Blogi

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi voi olla ratkaiseva

Julkaistu alunperin Verkkouutisten blogissani 3.7.2020

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyi tällä viikolla heinäkuun pyörähtäessä käyntiin. Euroopan unionin puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken niin, että kukin toimii kerrallaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Suomi toimi vastaavassa asemassa viime vuonna, nyt on Saksan vuoro.

Puheenjohtajamaa asettaa kaudelleen usein kärkiteemoja, joiden edistämiseen se keskittyy. Saksan kauden keskiössä on etenkin Euroopan talous, jota koronakriisi on koetellut. Saksan kaudella odotetaan muun muassa vietävän loppuun neuvottelut EU:n pitkän aikavälin budjetista ja siihen liittyvästä elpymisrahastosta.

Talouden ohella Saksan puheenjohtajuusohjelmassa korostuvat myös ilmasto- ja digitaalisuusasiat. Agendalla ovat myös turvapaikkajärjestelmän uudistaminen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ja Euroopan globaalin roolin kasvattaminen. Saksalta voi isona ja Eurooppaan sitoutuneena valtiona odottaa tuloksia. Myös kokenut ja laajasti verkostoitunut liittokansleri Angela Merkel herättää neuvottelijana luottamusta, sillä hän toimi liittokanslerina jo vuonna 2007, kun Saksa viimeksi toimi EU-puheenjohtajamaana. Onkin onni, että juuri Saksan puheenjohtajuuskausi osuu taloudellisesti merkittävään taitekohtaan.

Elpymisrahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen ohella tulevan puolivuotiskauden aikana korostuu Britannian lopullinen lähtö unionista. Siirtymäaika päättyy vuoden lopussa, eikä lisäaikaa neuvotteluille ole tulossa. Britannian lähtö vaikuttaa myös rahoitusneuvotteluihin, sillä ison maksajamaan poistuminen tietää lovea EU:n tulopuolelle. Jäsenmaiden näkemykset ovat vieläkin melko kaukana toisistaan esimerkiksi siinä, tulisiko elpymisvälineen perustua pääosin suoraan tukeen vai lainaan.

Bruttokansantuotteen on arvioitu laskevan koronan takia EU-alueella keskimäärin noin 13 prosenttia, alueittain jopa paljon enemmän. Suomen kannalta ensisijaisen tärkeää on, että sisämarkkinat toimivat, sillä viennistämme 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Tulevaisuuden osaamisen, kasvun ja työpaikkojen kannalta tärkeää on, että EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmiin tulee merkittävää kasvua. Esimerkiksi Erasmus+-ohjelma tulisi vähintään tuplata. Odotan paljon myös Euroopan vihreän kasvun ohjelmalta, green dealilta, joka on komission lupaavimpia hankkeita taloudellisten intressien ja ilmaston tervehdyttämisen yhdistämisen saralla.

Nuorten näkökulmasta nostaisin vielä esille odotukset Saksan puheenjohtajuuskauden teemoista liittyen osallisuuteen, nuorisotyöhön ja nuorisotakuuseen. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset kohdistuvat etenkin nuoriin ja nuorisotyöttömyyden vähentämisen tulee siksi olla prioriteeteissa. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa mainitaan esimerkiksi työmarkkinoille pyrkivien nuorten tukeminen, mikä on tärkeää. Ohjelman mukaan Saksa haluaa kautensa aikana edistää myös nuorten osallisuutta ympäri Euroopan, mille onkin huutava pula. Näiden lisäksi yksi ohjelman konkreettinen tavoite on nuorisotyön vahvistaminen Euroopassa, ja siten nuorten hyvinvoinnin edistäminen.

Toivotaan, että kovat odotukset Saksan puheenjohtajuuskaudelle täyttyvät ja onnistumme toimimaan yhdessä Euroopan toipumisen eteen, mikä on myös Saksan puheenjohtajuuskauden slogan.

Valtuustoaloite: Kuntavaalien 2021 äänestyspaikat suunniteltava yhteistyössä nuorten kanssa

Valtuustoaloite 15.6.2020

Turun kaupunginvaltuusto

Aloite: Kuntavaalien 2021 äänestyspaikat suunniteltava yhteistyössä nuorten kanssa

Kuntavaaleissa 2017 lähes kaksi kolmasosaa nuorista jätti äänestämättä. 18­­-24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 35 % samalla, kun koko väestön äänestysaste oli 57 %. Äänestyspaikkojen sijoittaminen nuorilähtöisesti on konkreettinen teko nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Keskusvaalilautakuntien tulee valmistella esitykset äänestyspaikkojen sijainnista nuoria kuullen.

Äänestyspaikkojen sijainnit pitää suunnitella yhteistyössä nuorisovaltuuston, toisen ja korkea-asteen opiskelijakuntien, nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Keskusvaalilautakunta voi pyytää lausunnon nuorten edustajilta äänestyspisteiden sijoittelusta ja kutsua kokoukseen suunnittelemaan tapoja tavoittaa nuoria.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että kuntavaalien äänestyspaikat ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivänä suunnitellaan yhdessä alueen nuorten kanssa ja sijoitetaan nuorille äänestäjille keskeisiin paikkoihin.

Allekirjoitukset:

valtuustoaloite Janika Takatalo
Janika Takatalon valtuustoaloite nuorten äänestysaktiivisuuden nostaimseksi
Minä suorittamassa kansainvälisiä opintojani LSE:ssä 2018

Miten käy kansainvälisen liikkuvuuden?

Julkaistu alunperin Verkkouutisten blogissani 12.5.

Miten käy kansainvälisen liikkuvuuden?

Erasmus+ -ohjelmaa on syystäkin tituleerattu yhdeksi Euroopan unionin onnistuneimmista ohjelmista. Sen kautta jo yli yhdeksän miljoonaa ihmistä on päässyt vaihtoon tai saamaan muuta kansainvälistä kokemusta esimerkiksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta. On uutisoitu Erasmus-vauvoista ja tehty tutkimusta kansainvälisen kokemuksen hyödyllisyydestä nuorten tulevalle työuralle. On myös laajasti jaettu yhteinen tavoite, että jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus kansainvälistyä ja siksi Erasmus+ -ohjelmaa ollaan oltu halukkaita kasvattamaan.

Tänä keväänä korona on kuitenkin sysännyt meidät tämänkin suhteen täysin uuteen tilanteeseen. Vaihto-opiskelijat on kutsuttu laajasti takaisin kotimaihinsa ja jopa neljäsosa opiskelijavaihdoista on peruttu kokonaan koronaviruksen takia. Noin 40 prosenttia vaihdossa olleista nuorista on kokenut merkittäviä vaihtoon liittyviä ongelmia; he eivät esimerkiksi ole päässeet matkustamaan kotimaihinsa tai ovat kohdanneet vaikeuksia majoituksen kanssa. Moni opiskelija on lisäksi suunnannut katseensa jo syksyyn tai tuleville vuosille; toteutuuko suunniteltu vaihto, uskallanko lähteä?

Akuutin kriisin ratkaisemiseksi mepit ovat vedonneet koulutus- ja nuorisoasioista vastaavaan komissaariin Mariya Gabrieliin, jotta komissio tulisi pulassa olevia opiskelijoita vastaan. On tärkeää, että vaihtoehdoista viestitään selkeästi nuorille ja osoitetaan, että tukea löytyy. Komissio onkin luvannut tehdä ohjelmista niin joustavia, kuin se laillisesti on mahdollista. Komissio on suositellut, että vaihto-ohjelmista vastaavat kansalliset toimistot turvautuvat ”force majeure” -tilanteeseen, jossa ne voivat harkita mahdollisuutta korvata ylimääräisiä kuluja sekä lykätä ohjelmia 12 kuukaudella. Lisäksi paljon Erasmus-kursseja on järjestetty nyt virtuaalisesti, jotta opiskelijat saavat kuitenkin opintopisteitä eivätkä menetä kokonaista opiskeluvuotta.

Nähtäväksi jää koronakriisin vaikutukset kansainväliseen liikkuvuuteen pidemmällä aikavälillä. Palautuuko ihmisten matkustusinnokkuus nopeasti entiselle tasolleen vai otetaanko kansainvälistymisessä vuosien takapakkia? Jälkimmäinen tilanne olisi erittäin harmillinen, kun tiedämme paljonko iloa, hyötyä ja mahdollisuuksia vapaus liikkua on tarjonnut etenkin nuorille eurooppalaisille.

Koronakriisi saattaa myös sysätä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelut aivan eri asentoon, kuin mitä tähän asti on odotettu. Toivottavasti koronasta johtuvan elvytyssuunnitelman ohella eurooppalaiset päättäjät muistavat myös katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja voidaan käyttää koronan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja opiskelijoiden saamat kansainväliset valmiudet ovat myös tärkeässä roolissa talouskasvun luomisessa ja Euroopan hyvinvoinnin turvaamisessa tulevilla vuosikymmenillä.

Minä suorittamassa kansainvälisiä opintojani LSE:ssä 2018
Minä suorittamassa kansainvälisiä opintojani LSE:ssä 2018
Turun valtuustossa pidettiin koronan aikana puheenvuorot pienistä huoneista

Ratikkapuheeni kaupunginvaltuustossa 20.4.2020

Valtuustopuhe ratikan suunnittelupäätökseen liittyen 20.4.2020

(muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Toivon, että ratikan suunnittelussa ollaan ottamassa uusi merkittävä askel, joka suuntaa Turun seudun kehitystä oikeille raiteille tulevia vuosikymmeniä ajatellen. Pikaraitiotie yhdistyisi loistavasti tärkeimpiin hankkeisiimme kuten Tiedepuistoon, Tunnin junaan ja keskustan kehittämiseen. Se myös auttaisi meitä pääsemään ympäristötavoitteisiimme.

Kun ajattelen ratikan hyötyjä, yksi merkittävä tekijä on sen vaikutus kaupungin vetovoimaan. VTT:n mukaan vastaavat hankkeet Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja laajemmin Euroopassa ovat lisänneet kaupunkien vetovoimaa, joka on näkynyt positiivisena väestö- ja talouskehityksenä. Kilpailussa yrityksistä, uusista työpaikoista ja nuorista aikuisista menestyvät ne kaupungit, jotka onnistuvat houkuttelemaan eniten asukkaita muuttamaan paikkakunnalle ja pysymään paikkakunnalla. Etenkin nuorten aikuisten kohdalla voin omasta kokemuksestani puhua, että moni pienemmän paikkakunnan nuori pohtii tulevaa opiskelukaupunkiaan ja Etelä-Suomessa vaihtoehdot usein ovat Turku, Tampere tai Helsinki. Ratikan kaltaisilla tekijöillä on vaikutusta imagoon, emmekä mielestäni saa jäädä tässä kilpailussa muiden isojen kaupunkien varjoon.Nyt esitetään raitiotien toteutussuunnitelmien laatimista välille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori ja raitiotien hankesuunnitelman laatimista välille Keskusta-Matkakeskus-Satama. Reittien varrella asuu jo nyt paljon turkulaisia, mutta kaupungin olisi mielestäni tärkeä omilla maankäytön toimilla kohdentaa väestönkasvua jatkossa erityisesti valittavien linjojen varrelle. Näin saamme kaiken hyödyn irti investoinnista.

Paljon on ilmassa myös ymmärrettävää huolta liittyen investoinnin talousvaikutuksista. Tottakai investointi on kallis, jos sitä katsoo lyhyellä tähtäimellä. Sen sijaan katse tulisi ulottaa vähän pidemmälle, jolloin tämä nimenomaan turvaa tulevaisuuden kasvun ja sitä kautta palvelut. Toisin kuin osa puheenvuoroissaan on maalaillut, ei ratikka ole vastakkainen tulevaisuuden palveluille vaan yksi keino turvata ne.

Tuloja ratikkaan liittyen kertyy lipputuloista, kiinteistötalouden tuotoista, rakentamisesta palautuvasta kunnallisverosta ja valtionosuuksista, minkä lisäksi menoja säästyy maankäytön tehostumisesta sekä liikenneinvestoinneista. Ratikan on ennustettu maksavan itsensä takaisin ja jättävän kaupungin lopulta plussan puolelle. Jos nyt koronan sysäämä tilanne muuttaa taloudellisen tilanteen kokonaan, ja arviot muuttuvat, arvioidaan asiaa varmasti uudessa valossa seuraavalla kaudella. Kyseessä on tänään nimenomaan vasta suunnittelun jatkaminen, varsinainen investointipäätös tehdään seuraavalla valtuustokaudella.

Toivottavasti suunnittelua päätetään tänään jatkaa. Kiitos!

Turun valtuustossa pidettiin koronan aikana puheenvuorot pienistä huoneista
Turun valtuustossa pidettiin koronan aikana puheenvuorot videoyhteydellä pienistä huoneista. Kuva: Saara-Sofia Siren.
Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo, Turku, Kokoomus

Eläkkeet ja syntyvyys kasvuun: 5000€ syntyvälle vauvalle rahastoon

Julkaistu alunperin Verkkouutiset -blogissani 4.3.2020

Olen sitä 1990-luvulla syntynyttä Z-sukupolvea, joka on syystäkin huolissaan tulevaisuuden eläkkeistä. Nykyinen työeläkejärjestelmämme perustuu ajatukselle siitä, että työssäkäyvät palkansaajat ja heidän työnantajansa sekä yrittäjät maksavat työeläkemaksuja, joilla kustannetaan työuransa jo päättäneiden ihmisten eläkkeitä. Osa näistä työeläkemaksuista rahastoidaan ja niiden tuotoilla maksetaan osa maksuun tulevista työeläkkeistä valtion ja veronmaksajien maksaessa loput.

Koska työeläkejärjestelmämme on vain osittain rahastoiva, on se kuitenkin riippuvainen paitsi nykyisten niin myös tulevien sukupolvien työssäkäynnistä. Syntyvyys on laskussa ja yhä pienemmän porukan tulisi pyörittää hyvinvointiyhteiskuntaa jatkossa. Ei ihme, että monia kaltaisiani nuoria korkeakoulutettuja on alkanut kiinnostaa sijoittaminen yhä enemmän. Samalla on herännyt myös kysymys, voisiko ihmisille ja yrityksille antaa nykyistä enemmän vapautta eläkesijoittaa itse?

Harva asia politiikassa on niin tabu kuin eläkejärjestelmään koskeminen. Samalla kuitenkin tiedostetaan, että nykyjärjestelmä saattaa ajaa päin puuta jossain kohtaa, vaikka muutoksia matkalla tehdäänkin. Melko turvallista on kuitenkin katsoa näissäkin asioissa lähinaapureitamme Ruotsia ja Viroa, joissa kummassakin yksilöillä on enemmän vapautta vaikuttaa eläkkeisiinsä.

Ruotsissa kansalainen saa valita 90 rahastoyhtiön ja lähes 800 rahaston väliltä, joista hän valitsee korkeintaan viisi eri rahastoa. Jos ei halua itse valita, rahastoeläkevarat sijoitetaan valtiollisessa hallinnassa olevaan rahastoon. Näin tuottoa on mahdollista saada yksilön kohdalla paremmaksi, jos riskinottohalua on. Viron eläkejärjestelmä taas eroaa Suomesta siinä, että jokainen kansalainen kerryttää konkreettisesti itselleen eläkepottia, kun meillä työssäkäyvä väestö maksaa suurelta osin sen hetkisten eläkeläisten eläkkeet. (Virossa eläkejärjestelmää ollaan uudistamassa parhaillaan myös niin, että työeläkkeistä tulisi jatkossa jopa kokonaan vapaaehtoisia.)

Ajatusleikkinä lähdin miettimään mallia, joka voisi auttaa Suomessa sekä syntyvyys- että eläkekysymykseen. Mitä jos valtio maksaisi “vauvabonuksena” 5000 euroa jokaiselle syntyvälle lapselle ja vanhemmat saisivat Ruotsin mallin mukaisesti valita, mihin rahastoon/rahastoihin summa laitetaan? Jos ei haluaisi valita, menisi se johonkin valtion hallinnoimaan rahastoon.

Lapsi voisi 18 vuotta täytettyään halutessa vaihtaa itse valitsemiinsa rahastoihin. Korkoa korolle -efektin myötä keskimääräisellä seitsemän prosentin tuotolla kasassa olisi lapsen täyttäessä 65 vuotta jo noin 120 000 euron reaalipääoma (huomioiden vuosittaisen kahden prosentin inflaation). Melko mukava vanhuuden turva ja myös valtio voisi säästää pitkällä tähtäimellä eläkemenoissa.

Kukaan ei ehkä alkaisi tekemään lapsia vain jonkun tietyn rahasumman takia, mutta varmuus lapsen taloudellisesta turvasta ei ainakaan haittaisi syntyvyyttä. Tämän mallin avulla eläkkeet eivät myöskään riippuisi tulevaisuudessa niin paljoa syntyvyydestä.

Myös yritykset ja yrittäjät maksavat työeläkemaksuja, joten sama malli sovellettuna tulisi ulottaa myös heille. Esimerkiksi YEL-maksuja maksamalla harva yrittäjä saa itselleen parempaa tuottoa, kuin sijoittamalla vastaavan summan kuukausittain itselleen mihin tahansa indeksirahastoon pitkällä tähtäimellä.

Korkoa korolle -ilmiöstä, pitkäjänteisen sijoittamisen hyödyistä ja ylipäänsä taloustaidoista ei voi koskaan puhua nuorille liikaa. Koulun lisäksi myös kodeissa olisi hyvä ottaa asia puheeksi. Ihmisillä tulee kuitenkin aina olemaan eroja näissä taidoissa ja kyvyssä pitkäjänteisyyteen. Jos jokaisella yksilöllä olisi täysin oma vastuu eläkkeistä, vain harva pärjäisi sellaisessa mallissa. Siksi lakisääteisellä työeläkkeellä on keskeinen paikkansa myös jatkossakin eläkejärjestelmässämme, mutta vapaaehtoisen säästämisen merkitystä tulisi lisätä ja yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia työeläkejärjestelmän sisällä kasvattaa.

Yksi mielenkiintoinen kokeilu voisi olla tämä ehdottamani indeksirahastoihin sijoitettava “vauvabonus”. Järkevyys turvattaisiin sillä, että sitä ei saisi alkaa nostaa ennen tiettyä ikää ja senkin jälkeen sopivissa kuukausierissä. Aikaisessa menehtymisessä summa voisi olla myös henkilökohtaista perintöä toisin kuin nykyään monessa vapaaehtoisessa eläkerahastossa.

Tämä kaikki on tietysti vain ajatusleikkiä. Uskoni politiikan kykyyn tehdä isoja periaatteellisia muutoksia eläkejärjestämään on valitettavan heikko. Vauvabonus ja sen ohjaaminen pitkäaikaiseen rahastoon sen sijaan olisi mielestäni kuitenkin jotain, minkä aloittaminen vaikka edes pienemmillä summilla alkuun olisi kokeilemisen arvoista. Tällöin mahdollisuus vaurastumiseen ja vanhuuden turvaan olisi jokaisella syntyvällä lapsella – ei vain niillä, joiden vanhemmat ovat tarpeeksi tiedostavia tai varakkaita.

Valtuustoaloite: Turun julkaistava ostolaskunsa

Valtuustoaloite 27.1.2020

Turun julkaistava ostolaskunsa

Turku on ollut mukana laatimassa Kuutoskaupunkien ja Kuntaliiton ohjetta ostolaskujen julkistamisesta, mutta ei ole itse vielä julkistanut ostolaskujaan. Kahdestatoista suurimmasta kunnasta kaikki muut paitsi Turku julkaisevat vuosittain ostolaskudatan avoimena datana. Helsinki on julkaissut ostolaskutietonsa jo vuodesta 2014.

Ostolaskujen julkaisemisella tarkoitetaan sitä, että kaupunki julkaisee kaikki vuoden aikana tekemänsä ostokset avoimesti tutkittavaksi ja hyödynnettäväksi. Ostolaskujen avaaminen vahvistaa hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Se myös lisää kustannustietoisuutta, sillä kuka tahansa asukkaasta virkahenkilöön pääsee näkemään, mihin kaupunki on käyttänyt verorahansa. Myös sovelluskehittäjät, opiskelijat, tutkijat, toimittajat ja kaikki muutkin kansalaiset voivat hyödyntää avointa dataa meidän kaikkien parhaaksi.

Ostolaskujen julkaisua on toivonut myös moni yrittäjä. Varsinais-Suomen yrittäjät ovat olleet kehittämässä handata.fi -verkkopalvelua, jossa jokaisella kunnalla on oma sivu. Siellä käyttäjä voi selata ja vertailla eri kuntien ostolasku- ja hankintatietoja. Sivustolla voi myös tutkia, kuinka paljon ja keneltä yksittäinen kunta on ostanut palveluja, aineita, tarvikkeita ja tavaroita, teettänyt urakoita tai paljonko se on maksanut erilaisia avustuksia. Tämä vahvistaa yrittäjyyttä avaamalla minkälaisia palveluja tai tarvikkeita kaupunki ostaa, eli minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia kaupungissa voisi yrittäjille olla tarjolla. Palvelun avulla on myös paljastunut puutteita tai virheitä taloustiedoissa, jotka näin on saatu yhteistyöllä korjattua.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että Turun on viipymättä alettava julkaisemaan ostolaskunsa sen itse yhdessä muiden kanssa laatimien ohjeiden mukaan.

Janika Takatalo valtuustoaloite ostolaskut

Teemojani piirin puheenjohtajavaalissa

Hyvä kokoomuslainen Varsinais-Suomessa!

Olen ehdolla piirin puheenjohtajaksi, sillä kokoomus on minulle tärkeä yhteisö, jonka eteen olen valmis tekemään lujasti töitä. Varsinais-Suomi on kokoomuksen sydänmaita ja täältä on perinteisesti lähtenyt liikkeelle puolueen uudistustyö. Haluan olla jatkamassa Saara-Sofia Sirénin kaudella hyvin liikkeelle lähtenyttä muutosta.

Varsinais-Suomi ja kokoomus ovat minulle tuttuja läpikotaisin. Olen syntynyt ja kasvanut Salossa, jossa myös lähdin kymmenen vuotta sitten lukiolaisena mukaan kokoomusnuorten toimintaan. Olen sittemmin siirtynyt opiskelijapolitiikan kautta Turun kuntapolitiikan ytimeen. Minulle on kertynyt puolueessa kokemusta esimerkiksi paikallisjärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, piirivaltuustosta, puoluehallituksesta ja eduskunnassa työskentelystä. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja teen lisäksi tohtoriopintoja Turun yliopistossa. Päivätyökseni olen kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on syksyn mittaan esitellyt lähtökohtia puolueen strategiatyölle. Tutkimuksissa selvänä havaintona on noussut, että meidän on aivan kriittistä houkutella jäseniksi ja äänestäjäksi jatkossa enemmän etenkin nuoria, naisia, korkeasti koulutettuja ja kaupunkilaisia – nykyisiä peruskannattajia tietenkään unohtamatta. Olen paneutunut kysymykseen toimiessani kaksi vuotta Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajana. Kaudellani jäsenmäärä käännettiin kasvu-uralle ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja lisäksi paikkoja korkeakoulujen edustajistoissa lisättiin tuntuvasti. Keskeistä oli puhua ryhmää koskettavista aiheista, modernisoida järjestötoimintaa ja luoda uusia tapoja jäsenhankinnalle. Olen kiertänyt puhumassa aiheesta monelle kokoomusyhdistykselle ympäri Suomen. Tämän osaamisen haluan tuoda puheenjohtajana Varsinais-Suomen Kokoomuksen ja sen paikallisyhdistysten ja jäsenten käyttöön.

Piirin puheenjohtajan on oltava laajasti verkostoitunut niin maakunnassa kuin koko Suomessakin. Piirin puheenjohtaja edustaa piiriä esimerkiksi puoluehallituksessa, jonka jäsenenä olen toiminut jo kuluneet kaksi vuotta. Valtakunnallisen liiton johtaminen ja kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa ehdolla oleminen ovat varmistaneet sen, että tunnen laajasti kokoomuslaisia niin omassa maakunnassamme kuin muissakin piirijärjestöissä. Se helpottaa asioihin vaikuttamista.

Lupaan kiertää kenttää, kuunnella ja auttaa. Aloitan alueellisen strategiatyön, joka tähtää järjestötyön uudistamiseen ja poliittisen linjan kirkastamiseen. Vahvistan toiminnan tietoperustaisuutta luomalla kyselytutkimukset niin jäsenille kuin potentiaalisille äänestäjillekin. Teen viestinnästä raikkaampaa ottaen käyttöön esimerkiksi piirin oman podcast- tai youtube-sarjan. Tekisin kaikkeni, jotta sekä vapaaehtoisilla että työntekijöillä olisi kova motivaatio ja tarvittavat työkalut kivuta kohti vaalivoittoa kuntavaaleissa 2021 ja sen jälkeen eduskuntavaaleissa 2023.

Minusta voi lukea lisää nettisivuiltani sekä minuun voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä niin puhelimitse kuin sähköpostillakin. Nähdään viimeistään syyskokouksessa!

Ehdolla Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajaksi

Tiedote 23.11.2019
vapaa julkaistavaksi

Janika Takatalo tavoittelee Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajuutta

 Turun kaupunginvaltuutettu, VTM Janika Takatalo asettuu ehdolle kokoomuspiirin puheenjohtajaksi. Hän työskentelee kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntijana ja tekee tohtoriopintoja Turun yliopistossa.

– Varsinais-Suomi on kokoomuksen sydänmaita ja täältä on perinteisesti lähtenyt liikkeelle puolueen uudistustyö. Nyt kun olemme oppositiossa, tehtävänä on kirkastaa poliittista linjaa. Kärkeen pitää asettaa sivistyksen lisäksi markkinatalouteen perustuva ympäristöpolitiikka, Takatalo linjaa.

Takatalo oli ehdolla keväällä kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa, joissa hän keräsi yhteensä yli 10 000 ääntä. Takatalolle Varsinais-Suomi ja kokoomus ovat tuttuja läpikotaisin. Hän on syntynyt ja kasvanut Salossa ja sittemmin siirtynyt Turun kuntapolitiikan ytimeen. Kokoomuksen järjestötyöstä hänelle on kertynyt kokemusta niin paikallisjärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, piirivaltuustosta kuin valtakunnallisen Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajuudestakin.

– Tunnen järjestötoimintamme perinpohjaisesti aina paikallistasolta valtakunnan tasolle. Kokoomus on minulle tärkeä yhteisö, jonka eteen olen valmis tekemään lujasti töitä. Annan suurta arvoa paikallisyhdistysten toiminnalle ja näen piirin tehtävänä tukea ja kannustaa vapaaehtoisia toimijoitamme koko maakunnassa, Takatalo sanoo.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirijärjestön puheenjohtaja on vaihtumassa, sillä kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ei ole hakemassa jatkokautta. Takatalo haluaa jatkaa Sirénin kaudella hyvin liikkeelle lähtenyttä uudistustyötä.

– Arvostan suuresti piirissämme tänä vuonna käynnistettyä uudistamista ja puheenjohtajana jatkan tarmokkaasti jäsenhankinnan kehittämistä ja puoluetoiminnan modernisointia. Olen joukkuepelaaja ja teen mieluusti yhteistyötä yli järjestö- ja kuntarajojen, kertoo Takatalo.

Puheenjohtaja valitaan Varsinais-Suomen Kokoomuksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 4.12. Raisiossa.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

janika.takatalo@turku.fi

+358 44 416 5292

Lahdessa, Raumalla, Kokoomus, varsinais-suomi, eurovaalit 2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Julkaistu alunperin Edistyskokoomuksen blogisarjassa 19.10.2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Syntyvyys ja kaupungistuminen – siinäpä syksyn kuumimmat puheenaiheet sen jälkeen, kun Tilastokeskus julkaisi syyskuun lopussa uudet väestöennusteensa. Näillä näkymin 2050-luvulla suomalaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt ja heistä yhä useampi asuu pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella tai jossain muussa maakunnan keskuksessa yliopiston lähellä. 

Tämä teksti ei kuitenkaan käsittele syntyvyyden ongelmia, vaan puolueiden ja etenkin meille niin rakkaan Kansallisen Kokoomuksen tulevaisuutta. Puolueiden tulee ottaa demografiset muutokset huomioon strategioissaan, mikäli ne haluavat tulevaisuudessa pärjätä. Listasin kolme mielestäni tärkeää näkökulmaa.

1. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän kaupungeissa. Mitä enemmän väki pakkautuu Uudellemaalle ja muuhun Etelä-Suomen kasvukolmioon, sitä enemmän näillä alueilla on tulevaisuudessa kansanedustajia ja sitä enemmän puolueiden tulee näihin alueisiin panostaa. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta viime eduskuntavaaleissa voitettu Lapin lisäpaikka ei paljoa lämmitä sen rinnalla, millainen potentiaali mahdollisia uusia paikkoja menetettiin muualla. 

2. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettujen mielipiteen perusteella. Koulutustaso on noussut jatkuvasti maailmalla ja myös Suomi tähtää korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossaan siihen, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jo nyt näemme selkeän trendin myös siinä, että korkeakoulutetuista yhä suurempi osa on naisia. Hankittu koulutus muovaa vahvasti arvoja ja asenteita.  Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. He myös äänestävät muita aktiivisemmin, ja siksi jokainen puolue käy yhä kovempaa kilpaa heistä.

3. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän voittamalla nuoret puolelle. Uusimman vaalitutkimuksen mukaan meidän ei tulisi olla niinkään huolissaan liikkuvien äänestäjien valumisesta muihin puolueisiin, vaan siitä, että äänestysikään tulevat nuoret eivät enää valitse kokoomusta yhtä usein kuin ennen. Nuorten naisten suosikkipuolue on vihreät ja nuorten miesten Perussuomalaiset. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että viestimme ei ole riittävän selvä. Identiteettipolitiikan aikana parhaiten näyttää pärjäävän se, joka pystyy ottamaan uudella ristiriitaulottuvuudella oman paikkansa janan vastakkaisessa päässä. 

Olen kirjoittanut aikaisemmin, että kokoomuksessa on hienoa se, miten erilaisesti ajattelevia ihmisiä voidaan tuoda yhteen samojen periaatteiden ja tavoitteiden taakse. Yksimielisesti hyväksytty uusi periaateohjelmamme on siitä hyvä esimerkki. Silti väitän nyt, että meidän on tulevaisuudessa uskallettava yhä selvemmin valita puolemme kiistaakin aiheuttavissa kysymyksissä. Meidän tulee muotoilla selkeästi se, mitä kokoomus on ja minkä puolella olemme. Minusta meidän tulee olla yhä enemmän kaupunkilaisten, koulutettujen ja nuorten puolue. Tämä ei tarkoita minkään nykyisen mielipiteen tai ryhmän jättämistä ulos, vaan selkeiden strategisten painopisteiden valitsemista tulevalle vuosikymmenelle.

Janika Takatalo

Kirjoittaja on VTM, kokoomuksen puoluehallituksen jäsen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa.

nuoret, rauha ja turvallisuus

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Kirjoitettu Verkkouutisten blogivuorolleni lokakuussa 2019

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Monen ajatukset ovat Syyriassa. Saimme tällä viikolla lukea ja kuulla uutisista, joiden mukaan Turkki on käynnistänyt hyökkäyksen Syyrian kurdialuille. Turkki on pitkään uhannut kurdialueelle hyökkäämisellä, mutta mahdolliseksi se tuli vasta Yhdysvaltojen vedettyä joukot Turkin vastaiselta rajalta Syyriasta. Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa Isisin kukistamisessa Syyrian alueella. Nyt Trump petti kurdiliittolaiset raukkamaisella tavalla.

Tämän hyökkäyksen seurauksena Syyrian sodan asetelmat saattavat kääntyä täysin uuteen asentoon, synnyttäen entistä laajempaa sekasortoa. Yksi huolista liittyy Isisin mahdolliseen uuteen nousuun, kun tällä hetkellä kurdien joukot ovat vartioineet vankiloissa ja leireillä noin sataa tuhatta ihmistä, joista merkittävä osa on Isisin taistelijoita. Nyt kurdien voimat menevät puolutustaisteluun, eikä Isisin kukistamiselle ja vartioinnille jää resursseja.

Turkin hyökkäys saattaa käynnistää samalla myös uuden pakolaisaallon. Tähän asti EU:lla ja Turkilla on ollut sopimus, jonka mukaan Turkki ei päästä pakolaisia kulkemaan lävitseen Eurooppaan. Nyt tämäkin sopimus on Turkin puolelta uhattuna. Tilanne vaatii Euroopan unionilta nopeaa ja selkeää reagointia. EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan tilanteesta. EU:n tulisi mielestäni tuomita hyökkäys, tarjota siviileille humanitaarista apua sekä löytää pikainen ratkaisu pakolaiskysymykseen, jota ei enää voi siirtää. Myös naiset ja nuoret tulee ottaa yhä vahvemmin mukaan konfliktinratkaisuun.

On surullista ja ahdistavaa lukea takapakeista, joita rauhan saavuttamisessa maailmalla on otettu. Sodissa siviilit kärsivät ja etenkin naiset ja lapset ovat heikossa asemassa. Heitä ei tulisi kuitenkaan nähdä vain uhreina, vaan tunnustaa merkittävä rooli aktiivisina toimijoina kestävän rauhan saavuttamisessa. YK:n päätöslauselmat 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) ja 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) penäävät sitä, että naiset ja nuoret otettaisiin yhä vahvemmin mukaan rauhan prosesseihin.

Valtioiden on lisättävä nuorten ja naisten osallisuutta päätöksenteossa kaikilla tasoilla sekä konfliktien ehkäisyssä. Niiden on myös tuettava nuorten ja naisten osallisuutta luomalla puitteita, joissa nuoret saavat tukea toteuttaa toimintaa, joka pyrkii väkivallan ehkäisyyn. Nuorten on saatava olla mukana rauhanrakentamisen prosesseissa ja edistämässä rauhan kulttuuria.

Hallitusten on tärkeää taata siviilien suojelu konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen. Hallitusten on myös luotava ja vahvistettava kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Tämä saavutetaan lisäämällä poliittista, taloudellista, teknistä ja logistista tukea esimerkiksi YK:n toimijoille, jotka edistävät rauhaa, kehitystä ja tasa-arvoa. Ainoastaan saamalla paikalliset toimijat mukaan ja valtuuttamalla paikallisia nuoria, perheitä, naisia ja eri yhteisöjen johtajia torjumaan ääriliikkeitä ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, voidaan taata kestävää rauhaa.

Janika Takatalo

kirjoittaja on kansainvälisten asioiden asiantuntija, VTM

nuoret, rauha ja turvallisuus
nuoret, rauha ja turvallisuus