Perheellistymisen esteet on purettava

Julkaistu mm. Turun Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa 14.1.2023 sekä vähän eri versiona Verkkouutisten blogissa.

Suomi tarvitsee lisää lapsia – perheellistymisen esteet on purettava

Vuoden alussa julkaistiin uusi perhebarometri. Sen mukaan suomalaiset tahtovat nyt keskimäärin kaksi lasta, mutta toteuma on tätä pienempi. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on melko iso: 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä. Syntyvyydestä puhutaan paljon, sillä siitä riippuu koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Lastensaanti saattaa siirtyä yksilöistä itsestään johtuvista syistä; huoletonta nuoruutta halutaan esimerkiksi elää ilman lapsia pidempään. Suuri osa esteistä tai hidasteista on kuitenkin sellaisia, joita yhteiskunta voisi ratkaista tai helpottaa. Pitämällä esimerkiksi huolta korkeasta työllisyydestä, eivät taloudelliset syyt olisi niin monen perhehaaveiden esteenä.

Moni ei löydä sopivaa kumppania ja esimerkiksi itsellisesti äidiksi haluavat tarvitsevat lahjasoluhoitoja. Myös moni pariskunta tarvitsee hoitoja ja niiden tarpeen on ennustettu vain kasvavan. Lapsettomuushoitoja ja perheneuvontaa pitää resursoida nykyistä enemmän. Yksi iso virhe nykyhallitukselta oli yksityisen hoidon kelakorvauksen poistaminen. Nyt kalliit lapsettomuushoidot yksityisellä ovat vieläkin kalliimpia ja yhä harvemman tavoitettavissa, vaikka niiden kautta myös julkisen puolen jonotilannetta voitaisiin helpottaa.

Osa perhebarometrin vastaajista kuvaa, ettei uskalla hankkia lisää lapsia, koska aiempi raskaus tai synnytys oli niin traumaattinen. Esimerkiksi hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin kokeneilla on todettu olevan muita enemmän abortteja ja sterilisaatioita. Tarvitsemme lisää tukea ja osaamista näiden tilanteiden käsittelyyn.

Osa esteistä liittyy työelämään. Perhevapaiden aiheuttamaa katkoa työuraan jännitetään tai työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, ei esimerkiksi “lapsisakon” vaikutus kohdistuisi niin vahvasti naisiin. Jos vielä työelämässä olevat isovanhemmat voisivat myös hakea perhevapaita, saisivat nuoret perheet kenties enemmän apua pikkulapsiarkeen. Myös työelämä kaipaa vielä monella alalla kulttuurinmuutosta ja joustoja, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esimerkiksi sodan tai ekologisen kriisin uhka estää ihmisiä hankkimasta lapsia. Myös nämä ovat syitä, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Huolehditaan Suomen ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä pysäytetään ilmastonmuutos. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omia lapsihaaveitaan. Suomi tarvitsee lisää lapsia.

Janika Takatalo ja lastenrattaat. Kuva: Salla Merikukka

 

Janika seisoo betoniseinän edessä

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Julkaistu Verkkouutiset -blogissani 22.4.2021

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Eurooppa tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämä aiotaan paaluttaa lainsäädäntöön historiallisen ilmastolain kautta. Päätavoitteesta vallitsee laaja yhteinen näkemys, mutta vääntöä parlamentin ja jäsenmaiden välillä on käyty nyt erityisesti vuoden 2030 välitavoitteesta. Ongelmia liittyy muun muassa nielujen ja päästöjen laskentatapoihin sekä siihen, miten vastuut tullaan jyvittämään eri maiden välille.

Neuvotteluja on käyty Brysselissä tiivistahtisesti, sillä valmista piti tulla ennen Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä trilogeissa saavutettiinkin sopu EU-parlamentin ja neuvoston välillä. Sen mukaan EU sitoutuu vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Jos hiilinielut toimivat hyvin, voidaan päästä jopa 57 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä, muttei likimainkaan täydellinen.

Mepit toivoivat vieläkin kunnianhimoisempaa 60 prosentin vähennystavoitetta. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet 65 prosentin vähennystä. Vaikka näihin ei aivan päästykään, saavutetulla sovulla on kuitenkin tosiasiallista merkitystä maailman mittakaavassa ja se on selvä parannus nykytilaan. Huolena on kuitenkin se, miten kiristykset saadaan ulotettua tasaisesti jokaiseen jäsenmaahan. Nyt uhkaa käydä niin, että edelläkävijämaat tekevät paljon ja loput ovat vapaamatkustajia. Tiukempi ja kaikkia yhtäläisesti sitova välitavoite olisi myös helpottanut ja nopeuttanut vuoden 2050 päätavoitteeseen sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä.

Päästövähennystavoitteen lisäksi tervetullut päätös neuvotteluista oli EU-tason riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen perustaminen. Se auttaa unionia tekemään tulevaisuudessa entistä paremmin tieteeseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi päätettiin hiilineutraaliusbudjetista vuosille 2030-2050. Komissio on myös valmistellut tiekarttaa, jolla se voi seurata tavoitteiden etenemistä ja tarvittaessa vaatia korjauksia.

Yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen on mielestäni myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jos annamme kasvi- ja eläinlajien köyhtyä, kiihdyttää se entisestään myös ilmastonmuutosta ja heikentää meidän kykyämme sopeutua siihen. Onneksi EU:lla on osana Green Dealia myös tuore biodiversiteettistrategia.

Katsoin siihen liittyen juuri paljon puhuttaneen Seaspiracy-dokumentin Netflixistä ja vaikka dokumenttia on myös kritisoitu, avasi se ainakin omat silmäni sille, mitä meren pinnan alla tapahtuu. Liikaa huomio on kiinnittynyt tähän asti vain maanpäällisen luonnon suojeluun, kun esimerkiksi liikakalastus ja siitä johtuva ekosysteemien romahdus veden alla on asia, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme vieläkin nopeammin. EU aikoo nyt suojella 30 prosenttia Euroopan merialueista, mikä on hyvä alku.

Yhteisten ylikansallisten toimien lisäksi monet tulevaisuuden haasteista ratkaistaan kaupungeissa. Päättäjiksi kannattaakin tulevissa kuntavaaleissa äänestää henkilöitä, joilla on tietoa ja halua toimia vastuullisesti ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastokriisi voidaan ratkaista tekemällä kaikkemme niin globaalilla, paikallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Vaikka kaikki toimista eivät olekaan kivoja ja helppoja, tulee niiden tekeminen paljon edullisemmaksi nyt kuin myöhemmin.

Janika seisoo betoniseinän edessä

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Valtuustoaloite 26.8: Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Valtuustoaloite 26.8.2019

Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Turku haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Päästäkseen tähän tavoitteeseen, on kaikki kivet käännettävä. Yksi mahdollisuus on kannustaa keskustassa autoilevia vaihtamaan autonsa vähäpäästöisiin. Helsingissäkin käytössä oleva malli, jossa vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksu on puolet muita alhaisempi, voisi olla myös Turussa toimiva malli.

Vähäpäästöiseksi autoksi lasketaan täyssähköiset autot sekä hybridit, kaasu- ja etanoliautot, joiden päästöt ovat enintään 150g/km ja jotka kuuluvat vähintään Euro 5 -päästötasolle. Ensin alennuksen vähäpäästöisille autoille voisi ottaa käyttöön keskustan asukaspysäköinnissä, jossa pysäköintitunnusta hakiessa on helppo tarkistaa ajoneuvon rekisteriotteesta sen vähäpäästöisyys. Lisäksi tulee selvittää, jos myöhemmin olisi mahdollista laajentaa hinnan alennus myös lyhytaikaiseen kadunvarsipysäköintiin.

Kyse ei ole suurista summista, sillä asukaspysäköinti maksaa tällä hetkellä 12,40 € / kk ja puoleen hintaan alennettuna osalle autoista siis jatkossa 6,20 € / kk. Kyseessä ei ole erityisen merkittävä tulo kaupungille, joten tämä olisi mahdollista toteuttaa siten, että kaupunki saisi jatkossa hieman vähemmän tuloja asukaspysäköinnistä. Mikäli halutaan kuitenkin tehdä kustannusneutraali malli, on mahdollista kompensoida vähäpäästöisten autojen alennusta nostamalla maltillisesti ns. tavallisten autojen pysäköinnin hintaa. Tämä luo kannustimen ja antaa oikeanlaisen viestin vähäpäästöisten autojen suosimisesta kaupungin keskustassa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että kaupunki selvittää vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksun alentamisen mahdollisuutta Turun keskustassa. Ehdotettu alennus on 50 % ja koskee autoja, joiden päästöt ovat maksimissaan 150 g / km ja jotka kuuluvat vähintään euro 5 -päästötasolle. Aluksi alennus tulisi voimaan asukaspysäköinnissä, mutta myöhemmin tekniikan kehittyessä sen käyttöönottoa tulisi selvittää myös lyhytaikaisessa pysäköinnissä.

Allekirjoitukset:

Janika Takatalo ym.

Eliölajien katoaminen yhtä iso ongelma kuin ilmastonmuutos

Toukokuun alussa julkaistiin uusin arvio kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta sukupuuttoaallosta. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi jopa miljoonaa lajia kohtaavan sukupuuton seuraavina vuosikymmeninä, jos emme tee nopeita suunnanmuutoksia. Luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen voi olla jopa ilmastonmuutosta kriittisempi ongelma, ja siksi siihen tulee suhtautua yhtä suurella vakavuudella. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tarvitsee oman ”Pariisin sopimuksensa”.

Luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan se vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin uhkaamalla esimerkiksi ruoantuotantoa. Jos meiltä häviää pölyttäjät, se aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti valtavat riskit. Harvinaisten kasvien katoamisella voi olla esimerkiksi myös se vaikutus, että emme löydä niistä ajoissa apua parantumattomiin sairauksiin. Lapsemme ja lapsenlapsemme eivät tule enää näkemään meille tuttuja lajeja, kuten pihapiirin hömötiaisia.

Minulle ympäristöasiat ovat olleet aina yksi poliittisen toimintani kulmakivistä. Olen tarkoituksella puhunut teemoissani ympäristöstä, enkä vaikkapa vain ilmastosta, sillä haluan ajatella elinympäristöämme kokonaisvaltaisesti. Minulle eläinten hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus ja kestävä talouskasvu ovat kaikki tärkeitä tavoitteita ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen ohella. Juuri Euroopan unioni on se taso, jossa näitä asioita kannattaa hoitaa ja jolla alkaa olla globaalillakin tasolla merkitystä.

Suurin syy sukupuuttoaallon kiihtymiseen on raportin mukaan väestönkasvu ja ylikulutus. Hyödynnämme eläin- ja kasvilajeja liikaa esimerkiksi kalastamalla uhanalaisia kaloja. Myös saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit tuhoavat luontoa. Raportin mukaan luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. EU:n tulee olla globaali sunnannäyttäjä ympäristöasioissa ja ehkäistä ongelmia etenkin kehittyvissä maissa kehitysyhteistyön avulla.

Kokoomuslaisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ovat myös EU:n päästövähennystavoitteen nostaminen 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kestävän kehityksen budjetoinnin ottaminen osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä. Me emme näe talouskasvua ja ympäristöstä huolehtimista vastakkaisina asioina. Markkinatalouden avulla voidaan ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan ja uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto parantaa Euroopan kilpailukykyä pitkässä juoksussa. Meidän tulee edistää kiertotaloutta, uusien energiamuotojen hyödyntämistä ja biopohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Kuka tietää, miten maatalous kehittyy vaikkapa vertikaaliviljelyn tai geenimuuntelun joskus yleistyttyä? Ihminen on ennenkin keksinyt ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin.

Ympäristöämme vaivaa vakava yhteislaitumen ongelma, sillä se on kaikkien kulutettavissa ja hyödynnettävissä. Jos vesistöt, ilmakehä tai luonnon monimuotoisuus olisivat yksityisomistuksessa, omistaja vaatisi maksua omaisuutensa heikentämisestä ja kieltäisi sen korvaamattomien osien tuhoamisen. Puhdas ympäristö on kuitenkin julkishyödyke, jota ei yleensä voi eikä pidäkään yksityisen omistaa. Siksi meidän on estettävä ympäristön heikkeneminen yhteisin julkisen vallan päätöksin, markkinamekanismia hyödyntäen. Tahdon, että EU on aktiivinen toimija luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävän kansainvälisen sopimuksen luomisessa.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja VTM

eurovaaliehdokas

Janika Takatalo: EU:n estettävä kuudes sukupuuttoaalto

#Tavattavissa Salon torilla 13.4.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo tavattavissa Salon torilla lauantaina 13.4. klo 10-11.

Äänestetään Janika Salon ääneksi valtakunnanpolitiikkaan!

Kokoomus, Salon tori, eduskuntavaalit 2019, eduskuntavaaliehdokas Salosta, Salon kokoomus, Varsinais-Suomi, Salo, Salon torilla, Liikenne, ympäristö, koulutus, osaaminen, talous

#Tavattavissa VS-Kokoomusnuorten uusien illassa 5.4.

Tule tapaamaan Varsinais-Suomen kokoomuksen nuorinta eduskuntavaaliehdokasta, Janika Takataloa, Varsinais-Suomen kokoomusnuorten uusien iltaan.

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret järjestää perjantaina 5.4. klo 19.00 alkaen Uusien saunaillan, joka on suunnattu erityisesti hiljattain jäseneksi liittyneille ja toiminnastamme kiinnostuneille. Illan aikana tutustutaan Kokoomusnuorten toimintaan saunomisen ja muun rennon illanvieton lomassa sekä tietysti fiilistellään eduskuntavaaleja.

Tervetuloa!

Varsinais-Suomen kokoomusnuoret, uusien saunailta, uusien ilta, uusien illassa, varsinais-suomen kokoomusnuorten, kokoomusnuorten, Salon tori, Salo, Kokoomus, Assarin Ullakon edustalla, Unica, Opiskelijaravintola, TYY, Turun yliopisto, Turun AMK, Varsinais-Suomi, Eduskuntavaalit 2019, #Takatalo2019, Salo, Turku

Ilmastopaneelissa Turun yliopistolla 5.4.

Turun koulujen yhdeksäsluokkalaiset ja lukiolaiset ovat esittäneet huolensa ilmastonmuutoksesta. Kokoomuksen sinivihrein eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo osallistuu perjantaina 5.4. klo 17-18:30 Turun yliopistolla järjestettävään ilmastopaneeliin.

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa kuuntelemaan!

Janika Takatalo, uusi ehdokas eduskuntaan, Salon kokoomus, Salo, Teijo, Teijon kansallispuisto, Luontoretki Teijon kansallispuistoon, #Takatalo2019, Varsinais-Suomi, Ilmastopaneelissa, Turun yliopistolla

Itämeri-aiheinen keskustelu Panimoravintola Koulussa 1.4.

Kokoomuksen sinivihreä eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo osallistuu Itämeri-aiheiseen keskusteluun Panimoravintola Koulussa maanantaina 1.4. klo 18-21.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Ongelmia ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat esimerkiksi rehevöityminen, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos. Haluan löytää ratkaisuja siihen, miten Itämeri ja sen ainutlaatuinen ekosysteemi voidaan pelastaa.

Tule mukaan Janikan vaalitiimiin: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Ilmastonmuutos, ympäristö, sinivihreä verouudistus, Itämeri-aiheinen, Itämeri, yrittäjyys, innovaatiot, Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo, Assarin Ullakko, luonas, opiskelijaravintola, eduskuntavaalit 2019, #Takatalo2019, Kokoomus, Turku, TYY, Turun yliopiston ylioppilaskunta, ylioppilaskunta