Eduskuntavaaleissa päätetään myös Suomen EU-linjasta

Tekstini Suomen Nainen -lehdessä 1/2023

Eduskuntavaaleissa päätetään myös Suomen EU-linjasta

Eurovaalit käydään reilun vuoden päästä, mutta olisi virhe säästää Eurooppa-keskustelu vain sinne. Suomen linja EU-asioihin nimittäin päätetään huhtikuun eduskuntavaaleissa. On hyvin tärkeä kysymys, kuka linjaamme edustaa kansainvälisissä pöydissä. Onko meillä jämäkkä pääministeri ja hallitus, jolla on selkeä EU-linja?

Euroopan unionissa on meneillään tärkeitä kehityskulkuja, joihin Suomella olisi hyvä olla vastauksia. Otetaan esimerkiksi energiapolitiikan kokonaisuus. Miten EU:ssa löydetään yhteisiä ratkaisuja kansallisten tukien sijaan? Mikä on energiaunionin tulevaisuus?

Entä liikennehankkeet kuten Tunnin juna? Kun EU-rahaa esimerkiksi ratahankkeille jaetaan, onko Suomella selkeät prioriteetit siitä, mitkä yhteydet toteutetaan nyt ja mitkä myöhemmin? Onko selkeät linjat talouskysymyksiin, kun kasvu- ja vakaussopimusta uudistetaan? Avataanko perussopimuksia?

Nykyhallituksella on ollut vaikeuksia tehdä valintoja, koska niin moni kysymys esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen on jakanut hallitusta sisältä päin. Siksi EU-vaikuttaminen ei ole aina ollut niin tehokasta ja selkeää kuin olisi suonut. 

Kysykää ja haastakaa puolueita ja ehdokkaita eduskuntavaaleissa myös EU-kysymyksistä. Vain olemalla aktiivinen osa kansainvälisiä pöytiä niin EU:ssa, YK:ssa kuin NATO:ssa voimme olla kokoamme suurempia maailmalla.

Janika Takatalo (kok.)

VTM, europarlamentaarikon avustaja

Turun kaupunginvaltuutettu

Janika Takatalo. Kuva: Salla Merikukka

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi voi olla ratkaiseva

Julkaistu alunperin Verkkouutisten blogissani 3.7.2020

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyi tällä viikolla heinäkuun pyörähtäessä käyntiin. Euroopan unionin puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken niin, että kukin toimii kerrallaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Suomi toimi vastaavassa asemassa viime vuonna, nyt on Saksan vuoro.

Puheenjohtajamaa asettaa kaudelleen usein kärkiteemoja, joiden edistämiseen se keskittyy. Saksan kauden keskiössä on etenkin Euroopan talous, jota koronakriisi on koetellut. Saksan kaudella odotetaan muun muassa vietävän loppuun neuvottelut EU:n pitkän aikavälin budjetista ja siihen liittyvästä elpymisrahastosta.

Talouden ohella Saksan puheenjohtajuusohjelmassa korostuvat myös ilmasto- ja digitaalisuusasiat. Agendalla ovat myös turvapaikkajärjestelmän uudistaminen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ja Euroopan globaalin roolin kasvattaminen. Saksalta voi isona ja Eurooppaan sitoutuneena valtiona odottaa tuloksia. Myös kokenut ja laajasti verkostoitunut liittokansleri Angela Merkel herättää neuvottelijana luottamusta, sillä hän toimi liittokanslerina jo vuonna 2007, kun Saksa viimeksi toimi EU-puheenjohtajamaana. Onkin onni, että juuri Saksan puheenjohtajuuskausi osuu taloudellisesti merkittävään taitekohtaan.

Elpymisrahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen ohella tulevan puolivuotiskauden aikana korostuu Britannian lopullinen lähtö unionista. Siirtymäaika päättyy vuoden lopussa, eikä lisäaikaa neuvotteluille ole tulossa. Britannian lähtö vaikuttaa myös rahoitusneuvotteluihin, sillä ison maksajamaan poistuminen tietää lovea EU:n tulopuolelle. Jäsenmaiden näkemykset ovat vieläkin melko kaukana toisistaan esimerkiksi siinä, tulisiko elpymisvälineen perustua pääosin suoraan tukeen vai lainaan.

Bruttokansantuotteen on arvioitu laskevan koronan takia EU-alueella keskimäärin noin 13 prosenttia, alueittain jopa paljon enemmän. Suomen kannalta ensisijaisen tärkeää on, että sisämarkkinat toimivat, sillä viennistämme 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Tulevaisuuden osaamisen, kasvun ja työpaikkojen kannalta tärkeää on, että EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmiin tulee merkittävää kasvua. Esimerkiksi Erasmus+-ohjelma tulisi vähintään tuplata. Odotan paljon myös Euroopan vihreän kasvun ohjelmalta, green dealilta, joka on komission lupaavimpia hankkeita taloudellisten intressien ja ilmaston tervehdyttämisen yhdistämisen saralla.

Nuorten näkökulmasta nostaisin vielä esille odotukset Saksan puheenjohtajuuskauden teemoista liittyen osallisuuteen, nuorisotyöhön ja nuorisotakuuseen. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset kohdistuvat etenkin nuoriin ja nuorisotyöttömyyden vähentämisen tulee siksi olla prioriteeteissa. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa mainitaan esimerkiksi työmarkkinoille pyrkivien nuorten tukeminen, mikä on tärkeää. Ohjelman mukaan Saksa haluaa kautensa aikana edistää myös nuorten osallisuutta ympäri Euroopan, mille onkin huutava pula. Näiden lisäksi yksi ohjelman konkreettinen tavoite on nuorisotyön vahvistaminen Euroopassa, ja siten nuorten hyvinvoinnin edistäminen.

Toivotaan, että kovat odotukset Saksan puheenjohtajuuskaudelle täyttyvät ja onnistumme toimimaan yhdessä Euroopan toipumisen eteen, mikä on myös Saksan puheenjohtajuuskauden slogan.

10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle

10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle

Lähdin ehdolle eurovaaleihin, koska Euroopan unioni on etenkin monelle nuorelle tärkeä, mutta nuorten ja tulevaisuuden ääni kuuluu päätöksenteossa liian heikkona. Näissä vaaleissa on myös kyse siitä, meneekö Eurooppa taantumuksen vai edistyksen suuntaan. Siksi nyt tarvitaan seuraavan sukupolven Eurooppaa. Minulle tärkein yksittäinen teema on ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. Muita tärkeitä teemojani ovat korkea osaaminen, mielenterveys, syrjäytymisen ehkäiseminen, talous ja turvallisuus, eläinten hyvinvointi sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Haluan olla vaihtoehto kaikenlaiselle taantumukselle ja trumpismille. Seuraavan sukupolven Euroopan, #meidänEU:n, tulee olla sinivihreä, edistyksellinen ja liberaali.

  1. EU:n on oltava globaali suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisen täytyy olla sen prioriteettilistan kärjessä. Päästövähennystavoitteita on kiristettävä, energiaunionia edistettävä ja kiertotaloutta hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Myös eläinten äänen tulee kuulua päätöksenteossa.
  2. Vain korkealla osaamisella Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa. Eurooppalaisten yliopistojen verkosto on käynnistettävä välittömästi ja horisontti -tutkimusohjelmaa kasvatettava 50 prosentilla.
  3. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kansainvälistymiseen. Erasmus+ -vaihto-ohjelmaa tulee laajentaa niin, että kaikilla opiskelijoilla aina ammatillisista oppilaitoksista lukioihin ja korkeakouluihin on aidosti tasa-arvoinen mahdollisuus lähteä vaihtoon.
  4. Syrjäytyminen, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat inhimillisesti raskaita ja myös kansakuntien tasolla mittava ongelma. EU:n tulee luoda ohjelma ja suositukset esimerkiksi siitä, miten nopeasti terapiaan tulee päästä tarpeen toteamisen jälkeen.
  5. Työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä tulee vähentää radikaalisti. Se tehdään luomalla EU:sta parempi alue yrittää ja liikkua työn perässä. Kevennetään byrokratiaa ja tunnustetaan tutkinnot eri maissa nykyistä joustavammin.
  6. Arvot ovat ankkuri ja meidän tulee puolustaa eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. Jos jokin jäsenmaa rikkoo toistuvasti yhteisiä arvoja, tulee EU-tuet evätä näiltä.
  7. Maahanmuuttoon on löydyttävä reilu ratkaisu, joka tukee työperäistä maahanmuuttoa ja toisaalta ehkäisee hallitsematonta siirtolaisuutta. Ulkorajoille tarvitaan vahvempi kontrolli ja vastaanottokeskukset. Juurisyihin on puututtava kehitysyhteistyöllä.
  8. Digitaalisuus ja teknologian kehitys on valjastettava ihmisten hyödyksi ja talouskasvuksi. Digitaaliset sisämarkkinat ovat hyvä esimerkki yhdestä unionin lupaavimmasta kehityskohteesta, jonka syventämistä tulee jatkaa.
  9. Turvallisuus on perustarve. EU:n sisältä tulee etsiä kumppanuuksia puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiselle. Etenkin tekoälysodankäyntiin tulee varautua. Nato suojaisi Suomea parhaiten.
  10. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää kaikilla unionin tasoilla. Ihmisille tulee kuulua samat oikeudet ja mahdollisuudet sukupuoleen, ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

