöaikaa jatkettiin loppuvuodenkin osalta ja teatterilippuun sisältyy useimmiten bussilippu.

Selvitimme myös tuoreessa kuluttajatutkimuksessa, ketkä Föliä käyttävät ja missä vielä olisi suurin potentiaali saada lisää asiakkaita. Tutkimuksessa ilahduttava tulos oli, että Fölin käyttäjäkunta on tosi monipuolista eli käyttäjissä on melko tasaisesti ihan kaikenlaisia ihmisiä. Vain noin 20 % Föli-alueella asuvista ihmisistä ei käytä bussia lainkaan. 20 % käyttää bussia säännöllisesti ja 60% satunnaisesti. Tästä voidaan päätellä, että suurimmalla osalla kynnys bussin käyttöön on matala. Polttoaineiden hinnan noustua joukkoliikenteestä onkin tullut autoilijoille yhä houkuttelevampaa ja esimerkiksi meillä joukkoliikenne toimittaa ikäänkuin kakkosauton virkaa. Tutkimuksen mukaan satunnaisemmin bussia käytetään silloin, kun esimerkiksi mennään tapahtumiin tai paikkoihin, joissa on heikommat pysäköintimahdollisuudet.

Vaikka Fölillä menee sinänsä hyvin, on taloudellinen paine kuitenkin aina olemassa ja myös me olemme mukana kaupungin säästötalkoissa. Viimeiseen asti yritämme välttää sitä, että lippujen hintoja pitäisi roimasti korottaa, vaikka kaikki kulut liikennealallakin ovat viime vuosina rajusti nousseet. Jos jokainen Föli-alueella asuva tekisi kuukaudessa yhden edestakaisen matkan enemmän, toisi se jo seitsemän miljoonaa euroa vuodessa lisää joukkoliikenteen kassaan ja vähentäisi painetta ikäville säästöille sekä auttaisi tekemään lisää investointeja. Näihin talkoisiin haastankin kaikki mukaan!

Yksi päivän sana ovat matkaketjut, jotka toivottavasti toimivat kohta Turun seudulla yhä paremmin. Kun uusi Länsirata eli Tunnin juna etenee, pääsee pääkaupunkiseudulta tänne yhä nopeammin. Samalla kaksoisraiteen myötä avautuu yhä paremmat mahdollisuudet lähijunaliikenteelle esimerkiksi Salon ja Uudenkaupungin suuntiin. Raitiotietä suunnitellaan ja bussiliikenne ottaa uudet runkolinjat käyttöön. Jatkossa Turun seutua kiertää kehämäisesti siis myös poikittaisliikenne, eli aina ei jatkossa joudu vaihtamaan bussia keskustassa. Vuoroväli myös tulee olemaan niin tiheä, että aikatauluja ei joudu katsomaan. Fölläri-pyörät lisäävät erilaisia kestäviä matkustustapoja entisestään.

Yksi ensi vuoden ilonaihe on Paimion liittyminen Föliin, minkä jälkeen meillä on seitsemän kuntaa mukana, joiden välillä voi matkustaa tasataksalla. Aika harvinainen etu, kun Naantalin perukoilta pääsee aina Lietoon asti noin kolmen euron hintaan. Itselleni yksi erityisen tärkeä teema on ollut lisäksi lasten liikenneturvallisuus. Se valittiin yhdeksi painopisteeksi ja olemme mm. aloitteestani lisänneet useimpiin kilpailutuksiin sellaisen kohdan, että liikennöitsijät saavat lisäpisteitä, jos tarjoavat turvaistuinmahdollisuutta busseissaan pienille lapsille. Ensimmäiset istuimilla varustetut bussit pitäisivät olla jo piakkoin liikenteessä.

Minuun voi aina olla yhteydessä, jos herää ajatuksia joukkoliikenteen kehittämisestä Turun seudulla!

Janika Takatalo (kok.)

Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja

Valtuustoaloite 18.9.2023: Kunnaneläinlääkäri Turkuun -aloitteen mukainen selvitys

Aktiiviset kuntalaiset ovat tänään jättäneet kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan kunnaneläinlääkäriä Turkuun. Aloitteessa on lähes 4000 nimeä ja se on yksi kaikkien aikojen suosituimpia kuntalaisaloitteita Turussa. Aloite vaatii kunnaneläinlääkärimallia Turkuun. Pieneläinpäivystys on kunnan lakisääteisiä tehtäviä, mutta tällä hetkellä se ei toimi Turussa optimaalisesti. Sopimukset päivystävän yksityisen kanssa ovat kalliita, mutta kaupungin palvelusta maksama hinta ei silti näy kuntalaiselle asti, sillä kuntalainen maksaa vielä yksityiselle sopimusklinikalle isot maksut lemmikin päivystyksellisestä hoidosta. Tämä johtaa siihen, että monet lemmikkieläinten omistajat saattavat joutua lykkäämään eläinten terveydenhuoltoa, tai joutuvat jopa jättämään eläimen oireet täysin huomioimatta. Tämä on väärin eläinten hyvinvointia kohtaan ja aiheuttaa myös stressiä ja kärsimystä omistajille. Kunnaneläinlääkäri tai vastaava muu malli voisi mahdollistaa sellaisen kustannustehokkaan vaihtoehdon lemmikinomistajille, jonka avulla voitaisiin edistää vastuullista eläintenpitoa sekä varmistaa, että mahdollisimman moni pystyisi tarjoamaan lemmikilleen sen ansaitsemaa asianmukaista huolenpitoa taloudellisista rajoitteista huolimatta.

Mielestäni valtuuston tulisi tarttua toimeen ja kuulla turkulaisten lemmikkienomistajien viesti. Jotta kuntalaisaloitteen tavoitteita voidaan järkevästi edistää, täytyy sitä edeltää kuitenkin kattava selvitys parhaasta mahdollisesta mallista. Tällä valtuustoaloitteella esitänkin, että Turku laatii selvityksen siitä, mikä olisi paras ja kustannustehokkain malli lakisääteisen peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkäriavun järjestämiseksi alueellaan. Selvityksen tulisi kattaa mallin ja hinnoittelun lisäksi realistinen tilannekuva eläinlääkärien rekrytointitilanteesta sekä mahdollisuuksista yhteistyöhön alueen muiden kuntien, järjestöjen ja esimerkiksi Varhan kanssa. Sen tulee myös selvittää vaihtoehtoja, joissa välttämätön ja kiireellinen apu turvattaisiin myös niiden henkilöiden lemmikeille, joilla ei ole varaa muutoin hoitoon. 

Lisätietoja: 

Janika Takatalo (kok.) ym.

Janika Takatalo. Kuva: Salla Merikukka

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Varhaiskasvatus on lapsiperheille arjen tärkeimpiä lähipalveluja. Laadukas varhaiskasvatus tasaa sosioekonomisia eroja tehokkaasti ja mahdollistaa vanhempien osallistumisen työmarkkinoille täysipainoisesti. Lapsille varhaiskasvatuksessa luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle, kehitetään hauskalla tavalla tarpeellisia taitoja ja opetellaan kaverisuhteiden luomista ja ylläpitoa. 

Varhaiskasvatuksen kriisistä puhutaan paljon etenkin pk-seudulla ja henkilöstöpula onkin akuutti tosiasia. Pitää kuitenkin muistaa, että valtaosassa kuntia ja kaupunginosia tilanne on myös hyvä ja varhaiskasvatukseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Itselläni esimerkiksi ei ole mitään pahaa sanottavaa oman lapseni päiväkodista. 

Haluaisin, että yhä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen, sillä tällä hetkellä koteihin jäävät usein ne, jotka eniten hyötyisivät siitä. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheen lapset oppisivat suomen tai ruotsin kielen päiväkodissa todennäköisesti paremmin kuin kotona. Kaikki kodit eivät myöskään ole turvallisia ja hyvinvoivia. Silloin osaava varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tunnistaa vaikeat tilanteet ja tarjota ratkaisuja. Kotiin jäämällä ongelmat tuppaavat jäämään piiloon ja kasaantumaan.

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta voidaan lisätä jatkamalla päivähoitomaksujen alentamista sekä tekemällä esikoulusta kaksivuotinen. On myös tärkeää, että päiväkotipaikan saa silloin kun sitä tarvitsee ja sieltä mistä se arjen toimivuuden kannalta on parasta saada. Varhaiskasvatuksen pitää myös olla niin laadukasta, että vanhemmat uskaltavat hyvillä mielin jättää kalleimmat aarteensa sinne työpäivän ajaksi. 

Kaikki nämä toiveet kulminoituvat osaavaan ja riittävästi resursoituun henkilökuntaan. Ryhmäkoot pitää pitää koko päivän ja ryhmäkohtaisesti lainmukaisina ja sijaisia saada esimerkiksi sijaispankin kautta kätevästi, kun niitä tarvitaan. Työolojen pitää olla inhimilliset. Tulee olla riittävästi aikaa palautua ja halutessa tehdä vaikka osa-aikaista viikkoa. Tulee olla mahdollisuuksia kehittyä ja opiskella alaa lisää jopa työajan puitteissa. Tulee voida saada ryhmään erityisavustaja tai erityisopettajan konsultaatiota, kun lapsen käytöksessä tai kehityksessä esiintyy haasteita. Pitää saada riittävää palkkaa ja esimerkiksi tukea työvaatteiden hankintaan. 

Näistä asioista olenkin tehnyt Turun kaupunginvaltuustossa aloitteen alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi. Olen myös ollut Turun kaupunginhallituksessa tekemässä päätöstä varhaiskasvatuksen alan osaajapulan ratkaisemiseksi. Valtakunnallisesti tarvitsemme lisää resursseja ja aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien koulutukseen. Myös lastenhoitajia tarvitaan lisää. Jokaisella henkilöstöryhmällä on oma tärkeä tehtävä päiväkodissa enkä usko koulutusvaatimusten alentamisen olevan kestävä tapa ratkaista henkilöstöpulaa.

Koko kasvatusvastuuta ei toki voi sysätä yhteiskunnalle. Arki ja elämän peruspalikat perheissä tulee olla ensin kunnossa, jotta päiväkoti ja koulu voivat onnistua tehtävässään. Kun perhe voi hyvin, myös lapset usein voivat. Meidän tulee kokonaisvaltaisesti panostaa tärkeisiin varhaisiin vuosiin ja perheystävälliseen yhteiskuntaan, jotta lapsia syntyy ja jokainen saa hyvät eväät elämään. Näin Suomi voi olla maailman onnellisin maa myös tulevaisuudessa. 

Janika Takatalo

kirjoittaja on VTM, Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu

Janika Takatalo on myös Varsinais-Suomessa kokoomuksen listalla ainut ehdokas, jolla on varhaiskasvatusikäisiä lapsia (ehdokasnumero on 193)

Liikuntaharrastus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja lisää tulevaisuuden hyvinvointia

Julkaistu maaliskuussa 2023 Salon Seudun Sanomien välissä Vilppaan kausijulkaisussa

Liikuntaharrastus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja lisää tulevaisuuden hyvinvointia

Liikkumattomuus tai liian vähäinen liikkuminen käyvät kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti. Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuositasolla arviolta yli 3 miljardia euroa. Vain noin kolmannes lapsista ja nuorista sekä aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta.

Kipinä liikunnalliseen elämäntapaan synnytetään jo lapsena. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on kuitenkin kovaa ja korona on haastanut harrastamista entisestään. Moni jätti harrastuksen aloittamatta tai keskeytti sen pandemian seurauksena. Nyt rajoitusten loputtua onkin tärkeää houkutella perheet takaisin urheilukentille.

Liikunnan harrastaminen tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kiinnittyä yhteisöön, saada itseluottamusta ja muodostaa kaverisuhteita. Tällä on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Samaan tapaan myös maahanmuuttajien kotoutuminen vauhdittuu, jos he pääsevät mielekkään harrastuksen pariin. On tärkeää pitää harrastamisen kustannukset kohtuullisena, jotta jokaisella on mahdollisuus tulla mukaan.

Varsinais-Suomessa on valtavan hyvät harrastusmahdollisuudet ja seurat tekevät tärkeää työtä hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi Salon Vilpas on liikuttanut seudun ihmisiä eri lajien parissa jo yli 110 vuotta. Itsekin vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Vilppaan tuulitakissa yleisurheilun puolella – ensin urheilijana ja sitten valmentajana. Vilppaan koristoiminta on myös ollut aina läheinen osa perheemme arkea, kun isäpuoleni Harri Laiho on vuosikymmenet valmentanut tulevia Viikinkejä.

Toivon, että mahdollisimman moni nykyinen lapsi ja nuori saa kokea saman liikunnan riemun, mitä itse olen Vilppaassa kokenut. Liikkuvista lapsista tulee usein myös liikkuvia aikuisia. Hyvä peruskunto ylläpitää työkykyä ja ennaltaehkäisee monia sairauksia. Terveyttä edistävä liikunta on myös vanhuuden turva. Jos kaikki kansalaiset saadaan liikkumaan riittävästi ja nuoret harrastusten pariin, säästää se meidät monelta tulevaisuuden murheelta. Kiitos seuratoimijoille siitä arvokkaasta työstä, jota yhteiskuntamme ja yksilöiden hyvinvoinnin eteen joka päivä teette!

Janika Takatalo

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutettu, VTM ja Vilpas-taustainen eduskuntavaaliehdokas (kok.).

Eduskuntavaaleissa päätetään myös Suomen EU-linjasta

Tekstini Suomen Nainen -lehdessä 1/2023

Eduskuntavaaleissa päätetään myös Suomen EU-linjasta

Eurovaalit käydään reilun vuoden päästä, mutta olisi virhe säästää Eurooppa-keskustelu vain sinne. Suomen linja EU-asioihin nimittäin päätetään huhtikuun eduskuntavaaleissa. On hyvin tärkeä kysymys, kuka linjaamme edustaa kansainvälisissä pöydissä. Onko meillä jämäkkä pääministeri ja hallitus, jolla on selkeä EU-linja?

Euroopan unionissa on meneillään tärkeitä kehityskulkuja, joihin Suomella olisi hyvä olla vastauksia. Otetaan esimerkiksi energiapolitiikan kokonaisuus. Miten EU:ssa löydetään yhteisiä ratkaisuja kansallisten tukien sijaan? Mikä on energiaunionin tulevaisuus?

Entä liikennehankkeet kuten Tunnin juna? Kun EU-rahaa esimerkiksi ratahankkeille jaetaan, onko Suomella selkeät prioriteetit siitä, mitkä yhteydet toteutetaan nyt ja mitkä myöhemmin? Onko selkeät linjat talouskysymyksiin, kun kasvu- ja vakaussopimusta uudistetaan? Avataanko perussopimuksia?

Nykyhallituksella on ollut vaikeuksia tehdä valintoja, koska niin moni kysymys esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen on jakanut hallitusta sisältä päin. Siksi EU-vaikuttaminen ei ole aina ollut niin tehokasta ja selkeää kuin olisi suonut. 

Kysykää ja haastakaa puolueita ja ehdokkaita eduskuntavaaleissa myös EU-kysymyksistä. Vain olemalla aktiivinen osa kansainvälisiä pöytiä niin EU:ssa, YK:ssa kuin NATO:ssa voimme olla kokoamme suurempia maailmalla.

Janika Takatalo (kok.)

VTM, europarlamentaarikon avustaja

Turun kaupunginvaltuutettu

Janika Takatalo. Kuva: Salla Merikukka

Valtuustoaloite 23.1.2023: Älykkäiden ääniopasteiden kokeileminen liikennevaloissa

Jätimme yhdessä Viivu Seilan ja Riina Lumpeen kanssa 23.1. seuraavan valtuustoaloitteen, joka keräsi laajan 44 allekirjoittajan tuen valtuustossa ja etenee näin päätöksentekoon.

Valtuustoaloite: Älykkäiden ääniopasteiden kokeileminen liikennevaloissa

Näkövammaiset tarvitsevat turvalliseen risteyksen ylittämiseen ääniopasteita, sillä he eivät voi nähdä samaan tapaan liikennevaloja. Äänimajakoita on ollut jo pitkään käytössä, niiden ongelmana on ollut jatkuva piippaaminen: esimerkiksi äänimajakan lähellä asuvilta tai työskenteleviltä tulee usein valituksia häiritsevästä äänestä. Yksi vaihtoehto jatkuvalle piippaamiselle on älykkäät ääniopasteet, jotka käynnistyvät joko älypuhelimella tai pienellä kauko-ohjaimella. Niiden idea on siinä, että äänimajakat voivat olla muuten täysin hiljaa, mutta näkövammaisen tullessa majakan lähistölle joko älypuhelimen sovellus käynnistää laitteiden äänet automaattisesti tai ne voi itse käynnistää kauko-ohjaimella sekä myös manuaalisesti älypuhelimen sovelluksesta. Kauko-ohjain mahdollistaa itsenäisen liikkumisen myös heille, joilla ei ole älypuhelinta.

Älykkäitä ääniopasteita on alettu käyttää jo esimerkiksi uusissa kauppakeskuksissa, sairaaloissa, hisseissä ja myös ulkona risteyksissä esimerkiksi Vaasassa. Ranskassa älykkäät ääniopasteet ovat olleet jo 25 vuotta käytössä. Myös Turku voisi näyttää esimerkkiä ja kokeilla älykkäitä ääniopasteita keskustan tärkeimmissä risteyksissä. Kustannus yhden liikennevalopylvään osalta olisi arviolta reilu 1000 euroa. Vanhan malliset äänimajakat näistä kokeilun kohteena olevista risteyksistä voisi edelleen hyödyntää siirtämällä ne hieman kauemmas ytimestä, jossa asuminen ei ole niin tiivistä ja jatkuva piippaus ei häiritsisi asukkaita. Näin saisimme laajennettua Turussa sitä aluetta, jossa risteykset ovat turvallisia ylittää myös näkövammaisille. 

Äänimajakkakokeilun toteutus ja majakoiden sijoittelu voitaisiin tehdä yhteistyössä Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:n kanssa, joilta myös idea aloitteeseen on alunperin saatu.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdotamme, että Turku kokeilee älykkäitä ääniopasteita muutamassa keskustan risteyksessä, jotka on valittu yhdessä näkövammaisten edustajien kanssa.

Janika. Riina ja Viivu kokeilemassa liikkumista sokkona. Ylen juttu.

Perheellistymisen esteet on purettava

Julkaistu mm. Turun Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa 14.1.2023 sekä vähän eri versiona Verkkouutisten blogissa.

Suomi tarvitsee lisää lapsia – perheellistymisen esteet on purettava

Vuoden alussa julkaistiin uusi perhebarometri. Sen mukaan suomalaiset tahtovat nyt keskimäärin kaksi lasta, mutta toteuma on tätä pienempi. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on melko iso: 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä. Syntyvyydestä puhutaan paljon, sillä siitä riippuu koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Lastensaanti saattaa siirtyä yksilöistä itsestään johtuvista syistä; huoletonta nuoruutta halutaan esimerkiksi elää ilman lapsia pidempään. Suuri osa esteistä tai hidasteista on kuitenkin sellaisia, joita yhteiskunta voisi ratkaista tai helpottaa. Pitämällä esimerkiksi huolta korkeasta työllisyydestä, eivät taloudelliset syyt olisi niin monen perhehaaveiden esteenä.

Moni ei löydä sopivaa kumppania ja esimerkiksi itsellisesti äidiksi haluavat tarvitsevat lahjasoluhoitoja. Myös moni pariskunta tarvitsee hoitoja ja niiden tarpeen on ennustettu vain kasvavan. Lapsettomuushoitoja ja perheneuvontaa pitää resursoida nykyistä enemmän. Yksi iso virhe nykyhallitukselta oli yksityisen hoidon kelakorvauksen poistaminen. Nyt kalliit lapsettomuushoidot yksityisellä ovat vieläkin kalliimpia ja yhä harvemman tavoitettavissa, vaikka niiden kautta myös julkisen puolen jonotilannetta voitaisiin helpottaa.

Osa perhebarometrin vastaajista kuvaa, ettei uskalla hankkia lisää lapsia, koska aiempi raskaus tai synnytys oli niin traumaattinen. Esimerkiksi hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin kokeneilla on todettu olevan muita enemmän abortteja ja sterilisaatioita. Tarvitsemme lisää tukea ja osaamista näiden tilanteiden käsittelyyn.

Osa esteistä liittyy työelämään. Perhevapaiden aiheuttamaa katkoa työuraan jännitetään tai työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, ei esimerkiksi “lapsisakon” vaikutus kohdistuisi niin vahvasti naisiin. Jos vielä työelämässä olevat isovanhemmat voisivat myös hakea perhevapaita, saisivat nuoret perheet kenties enemmän apua pikkulapsiarkeen. Myös työelämä kaipaa vielä monella alalla kulttuurinmuutosta ja joustoja, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esimerkiksi sodan tai ekologisen kriisin uhka estää ihmisiä hankkimasta lapsia. Myös nämä ovat syitä, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Huolehditaan Suomen ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä pysäytetään ilmastonmuutos. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omia lapsihaaveitaan. Suomi tarvitsee lisää lapsia.

Janika Takatalo ja lastenrattaat. Kuva: Salla Merikukka