Blogi

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Julkaistu Verkkouutisissa bloginani 20.2.2021

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Perhevapaauudistusta on saatu odottaa jo aivan liian pitkään. Kokoomuksesta asia ei ole ollut kiinni, sillä aihe on ollut meille prioriteetti ja pitkäjänteisen työn kohde jo vuosikausia. Sain itse aitiopaikalta seurata viime hallituskaudella aihetta koskevia neuvotteluja, kun toimin silloisen opetusministerin ja kokoomuksen neuvottelijan Sanni Grahn-Laasosen avustajana. Pettymys oli karvas, kun uudistus lopulta kaatui muun muassa kotihoidontukikysymyksiin keskustan toimesta.

Pettymys oli myös vahvasti läsnä tällä viikolla, kun nykyinen hallitus sai perhevapaaesityksensä ulos. Malli ei ole kokonaisuudistus, sillä esimerkiksi juuri tuo kotihoidontuki oli rajattu tällä kertaa kokonaan ulos neuvotteluista. Pienen sulattelun jälkeen olen kuitenkin iloinen, että tärkeä uudistus nyt vihdoin etenee ja siinä on yksilöiden näkökulmasta monia positiivisia edistysaskeleita. Yhteiskunnan näkökulmasta malli on kuitenkin monelta osin kestämätön, sillä se lisää valtavasti kuluja eikä esimerkiksi vaikuta työllisyyteen positiivisesti. Kokonaisedun mukaista olisi, että malli huomioisi niin tasa-arvon, työllisyyden kuin varhaiskasvatuksen vahvistamisenkin.

Ilon pilkahduksia perhevapaaesityksessä on esimerkiksi ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden pidentyminen etenkin isien osalta, joustavuuden lisääntyminen kun perhevapaita voi pitää pätkissä ja erilaisten perheiden tuominen muiden kanssa samalle viivalle. Tasa-arvon osalta jää nähtäväksi, toteutuvatko ylevät tavoitteet, sillä vaikka isien kiintiötä on pidennetty, heidän on yhä mahdollista siirtää leijonanosa vapaistaan äidin käytettäväksi. Todellinen tasa-arvo-ongelma liittyy myös kotihoidontukeen, jonka on tutkittu pitävän etenkin maahanmuuttajat ja vähemmän koulutetut naiset vuosikausia kotona heikentäen esimerkiksi heidän tulevia eläkkeitään.

Hallituksen esittämän uudistuksen kustannukset ovat 80 miljoonaa euroa, josta valtaosa jää yritysten ja työntekijöiden maksettavaksi sivukulujen kautta. Tämä taas ei vähennä perheellistymisikäisten naisten syrjintää työmarkkinoilla niin kauan, kuin kulut eivät jakaannu tasaisesti työnantajien kesken eivätkä miehet pidä yhtä pitkiä vapaita kuin naiset. Juuri tähän uudistuksella piti tarttua. Tulopuolikaan ei uudistuksessa työllisyyden heikentymisen takia lisäänny, mikä nykyisessä taloustilanteessa on täysin vastuutonta.

Olisi parempi, jos perhevapaat jaettaisiin lähtökohtaisesti puoliksi ja myös kotihoidontuen pituudesta voitaisiin puhua. Joustoa malliin tarvittaisiin vielä nykyistäkin enemmän, sillä työelämä muuttuu ja tietotyössä esimerkiksi osapäiväinen hoitovapaa voisi helpottaa monen elämää. Silloin töitä voisi tehdä vaikka tarpeen mukaan muutaman tunnin päivässä ilman, että tuki heti tippuu minimiin. Kaikkea ei ratkota lainsäädännöllä, vaan myös työpaikoista voidaan tehdä perheystävällisempiä monin keinoin. Tekoja tarvitaan myös varhaiskasvatusjärjestelmän saavutettavuuden parantamiseksi, sillä moni vanhempi ei pääse palaamaan työhön, jos läheltä ei saa päivähoitopaikkaa kun sitä tarvitsee.

Naisen tulot laskevat tutkimusten mukaan lapsen saannin jälkeen jopa pysyvästi 20 prosenttia. Ensi vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävänä naisena keskustelut perheellistymistoiveiden ja uran yhteensovittamisesta ovat kivuliaankin tuttuja. Jos Suomeen halutaan lisää vauvoja, tulee harppauksia tasa-arvossa ottaa vielä paljon enemmän. Myös isien tulisi nousta barrikadeille oikeuksiensa puolesta, sillä perheissä, joissa isät käyttävät enemmän vapaitaan, erotaan vähemmän ja lasten ja isän suhteesta tulee läheisempi.

Hallituksen perhevapaaesitys on askel oikeaan suuntaan, mutta huutaviin tarpeisiin nähden se on laiha lohtu. Toivottavasti laajasti nyt esiin nostettuja ongelmia huomioidaan lausuntokierroksen aikana ja esitystä niiltä osin vielä muutetaan. Tasa-arvon aidosta lisääntymisestä hyötyy koko yhteiskunta.

Janika Takatalo

Nuoret tarvitsevat työkokemusta koronasta huolimatta

(Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 4.2.2021)

Poikkeusaika on ollut jo pitkä meille kaikille, mutta erityisen pitkä aika se on lasten ja nuorten elämässä. Monet tavanomaiset nuoruuteen kuuluvat asiat rippijuhlista penkkareihin uhkaavat peruuntua tai siirtyä jo toista vuotta putkeen. Siksi normaaleja juttuja tulisi yrittää järjestää ja ylläpitää siellä, missä se vain suinkin on mahdollista. Yksi tällainen asia ovat nuorten kesätyöt, sillä nuoruudessa hankitulla työkokemuksella voi olla pitkät vaikutukset tulevaan työuraan. 

Turun kaupungin nuorisopalvelut järjestää kesätöitä nuorille jälleen tulevana kesänä. Hakuaika kaupungin kesätöihin vuosina 2003–2005 syntyneille nuorille on juuri tällä viikolla alkanut. Työt ovat avustavia tehtäviä kaupungin eri toimialoilla, eikä niissä vaadita aikaisempaa kokemusta. Työsuhteet kestävät noin kuukauden ajan ja niitä voi hakea sähköisellä lomakkeella Kuntarekryn kautta. Muistan itsekin olleeni samanikäisenä kaupungin kesätöissä päiväkodissa ja viihdyin valtavan hyvin. Samaa kokemusta toivon mahdollisimman monelle!

Kaikille ei välttämättä löydy sopivaa paikkaa kaupungin kesätöistä, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Työpiste esimerkiksi jakaa kesätyöseteleitä, joiden avulla nuoret voivat työllistyä yksityiselle sektorille. Kesätyöseteli on tuki työnantajalle, joka palkkaa nuoren kesätöihin. Työpisteellä on myös Kesäyrittäjä-kampanja, joka tukee 17–29-vuotiaita työllistämään itsensä. Uutuutena tänä vuonna kokeillaan lisäksi mallia, jossa nuoret voivat ideoida oman kesätyön ja ehdottaa sitä kaupungille. Kenties jostain harrastuksesta saisi aikaan kaupunkilaisia ilahduttavan homman kesäksi?

Toivotaan, että kesää kohti ollaan menossa parempaan tautitilanteeseen ja kesätyöt saadaan suunnitellusti järjestettyä. Nuoret tarvitsevat tuloja, työkokemusta ja uusia oppeja koronasta huolimatta.

Janika Takatalo

Nuorisolautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu (kok)

Turku

Turun Seutusanomat 4.2.2021

Valtuustoaloite 25.1: Turkuun saatava lemmikin salliva turvakotipaikka

Tiedote 25.01.

Janika Takatalo: Turkuun saatava lemmikin salliva turvakotipaikka

Kaupunginvaltuutettu Janika Takatalo (kok.) on jättänyt valtuuston kokouksessa 25.1. aloitteen lemmikin sallivasta turvakotipaikasta Turkuun. Asia ei vaatisi uutta rahaa, jos jokin nykyisistä asiakaspaikoista vain muutettaisiin sellaiseksi, johon saisi tarvittaessa lemmikin kanssa tulla. Asialle on todellinen tarve, sillä lemmikkipaikan puuttuminen pahimmillaan estää ihmisen hakeutumisen tarvitsemansa avun piiriin.

– Kysyin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla joulukuussa lemmikin sallivien turvakotipaikkojen tilannetta Turussa. Johtavan viranhaltijan mukaan Turussa ei tällaista paikkaa ole, vaan lähin sijaitsee Porissa. Mielestäni Turkuun tarvitaan vähintään yksi lemmikin salliva turvakotipaikka, joten tein asiasta nyt valtuustoaloitteen, kertoo Takatalo aloitteen taustoista.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhka voi ulottua myös perheen lemmikkeihin, joita pahimmillaan käytetään kiristyksen välineenä. Tällä hetkellä vapaaehtoiset ovat voineet ottaa turvakotiin hakeutuneen lemmikin kotiinsa hoitoon.

– Vapaaehtoisten työ on tärkeää ja sitä varmasti tarvitaan täydentävänä tukimuotona jatkossakin. Lemmikki on monelle tärkeä perheenjäsen, joka luo turvaa hankalassa tilanteessa. Siksi on tärkeää, että Turussa on myös mahdollisuus vaihtoehtoon, jossa turvakotipaikkaan voi hakeutua ottamalla lemmikin mukaan, päättää Takatalo.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

janika.takatalo@turku.fi

Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku

Turku aikoo vihdoin avata ostolaskunsa valtuustoaloitteeni mukaisesti

Takatalo iloitsee: Turku aikoo vihdoin avata ostolaskunsa

Turun kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään ensi vuoden talousarviota. Sen yhteydessä puolueet ovat sopineet myös siitä, että Turku avaa vihdoin ostolaskunsa. Ostolaskujen julkaisemisella tarkoitetaan sitä, että kaupunki julkaisee kaikki vuoden aikana tekemänsä ostokset avoimesti tutkittavaksi ja hyödynnettäväksi.

Turku on ollut mukana laatimassa Kuutoskaupunkien ja Kuntaliiton ohjetta ostolaskujen julkistamisesta, mutta ei ole tähän mennessä itse vielä julkistanut ostolaskujaan. Kahdestatoista suurimmasta kunnasta kaikki muut paitsi Turku julkaisevat vuosittain ostolaskudatan avoimena datana. Ostolaskujen avaamista on vaadittu valtuustoaloittein, tuoreimpana valtuutettu Janika Takatalo (kok) tämän vuoden tammikuussa.

– Ostolaskujen avaaminen vahvistaa hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Se myös lisää kustannustietoisuutta, sillä kuka tahansa asukkaasta virkahenkilöön pääsee näkemään, mihin kaupunki on käyttänyt verorahansa. Myös sovelluskehittäjät, opiskelijat, tutkijat, toimittajat ja kaikki muutkin kansalaiset voivat hyödyntää avointa dataa meidän kaikkien parhaaksi, perustelee Takatalo aloitetta.

Ostolaskujen julkaisua on toivonut myös moni yrittäjä. Varsinais-Suomen yrittäjät ovat olleet kehittämässä handata.fi -verkkopalvelua, jossa jokaisella kunnalla on oma sivu. Siellä käyttäjä voi selata ja vertailla eri kuntien ostolasku- ja hankintatietoja. Sivustolla voi myös tutkia, kuinka paljon ja keneltä yksittäinen kunta on ostanut palveluja, aineita, tarvikkeita ja tavaroita, teettänyt urakoita tai paljonko se on maksanut erilaisia avustuksia.

– Ostolaskujen avoimuus vahvistaa yrittäjyyttä paljastamalla minkälaisia palveluja tai tarvikkeita kaupunki ostaa, eli minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia kaupungissa voisi yrittäjille olla tarjolla. Olen todella iloinen, että aloite nyt eteni ja Turku siirtyy avoimuuden polulle tässä asiassa!, iloitsee valtuutettu Takatalo.

Valtuustoaloite 16.11.2020: Nuorisovaltuutetuille virkakummit lautakuntiin

Valtuustoaloite 16.11.2020

Turku

Nuorisovaltuutetuille virkakummit lautakuntiin

Nuorten osallisuus on tärkeää nuorten hyvinvoinnille ja nuorten äänen kuulemisesta hyötyy koko kaupunki. Turussa nuorisovaltuusto on saanut edustuspaikat jo lautakuntiin, mikä auttaa nuoria tuomaan esiin mielipiteensä, kun asioista lautakunnassa päätetään. Vielä olisi kuitenkin parantamisen varaa nuorten mahdollisuuksissa vaikuttaa lautakunnan päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Pelkkä kokouksissa istuminen ei vielä takaa aitoa kuulemista eivätkä listalla olevat asiat välttämättä selviä nuorille pelkkää esittelytekstiä lukemalla.

Joensuu on ongelmaa ratkaistakseen ottanut käyttöön nuorille omat virkakummit (https://yle.fi/uutiset/3-11642679). Virkakummit avaavat päätöksentekoa ja pitävät huolen, että nuoria kuullaan jo valmisteluvaiheessa. Kummeiksi voidaan valita esimerkiksi viranhaltijoita, jotka toimivat lautakunnissa valmistelijoina tai esittelijöinä.Tarkoitus ei ole lisätä viranhaltijoiden työtaakkaa liiaksi ja mieluiten tehtävään tulisikin valita joku siihen vapaaehtoinen. Joensuun kokemusten mukaan virkakummina toimiminen on kuitenkin nähty myös viranhaltijoille antoisana ja se on auttanut heitä saamaan uusia näkökulmia työhönsä. Kuntalaisten kysymyksiin vastaaminen kuuluu lisäksi jo muutenkin viranhaltijoiden tehtäviin.

Nuorisolautakunnan puheenjohtajana olen valmis pilotoimaan mallia ensin nuorisolautakunnassa ja tämän pohjalta toivon kaupungin selvittävän mahdollisuutta nimetä virkakummit nuorille jokaisesta lautakunnasta. Olen myös kysynyt asiaan nuorisovaltuuston puheenjohtajiston mielipidettä ja he pitivät aloitetta kannatettavana.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Turku selvittää ja valmistelee virkakummien käyttöönottoa kaikkiin lautakuntiin nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Työssä otetaan huomioon nuorisolautakunnasta saadut kokemukset.

Janika Takatalo ym.

Kuvaaja: Salla Merikukka

 

Henkilötunnusuudistuksen tietoturvaan liittyvät asiat vietävä kiireesti maaliin

Valtiovarainministeriö valmisteli syksyyn 2020 asti henkilötunnuksen uudistamista, mutta sitä ei suunnitellussa laajuudessa olla nyt kuitenkaan toteuttamassa. Hallituspuolueista etenkin keskusta oli torppaamassa uudistusta, vaikka se oli hallitusohjelmaankin kirjattu. Nyt Vastaamon tietovuodon myötä henkilötunnukseen liittyvän tietosuojan vahvistaminen olisi kuitenkin entistä tärkeämpää toteuttaa pikaisella aikataululla.

Vastaamon tietovuodon jälkeen monelle on viimeistään selvinnyt se, mitä kaikkea toisen henkilötunnuksen avulla voi tehdä. Esimerkiksi nettiostoksia, luotonottoa, osoitteenmuutosta ja yrityksen rekisterimuutoksia voi tehdä toisen perustiedot haltuunsa saamalla. Siksi henkilötunnusta ei saisi mielestäni enää tulevaisuudessa käyttää pääasiallisena tunnistautumismutona. Lisäksi ihmisille tulee mahdollistaa henkilötunnuksen muuttaminen nykyistä helpommin ja jo ennen kuin kukaan on ehtinyt tekemään sen avulla rikosta.

Henkilötunnusuudistuksessa keskeistä on ollut muun muassa sähköisen tunnistautumisen kehittäminen. Monet tietojärjestelmät pohjautuvat henkilötunnuksen käyttöön tunnistautumisen välineenä. Ministeriön asettaman työryhmän yhtenä tavoitteena oli selvittää keinoja identiteettivarkauksien estämiseksi, edistää henkilön nykyistä laajempaa mahdollisuutta itseensä liittyvien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen myös yksityisen sektorin palveluissa sekä tietoturvallisten menetelmien käyttämistä henkilön identifioimisessa. Tämä olisi tarkoittanut muun muassa sitä, että henkilötunnusta ei enää käytettäisi pääasiallisena tunnistautumisvälineenä ja että henkilön ikää tai sukupuolta ei voitaisi tunnuksesta suoraan päätellä.

Ministeriö sai uudistukseen liittyen 132 lausuntoa, joiden mielipiteet jakautuivat. Uudistuksen tavoitteet nähtiin jaloina, mutta kustannukset ja aikataulu haasteina. Julkisuuteen henkilötunnusuudistuksesta nousi lähinnä henkilötunnusten muuttuminen sukupuolineutraaleiksi, vaikka uudistuksessa olisi ollut monta muutakin tärkeää näkökulmaa. Etenkin nyt laajan tietomurron jälkeen katsottuna tietosuojan parantaminen olisi ollut sen tärkeimpiä sisältöjä. Uudistuksen tarpeet lähtevät jo ihan siitäkin kriittisestä syystä, että henkilötunnukset uhkaavat ilman uudistusta loppua pian kesken.

Vaikka suuri uudistus vesittyi, on sitä ministeriön mukaan tarkoitus kuitenkin joiltain osin ensi vuonna jatkaa vaiheittain. Hallituksen tulisi nyt asettaa tietosuojaan liittyvät tarpeet keskeisiksi ja kiireellisiksi, jotta sitäkin kautta kansalaisia saataisiin suojattua Vastaamo-vuotojen kaltaisia rikoksia vastaan tulevaisuudessa paremmin ja nykyisten uhrien tilanne helpottaisi tältä osin.

Janika Takatalo haluaa parantaa kansalaisten tietoturvaa

Lasten ja nuorten puolella – niin töissä kuin vapaa-ajalla

Turun kaupunginvaltuustossa oli tänään käsittelyssä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kyseessä on valtavan tärkeä asiakirja, jolla voidaan tehdä koko kaupunkia koskevia linjauksia, joilla vähennetään muun muassa syrjäytymistä. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Syrjäytyminen on paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnallisesti suurimpia ja kalleimpia ongelmiamme. Pelkästään sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia, kuten työkyvyttömyyseläkettä, saaneiden nuorten osuus on 20 vuoden aikana Suomessa tuplaantunut!

Pidin valtuustossa puheen, jossa korostin muun muassa nuorisotyön resurssien tärkeyttä, nuorten osallisuutta ja koronasta toipumista. Keskeistä on myös suunnata katseet varhaisiin vuosiin, jolloin ongelmien ehkäisy tulee paljon halvemmaksi kuin rikkinäisten aikuisten korjaaminen myöhemmin. Taannoinen aloitteeni varhaiskasvatusasteen nostamiseksi Turussa on tästä esimerkki, sillä sen avulla lähtökohtien eroja voidaan tasata ja ongelmia ehkäistä.

Olen myös huolissani Turun suunnitelmista yhdistää nuorisolautakunta ensi kaudella yhteen muiden vapaa-aikatoimialan lautakuntien kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointi vaatii erikoistunutta osaamista, aikaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. Mielestäni valtuusto tekee virheen, jos pitkä perinne nuorisolautakunnasta vedetään nyt viemäristä alas.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on mulle yksi politiikassa toimimisen kulmakiviä. Se on ollut alkuperäinen motivaattorini lähteä itse jo nuorena vaikuttamaan ja olenkin päätynyt olemaan sittemmin nuorten puolella sekä töissä vaikuttamisen asiantuntijana nuorisoalan kattojärjestössä että vapaa-ajalla Turun nuorisolautakunnan puheenjohtajana ja nuorisovaltuuston kummivaltuutettuna. Politiikassa motivoivinta on nähdä tärkeiden asioiden edistyvän ja erityisesti ilahduttaa, miten laajasti valtuusto koki lasten ja nuorten hyvinvoinnin asian tärkeäksi. Pidetään huolta, että ne näkyy myös resursseissa ja sitä kautta tämän ohjelman toimeenpanossa.

Lue lisää ohjelmasta täältä.

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi voi olla ratkaiseva

Julkaistu alunperin Verkkouutisten blogissani 3.7.2020

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyi tällä viikolla heinäkuun pyörähtäessä käyntiin. Euroopan unionin puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken niin, että kukin toimii kerrallaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Suomi toimi vastaavassa asemassa viime vuonna, nyt on Saksan vuoro.

Puheenjohtajamaa asettaa kaudelleen usein kärkiteemoja, joiden edistämiseen se keskittyy. Saksan kauden keskiössä on etenkin Euroopan talous, jota koronakriisi on koetellut. Saksan kaudella odotetaan muun muassa vietävän loppuun neuvottelut EU:n pitkän aikavälin budjetista ja siihen liittyvästä elpymisrahastosta.

Talouden ohella Saksan puheenjohtajuusohjelmassa korostuvat myös ilmasto- ja digitaalisuusasiat. Agendalla ovat myös turvapaikkajärjestelmän uudistaminen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ja Euroopan globaalin roolin kasvattaminen. Saksalta voi isona ja Eurooppaan sitoutuneena valtiona odottaa tuloksia. Myös kokenut ja laajasti verkostoitunut liittokansleri Angela Merkel herättää neuvottelijana luottamusta, sillä hän toimi liittokanslerina jo vuonna 2007, kun Saksa viimeksi toimi EU-puheenjohtajamaana. Onkin onni, että juuri Saksan puheenjohtajuuskausi osuu taloudellisesti merkittävään taitekohtaan.

Elpymisrahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen ohella tulevan puolivuotiskauden aikana korostuu Britannian lopullinen lähtö unionista. Siirtymäaika päättyy vuoden lopussa, eikä lisäaikaa neuvotteluille ole tulossa. Britannian lähtö vaikuttaa myös rahoitusneuvotteluihin, sillä ison maksajamaan poistuminen tietää lovea EU:n tulopuolelle. Jäsenmaiden näkemykset ovat vieläkin melko kaukana toisistaan esimerkiksi siinä, tulisiko elpymisvälineen perustua pääosin suoraan tukeen vai lainaan.

Bruttokansantuotteen on arvioitu laskevan koronan takia EU-alueella keskimäärin noin 13 prosenttia, alueittain jopa paljon enemmän. Suomen kannalta ensisijaisen tärkeää on, että sisämarkkinat toimivat, sillä viennistämme 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Tulevaisuuden osaamisen, kasvun ja työpaikkojen kannalta tärkeää on, että EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmiin tulee merkittävää kasvua. Esimerkiksi Erasmus+-ohjelma tulisi vähintään tuplata. Odotan paljon myös Euroopan vihreän kasvun ohjelmalta, green dealilta, joka on komission lupaavimpia hankkeita taloudellisten intressien ja ilmaston tervehdyttämisen yhdistämisen saralla.

Nuorten näkökulmasta nostaisin vielä esille odotukset Saksan puheenjohtajuuskauden teemoista liittyen osallisuuteen, nuorisotyöhön ja nuorisotakuuseen. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset kohdistuvat etenkin nuoriin ja nuorisotyöttömyyden vähentämisen tulee siksi olla prioriteeteissa. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa mainitaan esimerkiksi työmarkkinoille pyrkivien nuorten tukeminen, mikä on tärkeää. Ohjelman mukaan Saksa haluaa kautensa aikana edistää myös nuorten osallisuutta ympäri Euroopan, mille onkin huutava pula. Näiden lisäksi yksi ohjelman konkreettinen tavoite on nuorisotyön vahvistaminen Euroopassa, ja siten nuorten hyvinvoinnin edistäminen.

Toivotaan, että kovat odotukset Saksan puheenjohtajuuskaudelle täyttyvät ja onnistumme toimimaan yhdessä Euroopan toipumisen eteen, mikä on myös Saksan puheenjohtajuuskauden slogan.

valtuustoaloite Janika Takatalo

Valtuustoaloite: Kuntavaalien 2021 äänestyspaikat suunniteltava yhteistyössä nuorten kanssa

Valtuustoaloite 15.6.2020

Turun kaupunginvaltuusto

Aloite: Kuntavaalien 2021 äänestyspaikat suunniteltava yhteistyössä nuorten kanssa

Kuntavaaleissa 2017 lähes kaksi kolmasosaa nuorista jätti äänestämättä. 18­­-24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 35 % samalla, kun koko väestön äänestysaste oli 57 %. Äänestyspaikkojen sijoittaminen nuorilähtöisesti on konkreettinen teko nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Keskusvaalilautakuntien tulee valmistella esitykset äänestyspaikkojen sijainnista nuoria kuullen.

Äänestyspaikkojen sijainnit pitää suunnitella yhteistyössä nuorisovaltuuston, toisen ja korkea-asteen opiskelijakuntien, nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Keskusvaalilautakunta voi pyytää lausunnon nuorten edustajilta äänestyspisteiden sijoittelusta ja kutsua kokoukseen suunnittelemaan tapoja tavoittaa nuoria.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että kuntavaalien äänestyspaikat ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivänä suunnitellaan yhdessä alueen nuorten kanssa ja sijoitetaan nuorille äänestäjille keskeisiin paikkoihin.

Allekirjoitukset:

valtuustoaloite Janika Takatalo
Janika Takatalon valtuustoaloite nuorten äänestysaktiivisuuden nostaimseksi