10 teser till den blivande generationen

Jag ställde upp i EU-valet eftersom Europeiska unionen är mycket viktig för många unga, men ungas och framtidens röst borde höras bättre i beslutsfattandet. I det här valet står Europas riktning också på spel: låter vi reaktionära krafter styra Europa eller väljer vi framgång som riktning till Europa? Därför behöver vi den blivande generationens Europa. Det allra viktigaste enskilda temat för mig är att tackla klimatförändringen. Mina andra viktiga teman är högt kunnande, mental hälsa, att avvärja utslagning, ekonomi och säkerhet samt djurens välmående och jämlikhet. Jag vill vara ett alternativ för alla reaktionära krafter och trumpism. Den blivande generationens Europa ska vara blågrönt, reformvänligt och liberalt.

  1. EU bör vara en global vägvisare inom klimatpolitiken där att tackla klimatförändringen ska prioriteras. Målen att minska utsläppen måste skärpas och energiunionen ska befrämjas. Vi ska också ha fokus på cirkulär ekonomi och hur vi kan tillämpa den mer effektivt än i nuläget. Också djurens röst ska höras i beslutsfattandet.
  2. Europa klarar sig i en global konkurrens bara med högt kunnande. Nätverket mellan olika europeiska universitet ska aktiveras omedelbart och finansieringen av programmet Horisont Europa ska ökas med 50 %.
  3. Var och en av unga ska ha möjligheten att få internationell erfarenhet. Utbytesprogrammet Erasmus+ ska utvidgas så att alla studerande från yrkeskolor till gymnasier respektive högskolor har genuint samma möjlighet att åka på utbyte.
  4. Utslagning, illamående och mentala problem är ansträngande ur både människans och samhällets synvinkel. EU ska skapa ett program och rekommendationer t.ex. om hur snabb tillgången till terapi ska vara när behovet av vård har konstaterats.
  5. Arbetslösheten och särskilt ungdomsarbetslösheten ska minskas radikalt. Det förverkligas genom att förvandla EU till ett bättre område där det är lättare att vara egenföretagare och röra sig efter arbete. Vi ska minska byrokratin och erkänna examina mer flexibelt i olika länder.
  6. Värden är utgångspunkten till allt och vi ska försvara de europeiska värdena som demokrati, frihet och mänskliga rättigheter. Om något medlemsland upprepade gånger bryter mot dessa gemensamma värden måste landets EU-bidrag avslås.
  7. Vi behöver hitta en rättvis lösning på invandringen. Lösningen ska stödja arbetsbetingad invandring och på andra sidan avvärja skadlig invandring. De yttre gränserna behöver en starkare kontroll och förläggningar. Vi ska ingripa i de grundläggande orsakerna med utvecklingssamarbete.
  8. Digital teknik och teknologisk utveckling bör fungera så att de är till nytta för folk och den ekonomiska tillväxten inom EU. De digitala inre marknaderna är ett bra exempel på ett av de mest lovande utvecklingsmålen vilket också ska fördjupas i framtiden.
  9. Säkerhet är ett av de grundläggande behoven. Inom EU bör vi leta efter partnerskap för att öka försvars- och säkerhetssamarbetet. Vi ska förbereda oss speciellt för en sådan krigföring som tillämpar artificiell intelligens.
  10. Jämlikhet och likvärdighet ska befrämjas på alla nivåer inom unionen. Folk ska ha samma rättigheter och möjligheter oberoende av kön, hudfärg eller sexuell läggning.

Näkökulmia Euroopan unioniin – Jyväskylässä 6.3.

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo osallistuu Jyväskylän Kokoomusopiskelijoiden keskustelutilaisuuteen Euroopan unionista 6.3. Bar & Cafe Hemingway’s:ssa klo 18-20. Janika alustaa keskustelua aiheesta “Osaava Eurooppa”.

Mukana puhujina ovat myös eduskuntavaaliehdokas Eelis Loikkanen ja Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava Ville Härsilä.

Eurovaalikampanjaan pääset mukaan täältä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Tilaisuus on avoin kaikille, tervetuloa!

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi