Janika seisoo betoniseinän edessä

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Julkaistu Verkkouutiset -blogissani 22.4.2021

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Eurooppa tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämä aiotaan paaluttaa lainsäädäntöön historiallisen ilmastolain kautta. Päätavoitteesta vallitsee laaja yhteinen näkemys, mutta vääntöä parlamentin ja jäsenmaiden välillä on käyty nyt erityisesti vuoden 2030 välitavoitteesta. Ongelmia liittyy muun muassa nielujen ja päästöjen laskentatapoihin sekä siihen, miten vastuut tullaan jyvittämään eri maiden välille.

Neuvotteluja on käyty Brysselissä tiivistahtisesti, sillä valmista piti tulla ennen Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä trilogeissa saavutettiinkin sopu EU-parlamentin ja neuvoston välillä. Sen mukaan EU sitoutuu vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Jos hiilinielut toimivat hyvin, voidaan päästä jopa 57 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä, muttei likimainkaan täydellinen.

Mepit toivoivat vieläkin kunnianhimoisempaa 60 prosentin vähennystavoitetta. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet 65 prosentin vähennystä. Vaikka näihin ei aivan päästykään, saavutetulla sovulla on kuitenkin tosiasiallista merkitystä maailman mittakaavassa ja se on selvä parannus nykytilaan. Huolena on kuitenkin se, miten kiristykset saadaan ulotettua tasaisesti jokaiseen jäsenmaahan. Nyt uhkaa käydä niin, että edelläkävijämaat tekevät paljon ja loput ovat vapaamatkustajia. Tiukempi ja kaikkia yhtäläisesti sitova välitavoite olisi myös helpottanut ja nopeuttanut vuoden 2050 päätavoitteeseen sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä.

Päästövähennystavoitteen lisäksi tervetullut päätös neuvotteluista oli EU-tason riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen perustaminen. Se auttaa unionia tekemään tulevaisuudessa entistä paremmin tieteeseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi päätettiin hiilineutraaliusbudjetista vuosille 2030-2050. Komissio on myös valmistellut tiekarttaa, jolla se voi seurata tavoitteiden etenemistä ja tarvittaessa vaatia korjauksia.

Yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen on mielestäni myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jos annamme kasvi- ja eläinlajien köyhtyä, kiihdyttää se entisestään myös ilmastonmuutosta ja heikentää meidän kykyämme sopeutua siihen. Onneksi EU:lla on osana Green Dealia myös tuore biodiversiteettistrategia.

Katsoin siihen liittyen juuri paljon puhuttaneen Seaspiracy-dokumentin Netflixistä ja vaikka dokumenttia on myös kritisoitu, avasi se ainakin omat silmäni sille, mitä meren pinnan alla tapahtuu. Liikaa huomio on kiinnittynyt tähän asti vain maanpäällisen luonnon suojeluun, kun esimerkiksi liikakalastus ja siitä johtuva ekosysteemien romahdus veden alla on asia, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme vieläkin nopeammin. EU aikoo nyt suojella 30 prosenttia Euroopan merialueista, mikä on hyvä alku.

Yhteisten ylikansallisten toimien lisäksi monet tulevaisuuden haasteista ratkaistaan kaupungeissa. Päättäjiksi kannattaakin tulevissa kuntavaaleissa äänestää henkilöitä, joilla on tietoa ja halua toimia vastuullisesti ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastokriisi voidaan ratkaista tekemällä kaikkemme niin globaalilla, paikallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Vaikka kaikki toimista eivät olekaan kivoja ja helppoja, tulee niiden tekeminen paljon edullisemmaksi nyt kuin myöhemmin.

Janika seisoo betoniseinän edessä

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Valtuustoaloite 26.8: Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Valtuustoaloite 26.8.2019

Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksuja alennettava

Turku haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Päästäkseen tähän tavoitteeseen, on kaikki kivet käännettävä. Yksi mahdollisuus on kannustaa keskustassa autoilevia vaihtamaan autonsa vähäpäästöisiin. Helsingissäkin käytössä oleva malli, jossa vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksu on puolet muita alhaisempi, voisi olla myös Turussa toimiva malli.

