Blogi

Teemojani piirin puheenjohtajavaalissa

Hyvä kokoomuslainen Varsinais-Suomessa!

Olen ehdolla piirin puheenjohtajaksi, sillä kokoomus on minulle tärkeä yhteisö, jonka eteen olen valmis tekemään lujasti töitä. Varsinais-Suomi on kokoomuksen sydänmaita ja täältä on perinteisesti lähtenyt liikkeelle puolueen uudistustyö. Haluan olla jatkamassa Saara-Sofia Sirénin kaudella hyvin liikkeelle lähtenyttä muutosta.

Varsinais-Suomi ja kokoomus ovat minulle tuttuja läpikotaisin. Olen syntynyt ja kasvanut Salossa, jossa myös lähdin kymmenen vuotta sitten lukiolaisena mukaan kokoomusnuorten toimintaan. Olen sittemmin siirtynyt opiskelijapolitiikan kautta Turun kuntapolitiikan ytimeen. Minulle on kertynyt puolueessa kokemusta esimerkiksi paikallisjärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, piirivaltuustosta, puoluehallituksesta ja eduskunnassa työskentelystä. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja teen lisäksi tohtoriopintoja Turun yliopistossa. Päivätyökseni olen kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on syksyn mittaan esitellyt lähtökohtia puolueen strategiatyölle. Tutkimuksissa selvänä havaintona on noussut, että meidän on aivan kriittistä houkutella jäseniksi ja äänestäjäksi jatkossa enemmän etenkin nuoria, naisia, korkeasti koulutettuja ja kaupunkilaisia – nykyisiä peruskannattajia tietenkään unohtamatta. Olen paneutunut kysymykseen toimiessani kaksi vuotta Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajana. Kaudellani jäsenmäärä käännettiin kasvu-uralle ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja lisäksi paikkoja korkeakoulujen edustajistoissa lisättiin tuntuvasti. Keskeistä oli puhua ryhmää koskettavista aiheista, modernisoida järjestötoimintaa ja luoda uusia tapoja jäsenhankinnalle. Olen kiertänyt puhumassa aiheesta monelle kokoomusyhdistykselle ympäri Suomen. Tämän osaamisen haluan tuoda puheenjohtajana Varsinais-Suomen Kokoomuksen ja sen paikallisyhdistysten ja jäsenten käyttöön.

Piirin puheenjohtajan on oltava laajasti verkostoitunut niin maakunnassa kuin koko Suomessakin. Piirin puheenjohtaja edustaa piiriä esimerkiksi puoluehallituksessa, jonka jäsenenä olen toiminut jo kuluneet kaksi vuotta. Valtakunnallisen liiton johtaminen ja kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa ehdolla oleminen ovat varmistaneet sen, että tunnen laajasti kokoomuslaisia niin omassa maakunnassamme kuin muissakin piirijärjestöissä. Se helpottaa asioihin vaikuttamista.

Lupaan kiertää kenttää, kuunnella ja auttaa. Aloitan alueellisen strategiatyön, joka tähtää järjestötyön uudistamiseen ja poliittisen linjan kirkastamiseen. Vahvistan toiminnan tietoperustaisuutta luomalla kyselytutkimukset niin jäsenille kuin potentiaalisille äänestäjillekin. Teen viestinnästä raikkaampaa ottaen käyttöön esimerkiksi piirin oman podcast- tai youtube-sarjan. Tekisin kaikkeni, jotta sekä vapaaehtoisilla että työntekijöillä olisi kova motivaatio ja tarvittavat työkalut kivuta kohti vaalivoittoa kuntavaaleissa 2021 ja sen jälkeen eduskuntavaaleissa 2023.

Minusta voi lukea lisää nettisivuiltani sekä minuun voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä niin puhelimitse kuin sähköpostillakin. Nähdään viimeistään syyskokouksessa!

Ehdolla Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajaksi

Tiedote 23.11.2019
vapaa julkaistavaksi

Janika Takatalo tavoittelee Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajuutta

 Turun kaupunginvaltuutettu, VTM Janika Takatalo asettuu ehdolle kokoomuspiirin puheenjohtajaksi. Hän työskentelee kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntijana ja tekee tohtoriopintoja Turun yliopistossa.

– Varsinais-Suomi on kokoomuksen sydänmaita ja täältä on perinteisesti lähtenyt liikkeelle puolueen uudistustyö. Nyt kun olemme oppositiossa, tehtävänä on kirkastaa poliittista linjaa. Kärkeen pitää asettaa sivistyksen lisäksi markkinatalouteen perustuva ympäristöpolitiikka, Takatalo linjaa.

Takatalo oli ehdolla keväällä kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa, joissa hän keräsi yhteensä yli 10 000 ääntä. Takatalolle Varsinais-Suomi ja kokoomus ovat tuttuja läpikotaisin. Hän on syntynyt ja kasvanut Salossa ja sittemmin siirtynyt Turun kuntapolitiikan ytimeen. Kokoomuksen järjestötyöstä hänelle on kertynyt kokemusta niin paikallisjärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, piirivaltuustosta kuin valtakunnallisen Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajuudestakin.

– Tunnen järjestötoimintamme perinpohjaisesti aina paikallistasolta valtakunnan tasolle. Kokoomus on minulle tärkeä yhteisö, jonka eteen olen valmis tekemään lujasti töitä. Annan suurta arvoa paikallisyhdistysten toiminnalle ja näen piirin tehtävänä tukea ja kannustaa vapaaehtoisia toimijoitamme koko maakunnassa, Takatalo sanoo.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirijärjestön puheenjohtaja on vaihtumassa, sillä kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ei ole hakemassa jatkokautta. Takatalo haluaa jatkaa Sirénin kaudella hyvin liikkeelle lähtenyttä uudistustyötä.

– Arvostan suuresti piirissämme tänä vuonna käynnistettyä uudistamista ja puheenjohtajana jatkan tarmokkaasti jäsenhankinnan kehittämistä ja puoluetoiminnan modernisointia. Olen joukkuepelaaja ja teen mieluusti yhteistyötä yli järjestö- ja kuntarajojen, kertoo Takatalo.

Puheenjohtaja valitaan Varsinais-Suomen Kokoomuksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 4.12. Raisiossa.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

janika.takatalo@turku.fi

+358 44 416 5292

Lahdessa, Raumalla, Kokoomus, varsinais-suomi, eurovaalit 2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Julkaistu alunperin Edistyskokoomuksen blogisarjassa 19.10.2019

Sinivihreä sivistyksen ja kaupunkien puolue – kokoomuksen on uskallettava valita

Syntyvyys ja kaupungistuminen – siinäpä syksyn kuumimmat puheenaiheet sen jälkeen, kun Tilastokeskus julkaisi syyskuun lopussa uudet väestöennusteensa. Näillä näkymin 2050-luvulla suomalaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt ja heistä yhä useampi asuu pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella tai jossain muussa maakunnan keskuksessa yliopiston lähellä. 

Tämä teksti ei kuitenkaan käsittele syntyvyyden ongelmia, vaan puolueiden ja etenkin meille niin rakkaan Kansallisen Kokoomuksen tulevaisuutta. Puolueiden tulee ottaa demografiset muutokset huomioon strategioissaan, mikäli ne haluavat tulevaisuudessa pärjätä. Listasin kolme mielestäni tärkeää näkökulmaa.

1. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän kaupungeissa. Mitä enemmän väki pakkautuu Uudellemaalle ja muuhun Etelä-Suomen kasvukolmioon, sitä enemmän näillä alueilla on tulevaisuudessa kansanedustajia ja sitä enemmän puolueiden tulee näihin alueisiin panostaa. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta viime eduskuntavaaleissa voitettu Lapin lisäpaikka ei paljoa lämmitä sen rinnalla, millainen potentiaali mahdollisia uusia paikkoja menetettiin muualla. 

2. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettujen mielipiteen perusteella. Koulutustaso on noussut jatkuvasti maailmalla ja myös Suomi tähtää korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossaan siihen, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jo nyt näemme selkeän trendin myös siinä, että korkeakoulutetuista yhä suurempi osa on naisia. Hankittu koulutus muovaa vahvasti arvoja ja asenteita.  Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. He myös äänestävät muita aktiivisemmin, ja siksi jokainen puolue käy yhä kovempaa kilpaa heistä.

3. Vaalit ratkaistaan tulevaisuudessa yhä enemmän voittamalla nuoret puolelle. Uusimman vaalitutkimuksen mukaan meidän ei tulisi olla niinkään huolissaan liikkuvien äänestäjien valumisesta muihin puolueisiin, vaan siitä, että äänestysikään tulevat nuoret eivät enää valitse kokoomusta yhtä usein kuin ennen. Nuorten naisten suosikkipuolue on vihreät ja nuorten miesten Perussuomalaiset. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että viestimme ei ole riittävän selvä. Identiteettipolitiikan aikana parhaiten näyttää pärjäävän se, joka pystyy ottamaan uudella ristiriitaulottuvuudella oman paikkansa janan vastakkaisessa päässä. 

Olen kirjoittanut aikaisemmin, että kokoomuksessa on hienoa se, miten erilaisesti ajattelevia ihmisiä voidaan tuoda yhteen samojen periaatteiden ja tavoitteiden taakse. Yksimielisesti hyväksytty uusi periaateohjelmamme on siitä hyvä esimerkki. Silti väitän nyt, että meidän on tulevaisuudessa uskallettava yhä selvemmin valita puolemme kiistaakin aiheuttavissa kysymyksissä. Meidän tulee muotoilla selkeästi se, mitä kokoomus on ja minkä puolella olemme. Minusta meidän tulee olla yhä enemmän kaupunkilaisten, koulutettujen ja nuorten puolue. Tämä ei tarkoita minkään nykyisen mielipiteen tai ryhmän jättämistä ulos, vaan selkeiden strategisten painopisteiden valitsemista tulevalle vuosikymmenelle.

Janika Takatalo

Kirjoittaja on VTM, kokoomuksen puoluehallituksen jäsen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa.

nuoret, rauha ja turvallisuus

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Kirjoitettu Verkkouutisten blogivuorolleni lokakuussa 2019

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Monen ajatukset ovat Syyriassa. Saimme tällä viikolla lukea ja kuulla uutisista, joiden mukaan Turkki on käynnistänyt hyökkäyksen Syyrian kurdialuille. Turkki on pitkään uhannut kurdialueelle hyökkäämisellä, mutta mahdolliseksi se tuli vasta Yhdysvaltojen vedettyä joukot Turkin vastaiselta rajalta Syyriasta. Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa Isisin kukistamisessa Syyrian alueella. Nyt Trump petti kurdiliittolaiset raukkamaisella tavalla.

Tämän hyökkäyksen seurauksena Syyrian sodan asetelmat saattavat kääntyä täysin uuteen asentoon, synnyttäen entistä laajempaa sekasortoa. Yksi huolista liittyy Isisin mahdolliseen uuteen nousuun, kun tällä hetkellä kurdien joukot ovat vartioineet vankiloissa ja leireillä noin sataa tuhatta ihmistä, joista merkittävä osa on Isisin taistelijoita. Nyt kurdien voimat menevät puolutustaisteluun, eikä Isisin kukistamiselle ja vartioinnille jää resursseja.

Turkin hyökkäys saattaa käynnistää samalla myös uuden pakolaisaallon. Tähän asti EU:lla ja Turkilla on ollut sopimus, jonka mukaan Turkki ei päästä pakolaisia kulkemaan lävitseen Eurooppaan. Nyt tämäkin sopimus on Turkin puolelta uhattuna. Tilanne vaatii Euroopan unionilta nopeaa ja selkeää reagointia. EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan tilanteesta. EU:n tulisi mielestäni tuomita hyökkäys, tarjota siviileille humanitaarista apua sekä löytää pikainen ratkaisu pakolaiskysymykseen, jota ei enää voi siirtää. Myös naiset ja nuoret tulee ottaa yhä vahvemmin mukaan konfliktinratkaisuun.

On surullista ja ahdistavaa lukea takapakeista, joita rauhan saavuttamisessa maailmalla on otettu. Sodissa siviilit kärsivät ja etenkin naiset ja lapset ovat heikossa asemassa. Heitä ei tulisi kuitenkaan nähdä vain uhreina, vaan tunnustaa merkittävä rooli aktiivisina toimijoina kestävän rauhan saavuttamisessa. YK:n päätöslauselmat 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) ja 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) penäävät sitä, että naiset ja nuoret otettaisiin yhä vahvemmin mukaan rauhan prosesseihin.

Valtioiden on lisättävä nuorten ja naisten osallisuutta päätöksenteossa kaikilla tasoilla sekä konfliktien ehkäisyssä. Niiden on myös tuettava nuorten ja naisten osallisuutta luomalla puitteita, joissa nuoret saavat tukea toteuttaa toimintaa, joka pyrkii väkivallan ehkäisyyn. Nuorten on saatava olla mukana rauhanrakentamisen prosesseissa ja edistämässä rauhan kulttuuria.

Hallitusten on tärkeää taata siviilien suojelu konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen. Hallitusten on myös luotava ja vahvistettava kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Tämä saavutetaan lisäämällä poliittista, taloudellista, teknistä ja logistista tukea esimerkiksi YK:n toimijoille, jotka edistävät rauhaa, kehitystä ja tasa-arvoa. Ainoastaan saamalla paikalliset toimijat mukaan ja valtuuttamalla paikallisia nuoria, perheitä, naisia ja eri yhteisöjen johtajia torjumaan ääriliikkeitä ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, voidaan taata kestävää rauhaa.

Janika Takatalo

kirjoittaja on kansainvälisten asioiden asiantuntija, VTM

nuoret, rauha ja turvallisuus
nuoret, rauha ja turvallisuus

Turkuun tarvitaan pormestari

Tiedote 26.9.
heti vapaa julkaistavaksi
Kokoomuksen Aaltonen ja Takatalo: Turkuun tarvitaan pormestari
Turun johtamisjärjestelmän tulevia vaihtoehtoja esiteltiin kaupunginvaltuuston iltakouluasioina maanantaina 23.9.2019. Perusvaihtoehtoina ovat pormestarijärjestelmä ja osittain uudistettu nykyjärjestelmä kaupunginjohtajalla. Kokoomuksen valtuutetut Niko Aaltonen ja Janika Takatalo kannattavat pormestarimallia.
Pormestarimallin etuina nähdään muun muassa kansalaisten suorempi mahdollisuus vaikuttaa kaupungin korkeimpiin johtajavalintoihin.
“Tämä toki edellyttää, että puolueet julkaisevat pormestariehdokkaat pormestariohjelmineen avoimesti ennen kuntavaaleja. Näin kuntalaiset pääsevät arvioimaan eri vaihtoehtoja parhaalla mahdollisella informaatiolla”, kommentoi kaupunginhallituksen jäsen Niko Aaltonen (kok.)
Pormestarimallista on kokemuksia jo monessa Suomen kaupungissa, kuten Tampereella ja Helsingissä. Saatujen kokemusten mukaan päätöksenteon ennustettavuus on kasvanut ja päätösten läpivienti nopeutunut. Malli on myös selkeyttänyt päätöksentekoa kaupunkilaisille ja tehnyt kuntapolitiikasta kiinnostavampaa.
– Pormestarimalli antaa yhdet kasvot kaupungille ja takaa, että kaupungin keskeisin johtotehtävä on aiempaa selkeämmin poliittisessa kontrollissa. Kahden johtajan malli, joka koostuu kaupunginjohtajasta ja kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, saa monen kuntalaisen ja jopa valtuutetun ymmälleen, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Janika Takatalo (kok.)
Valtuutetut Niko Aaltonen ja Janika Takatalo katsovat, että johtamisjärjestelmään on syytä myös kirjata iltakoulussa esitetty periaate, jossa todettiin, että puolet lautakuntien jäsenistä tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä muutos tukee lautakuntapäättäjien sitoutumista valtuuston tekemiin linjauksiin esimerkiksi talouspuolella.
“Nyt on syytä katsoa eteenpäin ja tehdä pikaisesti tarvittavat päätökset uudesta johtamisjärjestelmästä. Turku tarvitsee pormestarin!”, päättävät Aaltonen ja Takatalo.
Lisätietoja:
Niko Aaltonen
Kaupunginhallituksen jäsen
niko.aaltonen@turku.fi
040-512 2836
Janika Takatalo
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
janika.takatalo@turku.fi
0449820465
Kokoomus, Turku
pormestarimallin kannalla

Valtuustoaloite 26.8: Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Valtuustoaloite 26.8.2019

Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Turku haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Päästäkseen tähän tavoitteeseen, on kaikki kivet käännettävä. Yksi mahdollisuus on kannustaa keskustassa autoilevia vaihtamaan autonsa vähäpäästöisiin. Helsingissäkin käytössä oleva malli, jossa vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksu on puolet muita alhaisempi, voisi olla myös Turussa toimiva malli.

Vähäpäästöiseksi autoksi lasketaan täyssähköiset autot sekä hybridit, kaasu- ja etanoliautot, joiden päästöt ovat enintään 150g/km ja jotka kuuluvat vähintään Euro 5 -päästötasolle. Ensin alennuksen vähäpäästöisille autoille voisi ottaa käyttöön keskustan asukaspysäköinnissä, jossa pysäköintitunnusta hakiessa on helppo tarkistaa ajoneuvon rekisteriotteesta sen vähäpäästöisyys. Lisäksi tulee selvittää, jos myöhemmin olisi mahdollista laajentaa hinnan alennus myös lyhytaikaiseen kadunvarsipysäköintiin.

Kyse ei ole suurista summista, sillä asukaspysäköinti maksaa tällä hetkellä 12,40 € / kk ja puoleen hintaan alennettuna osalle autoista siis jatkossa 6,20 € / kk. Kyseessä ei ole erityisen merkittävä tulo kaupungille, joten tämä olisi mahdollista toteuttaa siten, että kaupunki saisi jatkossa hieman vähemmän tuloja asukaspysäköinnistä. Mikäli halutaan kuitenkin tehdä kustannusneutraali malli, on mahdollista kompensoida vähäpäästöisten autojen alennusta nostamalla maltillisesti ns. tavallisten autojen pysäköinnin hintaa. Tämä luo kannustimen ja antaa oikeanlaisen viestin vähäpäästöisten autojen suosimisesta kaupungin keskustassa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että kaupunki selvittää vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksun alentamisen mahdollisuutta Turun keskustassa. Ehdotettu alennus on 50 % ja koskee autoja, joiden päästöt ovat maksimissaan 150 g / km ja jotka kuuluvat vähintään euro 5 -päästötasolle. Aluksi alennus tulisi voimaan asukaspysäköinnissä, mutta myöhemmin tekniikan kehittyessä sen käyttöönottoa tulisi selvittää myös lyhytaikaisessa pysäköinnissä.

Allekirjoitukset:

Janika Takatalo ym.

Hallitus, miksi ette pidä lupauksianne opiskelijoille?

Eläkeläiset eivät ole ainoa ryhmä, jota sumutettiin vaalien alla ”vappusatasella”, eli lupauksella sadan euron tasokorotuksesta sosiaaliturvaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL teki huhtikuun alussa puoluekyselyn, jossa kysyttiin puolueiden kantoja muun muassa korkeakoulutuksen ja opiskelijan sosiaaliturvan rahoitukseen. Valtaosa nykyisistä hallituspuolueista lupasi korottaa opintorahaa ja lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 250 euroa kuukaudessa. SYL:n kyselyssä SDP lupasi nostaa sen 336 euroon, Vasemmistoliitto 351 euroon, RKP 336 euroon ja Vihreät 333 euroon. Kyseessä olevat puolueet kosiskelivat viestinnässään muutenkin opiskelijoita äänestämään lupaamalla panostuksia opintorahan lisäksi esimerkiksi koulutuksen laatuun. Vihreät puhui jopa ”koulutusmiljardista”, jonka avulla menneet koulutusleikkaukset peruttaisiin ja uusia pysyviä panostuksia tehtäisiin.

Opiskelijoille ja muille koulutuksen ystäville hallitusohjelma oli karua luettavaa. Koulutusmiljardi oli muuttunut koulutusmiljooniksi ja opintorahaan ei tultaisi tekemään tasokorotusta. Opiskelijoille, joilla on lapsi, tulee hallitusohjelman mukainen 25 euron suuruinen huoltajakorotus. Lisäksi opintotuki on luvattu sitoa indeksiin vuonna 2020, mutta indeksiin sitominen tarkoittaa vain muutaman euron korotusta. 3-25 euron korotus opintorahaan ei vastaa hallituspuolueiden lupauksia jopa sadan euron korotuksesta.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) eilen esittelemässä budjettiehdotuksessa ei opiskelijoille ole ensi vuodelle luvassa kuin hallitusohjelmaan kirjattu huoltajakorotus. Korkeakoulujen rahoitukseen esitettiin 10 miljoonan lisäystä, mikä tarkoittaa perusrahoituksen saaman potin jäämistä jälkeen jopa vielä hallitusohjelmaankin kirjattua pienemmäksi.

Opiskelijoiden ja opetusalan voi syystä sanoa olevan pettynyt. Hallituspuolueet ostivat tiensä hallitukseen lupauksilla, jotka tiesivät katteettomiksi jo ennen vaaleja. Kokoomus esimerkiksi ei tehnyt vastaavia lupauksia, sillä halusi toimia rehellisesti. Sinänsä mielestäni on hyvä, jos hallituspuolueetkin heräävät todellisuuteen siitä, mihin valtion rahat riittävät. Kritiikki kohdistuu ennen kaikkea petettyihin lupauksiin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Kokoomusopiskelijoiden Janika Takatalo kysyy, miksi hallitus ei pidä opiskelijoille antamiaan lupauksia.

Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa

Valmistuneen puhe yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan publiikissa 15.6.

Vastavalmistuneen puhe publiikissa 15.6. / Janika Takatalo

Arvoisa varadekaani, professorit ja muu yliopiston henkilökunta, valmistuvat kanssaopiskelijat ja juhlayleisö. Ladies and gentleman.

Heti alkuun haluan kiittää. Kiittää siitä, että saamme viettää tänään Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan publiikkia ja valmistujaisiamme. Minulle sukuni ensimmäisenä maisterina, mikään tästä hienosta tutkinnosta ei ole itsestäänselvyys. Minulle merkitsee aivan valtavasti, että saan pitää tänään valmistuvien puhetta ja kiittää puolestamme koko yliopiston henkilökuntaa saamastamme opetuksesta ja ohjauksesta.

Saamme myös olla kiitollisia suomalaiselle yhteiskunnalle ja koulujärjestelmälle maailman parhaasta opintiestä. Olemme vielä sitä ikäluokkaa, joka PISA-tutkimustenkin mukaan oli jatkuvasti maailman kärkeä oppimistuloksissa ja jolle suuret ikäluokat ja vanhempamme rakensivat mahdollisuuden opiskella niin pitkälle, kuin omat rahkeet riittävät. Osalle opiskelut päättyvät hetkeksi tähän, vaikka elämä jatkuvaa oppimista onkin. Osa jatkaa vielä itseni tavoin tohtorin tutkintoon ja jotkut saivat senkin jo valmiiksi. Hyvässä yhteiskunnassa omia mahdollisuuksia ei määritä se, miten koulutettuun tai varakkaaseen perheeseen sattuu syntymään. Sellaista Suomea ja maailmaa haluan olla jatkossakin rakentamassa, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, mihin itse päättää pyrkiä ja jonka eteen on valmis tekemään töitä. Olemme kaikki tehneet töitä ollaksemme täällä tänään.

Nyt on oikeus iloita ja olla ylpeitä saavutuksistamme. Mitä maailmasta puuttuisikaan ilman meitä yhteiskuntatieteilijöitä, psykologeja ja logopedeja? Ainakin paljon yhteiskunnallista kriittisyyttä, vaalianalyyseja, erilaisia järjestöjä, ymmärtämystä ja auttamista. Osaamistamme tarvitaan niin kunnissa, valtiolla, yrityksissä kuin kolmannellakin sektorilla. Tiedekunnastamme valmistuu asiantuntijoita monelle eri alalle. Meitä kaikkia ajaa halu muuttaa ja parantaa maailmaa ja lähiympäristöämme omalta pieneltä osaltamme.

Monelle tämä valmistumisen päivä ei ole kuitenkaan pelkästään ilon ja onnen päivä. Mukaan sekoittuu myös huolta ja epävarmuutta. Työnhakua, muuttamista toiseen kaupunkiin tai maahan, pohdintaa siitä, kuka olen ja minne olen matkalla valmistumisen jälkeen. Itse olen rakentanut niin intensiivisesti kuluneet vuodet elämääni yhteiskunnallisen vaikuttamisen ympärille, että toisinaan pelkään sitä, mitä olisin ilman politiikkaa, ilman yhteiskuntatieteitä. Koko identiteettini, unelmani, opintojen kautta saadut ystävät ja opiskelijapolitiikasta löytynyt puolisokin ovat seurausta siitä, miten täysillä olen heittäytynyt kaikkeen siihen, mistä olen ollut innostunut.

Olen opiskellut politiikkaa, harrastanut politiikkaa ja tehnyt politiikkaa työkseni. Olen heittäytynyt politiikan maailmaan niin kokonaisvaltaisesti, että olin jopa kaksissa valtakunnallisissa vaaleissa tänä keväänä ehdolla. Mietin joskus, tulenko vielä haluamaan elämältäni jotain muuta? Mitä, jos en onnistu menestymään riittävästi politiikassa ja joudun tekemään jotain muuta? Samantapaisten ajatusten kanssa painii varmasti moni tuore maisteri. Tuliko panostettua opiskeluaikana oikeisiin asioihin? Saanko luoda tutkinnollani sellaisen uran, josta haaveilen? Saanko myöhemmin vaihtaa suuntaa ja muuttaa mieltä, jos siltä tuntuu?

Uskon, että vastaus on kyllä, mutta sen määrittää oma suhtautumisemme itseemme ja muihin. Opin tänä keväänä vaaleissa paljon toisten ihmisten kohtaamisesta. Olen kohdannut kymmeniä tuhansia ihmisiä viime kuukausien aikana. Kadulla vaaliesitteiden jakamisessa näkee elämän koko kirjon ja ihmisten erilaiset tavat suhtautua kanssakulkijoihin. On neutraaleja kohtaamisia tai vain vähän ikäviä, joissa toinen toteaa ei kiitos tai väärä puolue. On niitä joitain harvinaisia, joita aidosti kiinnostaa jäädä keskustelemaan teemoistasi (olivatkohan he yhteiskuntatieteilijöitä?). On niitä, jotka valitsevat ratkaisuksi kiertää kauempaa tai muuten ohittaa ilmekään värähtämättä, kuin et olisi olemassa. Sitten on valitettavasti paljon myös niitä, jotka saavat jotain iloa siitä, että pääsevät olemaan ilkeitä tai loukkaamaan jollain tavoin.

Negatiivisen palautteen vastaanottaminen kuuluu politiikkaan ja vaalityöhön. Olen miettinyt, että näillä loukkaamaan pyrkivillä ihmisillä on varmaan itsellä paha olla. Joskus ihmisen pahaa oloa auttaa jo se, että joku tuntematon kuuntelee. Eniten näissä tylymmissä kohtaamisissa harmitti kuitenkin ulkoisten ominaisuuksien perusteella tuomitseminen, varsinkin ominaisuuksien, joihin ei itse voi vaikuttaa. Usein sain kuulla olevani liian nuori, väärää sukupuolta tai jotain muuta vastaavaa.

Mieleen on jäänyt etenkin yksi vanhempi rouva torilla, jolle tarjosin esitettä ja yritin alkaa juttelemaan. Hän sanoi kuitenkin jo ensimmäisten sekuntien aikana, että ei hän ketään noin nuorta äänestä. Hän kuitenkin otti esitteen ja jatkoi matkaa. Jonkin ajan kuluttua hän tuli takaisin ja halusi pahoitella aikaisempaa käytöstään. Oli lukenut esitteen ja sanoi huomanneensa minun olevan jo valtiotieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu ja montaa muuta asiaa, joita hän arvosti. Hän pyysi anteeksi, että tuomitsi minut vain päällisin puolin ensin. Tämä kohtaaminen jäi mieleen siksi, että hän oli ainoa, jolla oli uskallusta palata ja muuttaa asennettaan.

Vaalien jälkeen netissä eteeni osui kuva, jossa mies pitelee sateenvarjoa kulkukoiralle jossain päin maailmaa. Kuvassa lukee: In a world where you can be anything, be kind. Maailmassa, jossa voit olla mitä vain, valitse olla lempeä. Tämä oli itselleni tärkeä ja mieleenpainuva oivallus keväästä, ja halusin sen jakaa siksi tänään teillekin. Meillä on joka päivä ja joka hetki valinta kohdata toinen ihmisenä ja kunnioittavasti, vaikka olisikin eri mieltä asioista tai itsellä olisi huono päivä. Lempeys, kiltteys ja empaattisuus ovat aivan liian vähän arvostettuja ja muistettuja ominaisuuksia, vaikka ne tekevät maailmasta ja arjesta kaikille paremman paikan. Empaattisuus ja lempeys sekä itseä että muita kohtaan on tärkeä ominaisuus niin työelämässä, kotona kuin vapaa-ajallakin. Kuvailemani tilanteet ovat varmasti tuttuja kaikille, jotka ovat esimerkiksi joskus tehneet jotain asiakaspalveluhenkistä tai myyntiin liittyvää työtä.

Nyt kun valmistumme hienoista korkeakoulututkinnoista ja meitä odottaa mitä todennäköisemmin hyvä tulevaisuus, toivon että tekin muistatte tästä puheesta tuon lauseen lempeydestä. After graduation, there will be nice and fine days ahead of us, but also times of stress, worry and tiredness. We are defined by how we deal with these problems and interact with other people. I hope you will remember this one sentence from my speech: In a world where you can be anything, be kind. Be kind to yourself and to others. We have a choice to make every day and every moment – how to treat other people. Will it be with respect and kindness or do we spread negative feelings? I hope it will be the former, because kindness is golden and it makes life a lot better for everyone.

I wish you all the best for the future and thank University of Turku one more time. Thank you!

Ensi vuonna kohti jotain uutta

Jotta on mahdollisuus ja tilaa johonkin uuteen, tulee jostain vanhasta luopua. Olen vaalirutistuksen jälkeen pohtinut tulevaisuuttani ja se on varmaa, että hyvien vaalitulosten kannustamana haluan olla mukana politiikassa jatkossakin. Suurin intohimoni on vaikuttamisessa ja minulle tärkeiden asioiden, kuten sivistyksen, ympäristön, mielenterveyden, tasa-arvon, yrittäjyyden ja kansainvälisyyden edistämisessä.

Hurja vaalikevät otti paljon, mutta antoi vielä enemmän. Vaikka loppua kohden välillä väsytti, niin muistin nauttia päivittäin siitä, että saan puhua minulle tärkeistä asioista ja heittäytyä intohimoni puolesta täysillä. On valtava etuoikeus ja kokemus saada olla kokoomuksen eduskunta- ja eurovaaliehdokkaana. Vielä suuremmalta kunnialta tuntuu se luottamus, jonka sain reippaasti yli 10 000 äänestäjältä tämän kevään vaaleissa. Puhumattakaan kaikista niistä kymmenistä ihmisistä, jotka vapaaehtoisesti tukivat ja tekivät kampanjaani eri tavoin. Te olette lunastaneet ikuisen kiitollisuuteni, ystävyyteni ja arvostukseni. Kiitos!

Olen ollut opiskelijapolitiikassa mukana pitkään ja nyt tuntuu, että olen saanut siltä kaiken, mitä olisin voinut haluta. Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajuus kruunasi tämän hienon ajanjakson elämässäni ja olen nauttinut tehtävästä kovasti. Puheenjohtajana tavoitteenani oli tehdä Kokoomusopiskelijoista näkyvämpi ja vaikuttavampi. Halusin teemoista nostaa esille entisestään sinivihreyttä, kansainvälisyyttä, yhdenvertaisuutta ja kaupunkipolitiikkaa. Mieleeni on jäänyt etenkin vuoden 2018 puoluekokous, jossa kaikki tukemamme henkilöt tulivat valituksi puoluejohtoon ja jossa teimme kaikista eniten aloitteita ja vielä lähes kaikki niistä tulivat hyväksytyiksi. Olemme myös julkistaneet monta pamflettia ja kirjoittaneet ahkerasti tiedotteita ja blogeja meille tärkeistä asioista. Ehdokkaamme eri vaaleissa toivat näkyvyyttä Kokoomusopiskelijoille ja olivat osaltaan varmistamassa puolueen menestystä. Moni toimijamme on ponnistanut tärkeisiin tehtäviin puolueelle ja sen ulkopuolelle.

Vielä syksylle jää edustajistovaalien voittaminen, Kokoomusopiskelijoiden poliittisen ohjelman uudistaminen (joka tulee erittäin hyvään saumaan puolueen uudistamistyön sparraajana) sekä kenties yhden pamfletin saaminen ulos. Nyt puolueen ja liiton fokus on luonnollisesti ollut vaaleissa, mutta alkavan oppositiokauden aikana sen pitää mielestäni olla järjestöllisessä ja aatteellisessa kehittämisessä. Hakijoita uudeksi liittojohdoksi alkaa vähitellen ilmaantua ja pidän hyvänä onnistumisen merkkinä myös sitä, että liiton johtopaikat jäävät vetovoimaisiksi ja niistä käydään kisaa. Annan täyden tukeni marraskuun liittokokouksessa valittaville, jotka jatkavat työtä opiskelijan paremman huomisen ja kokoomuksen kehittämisen eteen.

Taidan olla siitä harvinainen tapaus opiskelijaliikkeessä, että onnistuin valmistumaan kauteni aikana. Sekin on yksi syy, miksi on aika antaa tilaa uusille tekijöille. Elämä on toki ikuista oppimista ja alkavat jatko-opinnot pitävät minut jatkossakin omalta osaltaan kiinni opiskeluissa. Nyt kaipaan kuitenkin eniten ammatillista kehittymistä ja uusia haasteita työrintamalla. Olen syksystä / loppuvuodesta alkaen käytettävissä erilaisiin yhteiskunnallisiin asiantuntijatehtäviin yrityksissä, järjestöissä ja julkisella puolella. Jos sinulla on tarjota tai kuulet mielenkiintoisesta tilaisuudesta, niin olehan rohkeasti yhteydessä!

Aurinkoisin terveisin

Janika