Janika seisoo betoniseinän edessä

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Julkaistu Verkkouutiset -blogissani 22.4.2021

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Eurooppa tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämä aiotaan paaluttaa lainsäädäntöön historiallisen ilmastolain kautta. Päätavoitteesta vallitsee laaja yhteinen näkemys, mutta vääntöä parlamentin ja jäsenmaiden välillä on käyty nyt erityisesti vuoden 2030 välitavoitteesta. Ongelmia liittyy muun muassa nielujen ja päästöjen laskentatapoihin sekä siihen, miten vastuut tullaan jyvittämään eri maiden välille.

Neuvotteluja on käyty Brysselissä tiivistahtisesti, sillä valmista piti tulla ennen Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä trilogeissa saavutettiinkin sopu EU-parlamentin ja neuvoston välillä. Sen mukaan EU sitoutuu vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Jos hiilinielut toimivat hyvin, voidaan päästä jopa 57 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä, muttei likimainkaan täydellinen.

Mepit toivoivat vieläkin kunnianhimoisempaa 60 prosentin vähennystavoitetta. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet 65 prosentin vähennystä. Vaikka näihin ei aivan päästykään, saavutetulla sovulla on kuitenkin tosiasiallista merkitystä maailman mittakaavassa ja se on selvä parannus nykytilaan. Huolena on kuitenkin se, miten kiristykset saadaan ulotettua tasaisesti jokaiseen jäsenmaahan. Nyt uhkaa käydä niin, että edelläkävijämaat tekevät paljon ja loput ovat vapaamatkustajia. Tiukempi ja kaikkia yhtäläisesti sitova välitavoite olisi myös helpottanut ja nopeuttanut vuoden 2050 päätavoitteeseen sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä.

Päästövähennystavoitteen lisäksi tervetullut päätös neuvotteluista oli EU-tason riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen perustaminen. Se auttaa unionia tekemään tulevaisuudessa entistä paremmin tieteeseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi päätettiin hiilineutraaliusbudjetista vuosille 2030-2050. Komissio on myös valmistellut tiekarttaa, jolla se voi seurata tavoitteiden etenemistä ja tarvittaessa vaatia korjauksia.

Yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen on mielestäni myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jos annamme kasvi- ja eläinlajien köyhtyä, kiihdyttää se entisestään myös ilmastonmuutosta ja heikentää meidän kykyämme sopeutua siihen. Onneksi EU:lla on osana Green Dealia myös tuore biodiversiteettistrategia.

Katsoin siihen liittyen juuri paljon puhuttaneen Seaspiracy-dokumentin Netflixistä ja vaikka dokumenttia on myös kritisoitu, avasi se ainakin omat silmäni sille, mitä meren pinnan alla tapahtuu. Liikaa huomio on kiinnittynyt tähän asti vain maanpäällisen luonnon suojeluun, kun esimerkiksi liikakalastus ja siitä johtuva ekosysteemien romahdus veden alla on asia, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme vieläkin nopeammin. EU aikoo nyt suojella 30 prosenttia Euroopan merialueista, mikä on hyvä alku.

Yhteisten ylikansallisten toimien lisäksi monet tulevaisuuden haasteista ratkaistaan kaupungeissa. Päättäjiksi kannattaakin tulevissa kuntavaaleissa äänestää henkilöitä, joilla on tietoa ja halua toimia vastuullisesti ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastokriisi voidaan ratkaista tekemällä kaikkemme niin globaalilla, paikallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Vaikka kaikki toimista eivät olekaan kivoja ja helppoja, tulee niiden tekeminen paljon edullisemmaksi nyt kuin myöhemmin.

Janika seisoo betoniseinän edessä

Ilmastonmuutos, vihreä kokoomuslainen, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Tiedote 8.1.2019
vapaa julkaistavaksi klo 17 jälkeen

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Kansallinen Kokoomus julkaisi tänään ympäristöohjelman, joka esittelee kokoomuslaisia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Ohjelman nimi on ”Vapaus tarvitsee vastuuta” ja sitä on ollut valmistelemassa laaja joukko puolueaktiiveja ja sidosryhmiä, mukaan lukien Kokoomusopiskelijat.

Kokoomusopiskelijat on tunnettu sinivihreästä politiikasta ja ympäristöasioiden korostamisesta puolueen sisällä. Vuonna 2014 herätimme huomiota julkaisemalla oman ympäristö- ja energiapoliittisen paperimme. Silloin tavoitteitamme pidettiin radikaaleina, mutta nyt monet niistä ovat päätyneet mukaan puolueen ympäristöohjelmaan, kommentoi Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden tavoitteista mukaan ovat päätyneet esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen 2020-luvulla, markkinaehtoisten järjestelmien kehittäminen ympäristönsuojeluun ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukien karsiminen.

– Arjen valinnoista yksi tärkeimpiä on se, mitä laitamme lautasellemme. Kokoomusopiskelijat ovat johdonmukaisesti vaatineet lihantuotannon yhteiskunnallisista tuista luopumista markkinoita vääristävinä ja ympäristöä kuormittavina. Puolueen uudessa ympäristöohjelmassa onkin nyt nostettu tavoitteeksi, että EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain suosimaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä, toteaa Takatalo tyytyväisenä.

Kokoomusopiskelijoiden mielestä ruokakysymykset on ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa. Yksi tavoite, jota Kokoomusopiskelijat eivät vielä ole saaneet puolueessa läpi, on viljeltyjen geenimuunneltujen organismien ravinnoksi tuottamisen salliminen. Kokoomusopiskelijoiden asiaa koskeva puoluekokousaloite hävisi äänestyksen vuoden 2018 puoluekokouksessa.

– Maatalous on suurten haasteiden edessä ilmaston muuttuessa. Geenimuunnellut organismit luovat aidosti tehokkaan ja varteenotettavan vaihtoehdon, jolla maatalouden selviytymiskyky voidaan tulevaisuudessa turvata. GMO:n avulla voitaisiin myös pidentää kasvukautta ja suurentaa satoja Pohjolassa. Mielestämme tätä vaihtoehtoa tulisi tosissaan harkita EU:n ja Suomen lainsäädännössä, sanoo Takatalo.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65

Ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla

”Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!”, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa kolumnissaan viime viikolla. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat seuraukset maapallolle tuhoisat.

Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.

Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.

Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa – vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa.

ps. Tänään Helsingissä marssitaan klo 14:30 ilmaston puolesta. Marssin ohella on monia muitakin tapoja vaikuttaa, mutta pääasia on, että vaikuttaa. Jos et sinä, niin kuka? Jos ei nyt, niin milloin? #nytonpakko

Janika Takatalo