Vähäpäästöiseksi autoksi lasketaan täyssähköiset autot sekä hybridit, kaasu- ja etanoliautot, joiden päästöt ovat enintään 150g/km ja jotka kuuluvat vähintään Euro 5 -päästötasolle. Ensin alennuksen vähäpäästöisille autoille voisi ottaa käyttöön keskustan asukaspysäköinnissä, jossa pysäköintitunnusta hakiessa on helppo tarkistaa ajoneuvon rekisteriotteesta sen vähäpäästöisyys. Lisäksi tulee selvittää, jos myöhemmin olisi mahdollista laajentaa hinnan alennus myös lyhytaikaiseen kadunvarsipysäköintiin.

Kyse ei ole suurista summista, sillä asukaspysäköinti maksaa tällä hetkellä 12,40 € / kk ja puoleen hintaan alennettuna osalle autoista siis jatkossa 6,20 € / kk. Kyseessä ei ole erityisen merkittävä tulo kaupungille, joten tämä olisi mahdollista toteuttaa siten, että kaupunki saisi jatkossa hieman vähemmän tuloja asukaspysäköinnistä. Mikäli halutaan kuitenkin tehdä kustannusneutraali malli, on mahdollista kompensoida vähäpäästöisten autojen alennusta nostamalla maltillisesti ns. tavallisten autojen pysäköinnin hintaa. Tämä luo kannustimen ja antaa oikeanlaisen viestin vähäpäästöisten autojen suosimisesta kaupungin keskustassa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että kaupunki selvittää vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksun alentamisen mahdollisuutta Turun keskustassa. Ehdotettu alennus on 50 % ja koskee autoja, joiden päästöt ovat maksimissaan 150 g / km ja jotka kuuluvat vähintään euro 5 -päästötasolle. Aluksi alennus tulisi voimaan asukaspysäköinnissä, mutta myöhemmin tekniikan kehittyessä sen käyttöönottoa tulisi selvittää myös lyhytaikaisessa pysäköinnissä.

Allekirjoitukset:

Janika Takatalo ym.

Eliölajien katoaminen yhtä iso ongelma kuin ilmastonmuutos

Toukokuun alussa julkaistiin uusin arvio kiihtyvällä tahdilla tapahtuvasta sukupuuttoaallosta. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi jopa miljoonaa lajia kohtaavan sukupuuton seuraavina vuosikymmeninä, jos emme tee nopeita suunnanmuutoksia. Luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen voi olla jopa ilmastonmuutosta kriittisempi ongelma, ja siksi siihen tulee suhtautua yhtä suurella vakavuudella. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tarvitsee oman ”Pariisin sopimuksensa”.

Luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan se vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin uhkaamalla esimerkiksi ruoantuotantoa. Jos meiltä häviää pölyttäjät, se aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti valtavat riskit. Harvinaisten kasvien katoamisella voi olla esimerkiksi myös se vaikutus, että emme löydä niistä ajoissa apua parantumattomiin sairauksiin. Lapsemme ja lapsenlapsemme eivät tule enää näkemään meille tuttuja lajeja, kuten pihapiirin hömötiaisia.

Minulle ympäristöasiat ovat olleet aina yksi poliittisen toimintani kulmakivistä. Olen tarkoituksella puhunut teemoissani ympäristöstä, enkä vaikkapa vain ilmastosta, sillä haluan ajatella elinympäristöämme kokonaisvaltaisesti. Minulle eläinten hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus ja kestävä talouskasvu ovat kaikki tärkeitä tavoitteita ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen ohella. Juuri Euroopan unioni on se taso, jossa näitä asioita kannattaa hoitaa ja jolla alkaa olla globaalillakin tasolla merkitystä.

Suurin syy sukupuuttoaallon kiihtymiseen on raportin mukaan väestönkasvu ja ylikulutus. Hyödynnämme eläin- ja kasvilajeja liikaa esimerkiksi kalastamalla uhanalaisia kaloja. Myös saasteet, ilmastonmuutos ja vieraslajit tuhoavat luontoa. Raportin mukaan luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. EU:n tulee olla globaali sunnannäyttäjä ympäristöasioissa ja ehkäistä ongelmia etenkin kehittyvissä maissa kehitysyhteistyön avulla.

Kokoomuslaisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ovat myös EU:n päästövähennystavoitteen nostaminen 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kestävän kehityksen budjetoinnin ottaminen osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä. Me emme näe talouskasvua ja ympäristöstä huolehtimista vastakkaisina asioina. Markkinatalouden avulla voidaan ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan ja uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto parantaa Euroopan kilpailukykyä pitkässä juoksussa. Meidän tulee edistää kiertotaloutta, uusien energiamuotojen hyödyntämistä ja biopohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Kuka tietää, miten maatalous kehittyy vaikkapa vertikaaliviljelyn tai geenimuuntelun joskus yleistyttyä? Ihminen on ennenkin keksinyt ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin.

Ympäristöämme vaivaa vakava yhteislaitumen ongelma, sillä se on kaikkien kulutettavissa ja hyödynnettävissä. Jos vesistöt, ilmakehä tai luonnon monimuotoisuus olisivat yksityisomistuksessa, omistaja vaatisi maksua omaisuutensa heikentämisestä ja kieltäisi sen korvaamattomien osien tuhoamisen. Puhdas ympäristö on kuitenkin julkishyödyke, jota ei yleensä voi eikä pidäkään yksityisen omistaa. Siksi meidän on estettävä ympäristön heikkeneminen yhteisin julkisen vallan päätöksin, markkinamekanismia hyödyntäen. Tahdon, että EU on aktiivinen toimija luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävän kansainvälisen sopimuksen luomisessa.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja VTM

eurovaaliehdokas

Janika Takatalo: EU:n estettävä kuudes sukupuuttoaalto
Janika Takatalo, kokoomus, eduskuntavaalit, Salo

Tunnin juna tukee työn murrosta

Blogi julkaistu alunperin Varsinais-Suomen liiton sivuilla 

Tunnin juna tukee työn murrosta

Työn ja työelämän murros on ollut keskeinen teema julkisessa keskustelussa jo vuosien ajan. Työn murroksella tarkoitetaan esimerkiksi työn tekemisen muotojen ja työsuhteiden moninaistumista. Työelämän murros edellyttää pitkälle vaikuttavia ratkaisuja lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja koulutusjärjestelmässä mutta myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Valtioneuvoston aihetta käsittelevässä raportissa todetaan, että työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppo nimetä, mutta työn muutoksen kaltainen monimutkainen ilmiö ei helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Yksi konkreettinen keino olisi kuitenkin tunnin työssäkäyntialueiden synnyttäminen kasvukolmion varrelle, kuten Turun ja Helsingin välille. Tunnin juna tukisi työn murrosta ja työvoiman liikkuvuutta merkittävästi.

Yhä harvemmalle työelämä tarkoittaa enää koko työuraksi yhdelle paikkakunnalle tai työnantajalle sidottua vakituista työsuhdetta. Uudessa työelämässä liikutaan yhä enemmän koulutuksen, yrittäjyyden ja perinteisemmän palkkatyön välisissä eri pituisten jaksojen pätkissä. Työ on yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua ja työtä on oltava valmis ottamaan vastaan kauempaakin ja myös lyhyempien jaksojen ajaksi. Nopeat ja toimivat liikenneyhteydet tekevät osaltaan tämän mahdolliseksi.

Olen itse esimerkki modernista korkeakoulutetusta, joka hankkii tulonsa useammasta eri lähteestä ja joka lähes päivittäin reissaa Helsinki-Turku -väliä junalla. Juna on mieluisin kulkuväline, koska se mahdollistaa matka-aikojen hyödyntämisen johonkin järkevään. Usein pendelöinti kuitenkin myös turhauttaa, sillä aikatauluihin ei voi täysin luottaa, kun hyvin usein odotellaan vastaan tulevaa junaa tai ilmaantuu muita ongelmia.

Turussa ja Salossa on yhteensä noin 40 000 kaltaistani opiskelijaa, jotka pohtivat valmistumisen jälkeistä elämäänsä. Moni haluaisi jäädä Varsinais-Suomeen töihin, mutta usein oman alan työt löytyvät pääkaupunkiseudulta tai muista isoista kaupungeista. Toisaalta Varsinais-Suomessa on pulaa esimerkiksi diplomi-insinööreistä, joita tulisi houkutella valmistumisen jälkeen tänne. Tunnin pituinen työmatka tarkoittaisi sitä, että kodin ja työpaikan sijainti eri paikkakunnilla ei olisi ongelma.

Tunnin junan puolesta puhuu myös myönteiset vaikutukset talouskasvuun, investointeihin, asuntomarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen. Harvemmin esillä oleva teema on kuitenkin työelämän laatu, johon liittyy joustavat etätyömahdollisuudet ja työmatkoihin kuluva kohtuullinen aika, jonka saa työajassa hyödynnettyä. Tästä meidän tulisi puhua enemmän, sillä lopulta ne ovat ne arjen pienet asiat, jotka ratkaisevat suurten ihmisjoukkojen pidemmän ajan päätöksiä.

Kirjoituksiani aiheesta:

Janika Takatalo: Suomi raiteille

Ilmastonmuutos, vihreä kokoomuslainen, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Tiedote 8.1.2019
vapaa julkaistavaksi klo 17 jälkeen

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Kansallinen Kokoomus julkaisi tänään ympäristöohjelman, joka esittelee kokoomuslaisia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Ohjelman nimi on ”Vapaus tarvitsee vastuuta” ja sitä on ollut valmistelemassa laaja joukko puolueaktiiveja ja sidosryhmiä, mukaan lukien Kokoomusopiskelijat.

Kokoomusopiskelijat on tunnettu sinivihreästä politiikasta ja ympäristöasioiden korostamisesta puolueen sisällä. Vuonna 2014 herätimme huomiota julkaisemalla oman ympäristö- ja energiapoliittisen paperimme. Silloin tavoitteitamme pidettiin radikaaleina, mutta nyt monet niistä ovat päätyneet mukaan puolueen ympäristöohjelmaan, kommentoi Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden tavoitteista mukaan ovat päätyneet esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen 2020-luvulla, markkinaehtoisten järjestelmien kehittäminen ympäristönsuojeluun ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukien karsiminen.

– Arjen valinnoista yksi tärkeimpiä on se, mitä laitamme lautasellemme. Kokoomusopiskelijat ovat johdonmukaisesti vaatineet lihantuotannon yhteiskunnallisista tuista luopumista markkinoita vääristävinä ja ympäristöä kuormittavina. Puolueen uudessa ympäristöohjelmassa onkin nyt nostettu tavoitteeksi, että EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain suosimaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä, toteaa Takatalo tyytyväisenä.

Kokoomusopiskelijoiden mielestä ruokakysymykset on ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa. Yksi tavoite, jota Kokoomusopiskelijat eivät vielä ole saaneet puolueessa läpi, on viljeltyjen geenimuunneltujen organismien ravinnoksi tuottamisen salliminen. Kokoomusopiskelijoiden asiaa koskeva puoluekokousaloite hävisi äänestyksen vuoden 2018 puoluekokouksessa.

– Maatalous on suurten haasteiden edessä ilmaston muuttuessa. Geenimuunnellut organismit luovat aidosti tehokkaan ja varteenotettavan vaihtoehdon, jolla maatalouden selviytymiskyky voidaan tulevaisuudessa turvata. GMO:n avulla voitaisiin myös pidentää kasvukautta ja suurentaa satoja Pohjolassa. Mielestämme tätä vaihtoehtoa tulisi tosissaan harkita EU:n ja Suomen lainsäädännössä, sanoo Takatalo.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65

Ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla

”Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!”, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa kolumnissaan viime viikolla. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat seuraukset maapallolle tuhoisat.

Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.

Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.

Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa – vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa.

ps. Tänään Helsingissä marssitaan klo 14:30 ilmaston puolesta. Marssin ohella on monia muitakin tapoja vaikuttaa, mutta pääasia on, että vaikuttaa. Jos et sinä, niin kuka? Jos ei nyt, niin milloin? #nytonpakko

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Lentämisen huvivero käyttöön koko EU:n alueella

Tiedote  29.8.2018
Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Lentämisen huvivero käyttöön koko EU:n alueella

Lentomatkustamisen suosio kasvaa jyrkästi, eikä horisontissa ole näkyvissä muutosta. Lentoliikenne on ilmastotalkoiden vapaamatkustaja ensimmäisessä luokassa, sillä kerosiini on kansainvälisten sopimusten perusteella verovapaata, eikä kansainvälisiltä lennoilta Euroopassa makseta arvonlisäveroa.

– Ilmastonmuutos edellyttää nopeita toimia. Teknologia on matkalla pelastamaan meitä, mutta se tapahtuu auttamattoman hitaasti. Nykyisten lentokoneiden käyttöikää on valtavasti jäljellä ja niitä hankitaan jatkuvasti lisää. Uudelle teknologialle ei ole tilaa sellaisessa mittakaavassa, että sillä olisi vaikutusta ilmastonmuutokseen, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.

Lentoliikenteen etuoikeudet vääristävät kilpailua muun muassa lentämisen ja raideliikenteen välillä. Nykyisellään lentäminen on halpaa, jolloin sen kysyntä kasvaa ja lentokenttäinfrastruktuuriin ja kalustoon investoidaan. Tämä taas edelleen sementoi lentämisen kysyntää. Kokoomusopiskelijat toivoisi vastaavan dynamiikan olevan nähtävissä jatkossa raideliikenteessä.

Ruotsissa otettiin huhtikuussa 2018 voimaan lentovero, jolla on tarkoitus hillitä lentämisen räjähdysmäistä kasvua ja täten ilmastonmuutosta. Kokoomusopiskelijat haluaa koko Euroopan seuraavan Ruotsin esimerkkiä ja säätävän yhteisen lentoveron. Muutoksena Ruotsin malliin Kokoomusopiskelijat kuitenkin tahtoisivat tehdä selkeämmän eron työ- ja huvimatkojen verottamiselle.

– Kaikkia EU-maita sitovalla lentoverolla saavutetaan alueellista vaikuttavuutta, eikä veron kiertäminen olisi mahdollista siirtämällä lentojen lähtö- tai kauttakulkumaata. Haluamme kuitenkin kaukomaiden huvimatkoja verotettavan tiukemmin kuin työmatkoja, jotta verosta ei aiheudu yrityselämälle haittaa. Lisäksi veron tulee määräytyä lentomatkan pituuden mukaan, painottaa Takatalo.

Kokoomusopiskelijat katsoo, että lentovero on nopea ja konkreettinen toimi, jolla ihmisten käyttäytymistä ohjataan ympäristöystävällisemmäksi ja hillitään ilmastonmuutosta. Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti lentoliikenteen päästöjen hillintään, mutta vapaaehtoisiin päästökompensaatioihin on tarttunut hyvin harva. Lentämisen hillitseminen oikein suunnatun lentoveron avulla on konkreettinen ja nopea ilmastoteko, jollaisia ajassamme on nähty valitettavan vähän.

Lisätietoja:

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65
janika.takatalo@kokoomusopiskelijat.fi

Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten eläimiä kohdellaan

Otsikon lainaus on peräisin Mahatma Gandhilta. Se on ollut johtoajatuksiani jo pitkään, ja tuli taas mieleen eläinsuojelulain kokonaisuudistusta seuratessa. Maa- ja metsätalousministeriö julkisti hallituksen esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista tänään. Esitys sisältää muutamia hyviä parannuksia, joiden eteen eläinsuojelujärjestöt ja esimerkiksi Kokoomusopiskelijat ovat taistelleet. Lisäksi se sisältää paljon surullisia uutisia, sillä osa pitkään odotetuista uudistuksista ei vieläkään etene.

Olen iloinen esimerkiksi siitä, että jatkossa koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä ovat pakolliset. Tämä vähentää laitonta koirakauppaa ja auttaa kadonneita koiria löytämään takaisin omistajiensa luokse. Sama oikeus pitäisi saada myös kissoille, ja toivonkin, että kissat saadaan vielä myöhemmässä vaiheessa samaan sääntelyyn mukaan.

Hyviä uutisia on myös jatkuvan juomaveden saannin kehittäminen. Aikaisemmin lakiluonnoksessa puhuttiin riittävästä vedensaannista, mikä esimerkiksi talvella tarkoittaa, että jäätynytkin vesi voi täyttää lainkirjauksen. Jatkossa vedensaannin on oltava jatkuvaa, eli juomakelpoista vettä täytyy koko ajan olla saatavilla. Erityisen surullista kuitenkin on, että turkiseläimille ja rekikoirille samaa oikeutta ei ole tulossa. Niiden kohdalla veden jäätyminen talvisin on erityisen suuri ongelma.

Olemme kamppailleet parsinavettojen ja porsitushäkkien kieltämisen puolesta. Parsinavetassa naudat kiinnitetään parteen, jossa ne eivät pääse kääntymään ja porsitushäkissä emakoilla ei ole liikkumatilaa. Parsinavettoja ei olla vieläkään kieltämässä, mutta jotain positiivista sentään on tulossa. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Tiineytyshäkit kielletään 15 vuoden siirtymäajan jälkeen ja porsitushäkeistä luopumista tuetaan investointiavustuksilla. Tämä on oikea suunta, mutta liian moni nauta tai porsas joutuu jatkossakin elämään suuren osan elämästään vailla mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen.

Hyvää lakiesityksessä on maininnat siitä, että maakunnalla on oltava valvontaa varten riittävä määrä eläinlääkäreitä ja muuta pätevää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Lisäksi eläinten jalostusta koskevia sääntöjä tiukennetaan nykyisestä, eläinten värjäys kielletään ja koirien sähköpannat kielletään. Sirkuksissa supistetaan sallittujen eläinten listaa ja eläintarhaeläinten käyttö viihteellisissä esityksissä kielletään. Laki tulee eduskuntaan alkusyksystä 2018. Pieniä viilauksia siihen saatetaan vielä tehdä, mutta yleensä hallituksen neuvottelemaan versioon ei enää isoja muutoksia saada aikaan. Vaikka moni asia esityksessä jää harmittamaan, tiedän, että ilman Kokoomusta laista olisi tullut vielä heikompi. Tätäkin lakia voidaan kuitenkin tulevilla hallituskausilla vielä parantaa.

Maakuntavaltuustoaloite: Kotiin paperisena postitettavan kokousmateriaalin vähentäminen

Jätin tänään maakuntavaltuustolle aloitteen, joka koskee omaa toimintaamme. Maakuntavaltuusto on kymmenen vuotta muita päätöksentekoelimiä jäljessä siinä, että kaikki kokousmateriaali postitetaan kotiin. Siinä ei ole mitään järkeä tehokkuuden, ympäristön tai tietoturvan kannalta (papereita jää helpommin lojumaan kuin avoimena olevia digilaitteita). Esitin, että jatkossa kokousmateriaali postitetaan vain sitä erikseen pyytäville ja muuten kehitetään sähköistä järjestelmää. Aloite sai runsaasti allekirjoituksia ja kiitosta.

***

Maakuntavaltuusto 11.6.2018

 

Valtuutetun aloite

 

Kotiin paperisena postitettavan kokousmateriaalin vähentäminen

 

On tehotonta ja luonnon kannalta haitallista postittaa isoja määriä kokousmateriaalia jokaiselle maakuntavaltuutetulle kotiin. Maakuntavaltuuston tulee siirtyä vähitellen nykyaikaan ja sähköisiin kokousmateriaaleihin. Esitän, että jatkossa kokousmateriaalin saa postitettuna kotiin vain sitä erikseen pyydettäessä ja muuten Varsinais-Suomen liitto lähettää kokousmateriaalit sähköpostilla tai muuta sähköistä järjestelmää käyttäen.

 

Jatkossakin materiaalit saisi kotiin näin halutessaan.

 

Janika Takatalo

Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu