Yhteisöllisyys on yksi avaintekijä parempiin oppimistuloksiin

Julkaistu Turun Sanomissa 8.12.2023

Uusimmat Pisa-tulokset on taas julkaistu, eivätkä tulokset ole Suomelle mairittelevia. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt ja osaamiserot kasvaneet.

Suunnan on nyt todella muututtava, sillä pieni kansakuntamme ei pärjää yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa, jos emme pysy muiden OECD-kärkimaiden kintereillä.

Onneksi Orpon hallitus panostaa perustaitoihin, sillä ilman riittävää luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa ei myöskään ole valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista. Peruskouluun ollaan lisäämässä 200 miljoonan euron rahoitus ja perusopetuksen vähimmäisopetusmäärää kasvatetaan. Oppimisen tukea vahvistetaan ja opettajien hallinnollista työtä vähennetään.

Lisäksi hallitus vakiinnuttaa tasa-arvorahoituksen, jolla tuetaan esimerkiksi sosioekonomisesti haastavammilla alueilla sijaitsevia kouluja. Koulujen kännykkäkiellot mahdollistetaan.

Paikallisesti tehdään myös paljon ja olen todella iloinen, että Turussa olemme ottaneet lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin yhdeksi uudeksi painopisteeksi. Kun hyvinvointialueet aloittivat alkuvuonna, kaupunkien rooli muuttui. Nyt 2/3 Turun palveluista ja budjetista liittyy opetuksen ja kasvatuksen palveluihin.

Lapset ja nuoret eivät voi saavuttaa maailman parhaita oppimistuloksia, jos he eivät voi hyvin. Siksi kiusaaminen, häiriökäyttäytyminen ja mielenterveysongelmat on ratkaistava yhteistyössä kotien kanssa, jotta koulu voi onnistua tehtävässään.

Uskon myös, että tärkeä palasensa on yhteisöllisyydellä aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Minulle itselleni oli tärkeää, että lapsi pääsisi pieneen päivähoitoyksikköön. Kun sekä lapset että aikuiset kaikki tuntevat toisensa, on helpompi varmistaa, että kukaan ei putoa ja mahdolliset haasteet voidaan havaita ajoissa.

En väitä, etteivätkö isotkin yksiköt voisi onnistua ja niissä on myös omat etunsa. Olen kuitenkin huolestuneena seurannut kehitystä esimerkiksi Espoossa, jossa rakennetaan pitkälti yli 300 lapsen päiväkotikompleksia.

Pieni voi hukkua massaan valtavassa päiväkodissa tai koulussa. Ne aiheuttavat helposti myös käytännön haasteita, kuten enemmän sairastelukierteitä, meteliä sekä vaarallista ruuhkaa vienti- ja hakutilanteissa.

Tärkeimpänä näen kuitenkin sen yksilöllisen huomion ja tuen, mitä pienessä ryhmässä tai yksikössä voi saada.

Isot yksiköt ovat yleensä kuitenkin kustannustehokkaita ja joku balanssi tässäkin tulee löytää. En kuitenkaan halua, että Turussa mennään kohti liian massiivisia laitoksia tai ryhmäkokoja.

Pohja ihmisten hyvinvoinnille ja hyville oppimistuloksille luodaan jo nuorena.

JANIKA TAKATALO

Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu (kok)

VTM

Salo, Salon juna-asemalla, Salon asemalla, Eduskuntavaalit 2019, tunnin juna, Turku, Kupittaa, Salo, #Takatalo2019, Varsinais-Suomi, Kokoomus

Turussa matkaketjut toimivat hyvin ja kohta ne toimivat vielä paremmin

Joskus pitää mennä kauas, että näkee lähelle. Vaikka joukkoliikenteestä aina välillä kuulee valitusta, kun bussi on ollut esimerkiksi myöhässä tai liikenteessä on ollut muuta häiriötä, on suuressa kuvassa Turun seudulla asuvilla monta syytä olla tyytyväinen. Itse asiassa meillä on tutkitustikin Suomen ja Euroopan parasta joukkoliikennettä, sillä Föli on jo kolmatta kertaa peräkkäin voittanut kansainvälisen BEST-tutkimuksen, joka mittaa asiakastyytyväisyyttä esimerkiksi aikataulujen luotettavuuden, matkustusmukavuuden ja turvallisuuden osalta. Kyselyyn vastanneista 82 % oli tyytyväisiä Föliin, kun kaikkien kaupunkien keskiarvo tyytyväisyydessä oli 65 %.

Liikaan itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan sovi tuudittautua. Me teemme joukkoliikennelautakunnassa jatkuvasti pohdintaa siitä, miten pysymme parhaina jatkossakin. Tällä kaudella olemme tehneet monia pieniä parannuksia esimerkiksi reitteihin, aikatauluihin ja viestintään. Myös kaikenlaista innovatiitiivista ja toivottua on tehty; Föli-korttia voi lainata kirjastosta, Fölläreiden käyttöaikaa jatkettiin loppuvuodenkin osalta ja teatterilippuun sisältyy useimmiten bussilippu.

Selvitimme myös tuoreessa kuluttajatutkimuksessa, ketkä Föliä käyttävät ja missä vielä olisi suurin potentiaali saada lisää asiakkaita. Tutkimuksessa ilahduttava tulos oli, että Fölin käyttäjäkunta on tosi monipuolista eli käyttäjissä on melko tasaisesti ihan kaikenlaisia ihmisiä. Vain noin 20 % Föli-alueella asuvista ihmisistä ei käytä bussia lainkaan. 20 % käyttää bussia säännöllisesti ja 60% satunnaisesti. Tästä voidaan päätellä, että suurimmalla osalla kynnys bussin käyttöön on matala. Polttoaineiden hinnan noustua joukkoliikenteestä onkin tullut autoilijoille yhä houkuttelevampaa ja esimerkiksi meillä joukkoliikenne toimittaa ikäänkuin kakkosauton virkaa. Tutkimuksen mukaan satunnaisemmin bussia käytetään silloin, kun esimerkiksi mennään tapahtumiin tai paikkoihin, joissa on heikommat pysäköintimahdollisuudet.

Vaikka Fölillä menee sinänsä hyvin, on taloudellinen paine kuitenkin aina olemassa ja myös me olemme mukana kaupungin säästötalkoissa. Viimeiseen asti yritämme välttää sitä, että lippujen hintoja pitäisi roimasti korottaa, vaikka kaikki kulut liikennealallakin ovat viime vuosina rajusti nousseet. Jos jokainen Föli-alueella asuva tekisi kuukaudessa yhden edestakaisen matkan enemmän, toisi se jo seitsemän miljoonaa euroa vuodessa lisää joukkoliikenteen kassaan ja vähentäisi painetta ikäville säästöille sekä auttaisi tekemään lisää investointeja. Näihin talkoisiin haastankin kaikki mukaan!

Yksi päivän sana ovat matkaketjut, jotka toivottavasti toimivat kohta Turun seudulla yhä paremmin. Kun uusi Länsirata eli Tunnin juna etenee, pääsee pääkaupunkiseudulta tänne yhä nopeammin. Samalla kaksoisraiteen myötä avautuu yhä paremmat mahdollisuudet lähijunaliikenteelle esimerkiksi Salon ja Uudenkaupungin suuntiin. Raitiotietä suunnitellaan ja bussiliikenne ottaa uudet runkolinjat käyttöön. Jatkossa Turun seutua kiertää kehämäisesti siis myös poikittaisliikenne, eli aina ei jatkossa joudu vaihtamaan bussia keskustassa. Vuoroväli myös tulee olemaan niin tiheä, että aikatauluja ei joudu katsomaan. Fölläri-pyörät lisäävät erilaisia kestäviä matkustustapoja entisestään.

Yksi ensi vuoden ilonaihe on Paimion liittyminen Föliin, minkä jälkeen meillä on seitsemän kuntaa mukana, joiden välillä voi matkustaa tasataksalla. Aika harvinainen etu, kun Naantalin perukoilta pääsee aina Lietoon asti noin kolmen euron hintaan. Itselleni yksi erityisen tärkeä teema on ollut lisäksi lasten liikenneturvallisuus. Se valittiin yhdeksi painopisteeksi ja olemme mm. aloitteestani lisänneet useimpiin kilpailutuksiin sellaisen kohdan, että liikennöitsijät saavat lisäpisteitä, jos tarjoavat turvaistuinmahdollisuutta busseissaan pienille lapsille. Ensimmäiset istuimilla varustetut bussit pitäisivät olla jo piakkoin liikenteessä.

Minuun voi aina olla yhteydessä, jos herää ajatuksia joukkoliikenteen kehittämisestä Turun seudulla!

Janika Takatalo (kok.)

Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja

Valtuustoaloite 18.9.2023: Kunnaneläinlääkäri Turkuun -aloitteen mukainen selvitys

Aktiiviset kuntalaiset ovat tänään jättäneet kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan kunnaneläinlääkäriä Turkuun. Aloitteessa on lähes 4000 nimeä ja se on yksi kaikkien aikojen suosituimpia kuntalaisaloitteita Turussa. Aloite vaatii kunnaneläinlääkärimallia Turkuun. Pieneläinpäivystys on kunnan lakisääteisiä tehtäviä, mutta tällä hetkellä se ei toimi Turussa optimaalisesti. Sopimukset päivystävän yksityisen kanssa ovat kalliita, mutta kaupungin palvelusta maksama hinta ei silti näy kuntalaiselle asti, sillä kuntalainen maksaa vielä yksityiselle sopimusklinikalle isot maksut lemmikin päivystyksellisestä hoidosta. Tämä johtaa siihen, että monet lemmikkieläinten omistajat saattavat joutua lykkäämään eläinten terveydenhuoltoa, tai joutuvat jopa jättämään eläimen oireet täysin huomioimatta. Tämä on väärin eläinten hyvinvointia kohtaan ja aiheuttaa myös stressiä ja kärsimystä omistajille. Kunnaneläinlääkäri tai vastaava muu malli voisi mahdollistaa sellaisen kustannustehokkaan vaihtoehdon lemmikinomistajille, jonka avulla voitaisiin edistää vastuullista eläintenpitoa sekä varmistaa, että mahdollisimman moni pystyisi tarjoamaan lemmikilleen sen ansaitsemaa asianmukaista huolenpitoa taloudellisista rajoitteista huolimatta.

Mielestäni valtuuston tulisi tarttua toimeen ja kuulla turkulaisten lemmikkienomistajien viesti. Jotta kuntalaisaloitteen tavoitteita voidaan järkevästi edistää, täytyy sitä edeltää kuitenkin kattava selvitys parhaasta mahdollisesta mallista. Tällä valtuustoaloitteella esitänkin, että Turku laatii selvityksen siitä, mikä olisi paras ja kustannustehokkain malli lakisääteisen peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkäriavun järjestämiseksi alueellaan. Selvityksen tulisi kattaa mallin ja hinnoittelun lisäksi realistinen tilannekuva eläinlääkärien rekrytointitilanteesta sekä mahdollisuuksista yhteistyöhön alueen muiden kuntien, järjestöjen ja esimerkiksi Varhan kanssa. Sen tulee myös selvittää vaihtoehtoja, joissa välttämätön ja kiireellinen apu turvattaisiin myös niiden henkilöiden lemmikeille, joilla ei ole varaa muutoin hoitoon. 

Lisätietoja: 

Janika Takatalo (kok.) ym.

Janika Takatalo. Kuva: Salla Merikukka

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tulevaisuusinvestointi

Varhaiskasvatus on lapsiperheille arjen tärkeimpiä lähipalveluja. Laadukas varhaiskasvatus tasaa sosioekonomisia eroja tehokkaasti ja mahdollistaa vanhempien osallistumisen työmarkkinoille täysipainoisesti. Lapsille varhaiskasvatuksessa luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle, kehitetään hauskalla tavalla tarpeellisia taitoja ja opetellaan kaverisuhteiden luomista ja ylläpitoa. 

Varhaiskasvatuksen kriisistä puhutaan paljon etenkin pk-seudulla ja henkilöstöpula onkin akuutti tosiasia. Pitää kuitenkin muistaa, että valtaosassa kuntia ja kaupunginosia tilanne on myös hyvä ja varhaiskasvatukseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Itselläni esimerkiksi ei ole mitään pahaa sanottavaa oman lapseni päiväkodista. 

Haluaisin, että yhä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen, sillä tällä hetkellä koteihin jäävät usein ne, jotka eniten hyötyisivät siitä. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheen lapset oppisivat suomen tai ruotsin kielen päiväkodissa todennäköisesti paremmin kuin kotona. Kaikki kodit eivät myöskään ole turvallisia ja hyvinvoivia. Silloin osaava varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tunnistaa vaikeat tilanteet ja tarjota ratkaisuja. Kotiin jäämällä ongelmat tuppaavat jäämään piiloon ja kasaantumaan.

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta voidaan lisätä jatkamalla päivähoitomaksujen alentamista sekä tekemällä esikoulusta kaksivuotinen. On myös tärkeää, että päiväkotipaikan saa silloin kun sitä tarvitsee ja sieltä mistä se arjen toimivuuden kannalta on parasta saada. Varhaiskasvatuksen pitää myös olla niin laadukasta, että vanhemmat uskaltavat hyvillä mielin jättää kalleimmat aarteensa sinne työpäivän ajaksi. 

Kaikki nämä toiveet kulminoituvat osaavaan ja riittävästi resursoituun henkilökuntaan. Ryhmäkoot pitää pitää koko päivän ja ryhmäkohtaisesti lainmukaisina ja sijaisia saada esimerkiksi sijaispankin kautta kätevästi, kun niitä tarvitaan. Työolojen pitää olla inhimilliset. Tulee olla riittävästi aikaa palautua ja halutessa tehdä vaikka osa-aikaista viikkoa. Tulee olla mahdollisuuksia kehittyä ja opiskella alaa lisää jopa työajan puitteissa. Tulee voida saada ryhmään erityisavustaja tai erityisopettajan konsultaatiota, kun lapsen käytöksessä tai kehityksessä esiintyy haasteita. Pitää saada riittävää palkkaa ja esimerkiksi tukea työvaatteiden hankintaan. 

Näistä asioista olenkin tehnyt Turun kaupunginvaltuustossa aloitteen alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi. Olen myös ollut Turun kaupunginhallituksessa tekemässä päätöstä varhaiskasvatuksen alan osaajapulan ratkaisemiseksi. Valtakunnallisesti tarvitsemme lisää resursseja ja aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien koulutukseen. Myös lastenhoitajia tarvitaan lisää. Jokaisella henkilöstöryhmällä on oma tärkeä tehtävä päiväkodissa enkä usko koulutusvaatimusten alentamisen olevan kestävä tapa ratkaista henkilöstöpulaa.

Koko kasvatusvastuuta ei toki voi sysätä yhteiskunnalle. Arki ja elämän peruspalikat perheissä tulee olla ensin kunnossa, jotta päiväkoti ja koulu voivat onnistua tehtävässään. Kun perhe voi hyvin, myös lapset usein voivat. Meidän tulee kokonaisvaltaisesti panostaa tärkeisiin varhaisiin vuosiin ja perheystävälliseen yhteiskuntaan, jotta lapsia syntyy ja jokainen saa hyvät eväät elämään. Näin Suomi voi olla maailman onnellisin maa myös tulevaisuudessa. 

Janika Takatalo

kirjoittaja on VTM, Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu

Janika Takatalo on myös Varsinais-Suomessa kokoomuksen listalla ainut ehdokas, jolla on varhaiskasvatusikäisiä lapsia (ehdokasnumero on 193)

Valtuustoaloite 23.1.2023: Älykkäiden ääniopasteiden kokeileminen liikennevaloissa

Jätimme yhdessä Viivu Seilan ja Riina Lumpeen kanssa 23.1. seuraavan valtuustoaloitteen, joka keräsi laajan 44 allekirjoittajan tuen valtuustossa ja etenee näin päätöksentekoon.

Valtuustoaloite: Älykkäiden ääniopasteiden kokeileminen liikennevaloissa

Näkövammaiset tarvitsevat turvalliseen risteyksen ylittämiseen ääniopasteita, sillä he eivät voi nähdä samaan tapaan liikennevaloja. Äänimajakoita on ollut jo pitkään käytössä, niiden ongelmana on ollut jatkuva piippaaminen: esimerkiksi äänimajakan lähellä asuvilta tai työskenteleviltä tulee usein valituksia häiritsevästä äänestä. Yksi vaihtoehto jatkuvalle piippaamiselle on älykkäät ääniopasteet, jotka käynnistyvät joko älypuhelimella tai pienellä kauko-ohjaimella. Niiden idea on siinä, että äänimajakat voivat olla muuten täysin hiljaa, mutta näkövammaisen tullessa majakan lähistölle joko älypuhelimen sovellus käynnistää laitteiden äänet automaattisesti tai ne voi itse käynnistää kauko-ohjaimella sekä myös manuaalisesti älypuhelimen sovelluksesta. Kauko-ohjain mahdollistaa itsenäisen liikkumisen myös heille, joilla ei ole älypuhelinta.

Älykkäitä ääniopasteita on alettu käyttää jo esimerkiksi uusissa kauppakeskuksissa, sairaaloissa, hisseissä ja myös ulkona risteyksissä esimerkiksi Vaasassa. Ranskassa älykkäät ääniopasteet ovat olleet jo 25 vuotta käytössä. Myös Turku voisi näyttää esimerkkiä ja kokeilla älykkäitä ääniopasteita keskustan tärkeimmissä risteyksissä. Kustannus yhden liikennevalopylvään osalta olisi arviolta reilu 1000 euroa. Vanhan malliset äänimajakat näistä kokeilun kohteena olevista risteyksistä voisi edelleen hyödyntää siirtämällä ne hieman kauemmas ytimestä, jossa asuminen ei ole niin tiivistä ja jatkuva piippaus ei häiritsisi asukkaita. Näin saisimme laajennettua Turussa sitä aluetta, jossa risteykset ovat turvallisia ylittää myös näkövammaisille. 

Äänimajakkakokeilun toteutus ja majakoiden sijoittelu voitaisiin tehdä yhteistyössä Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:n kanssa, joilta myös idea aloitteeseen on alunperin saatu.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdotamme, että Turku kokeilee älykkäitä ääniopasteita muutamassa keskustan risteyksessä, jotka on valittu yhdessä näkövammaisten edustajien kanssa.

Janika. Riina ja Viivu kokeilemassa liikkumista sokkona. Ylen juttu.

Perheellistymisen esteet on purettava

Julkaistu mm. Turun Sanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa 14.1.2023 sekä vähän eri versiona Verkkouutisten blogissa.

Suomi tarvitsee lisää lapsia – perheellistymisen esteet on purettava

Vuoden alussa julkaistiin uusi perhebarometri. Sen mukaan suomalaiset tahtovat nyt keskimäärin kaksi lasta, mutta toteuma on tätä pienempi. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on melko iso: 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä. Syntyvyydestä puhutaan paljon, sillä siitä riippuu koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Lastensaanti saattaa siirtyä yksilöistä itsestään johtuvista syistä; huoletonta nuoruutta halutaan esimerkiksi elää ilman lapsia pidempään. Suuri osa esteistä tai hidasteista on kuitenkin sellaisia, joita yhteiskunta voisi ratkaista tai helpottaa. Pitämällä esimerkiksi huolta korkeasta työllisyydestä, eivät taloudelliset syyt olisi niin monen perhehaaveiden esteenä.

Moni ei löydä sopivaa kumppania ja esimerkiksi itsellisesti äidiksi haluavat tarvitsevat lahjasoluhoitoja. Myös moni pariskunta tarvitsee hoitoja ja niiden tarpeen on ennustettu vain kasvavan. Lapsettomuushoitoja ja perheneuvontaa pitää resursoida nykyistä enemmän. Yksi iso virhe nykyhallitukselta oli yksityisen hoidon kelakorvauksen poistaminen. Nyt kalliit lapsettomuushoidot yksityisellä ovat vieläkin kalliimpia ja yhä harvemman tavoitettavissa, vaikka niiden kautta myös julkisen puolen jonotilannetta voitaisiin helpottaa.

Osa perhebarometrin vastaajista kuvaa, ettei uskalla hankkia lisää lapsia, koska aiempi raskaus tai synnytys oli niin traumaattinen. Esimerkiksi hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin kokeneilla on todettu olevan muita enemmän abortteja ja sterilisaatioita. Tarvitsemme lisää tukea ja osaamista näiden tilanteiden käsittelyyn.

Osa esteistä liittyy työelämään. Perhevapaiden aiheuttamaa katkoa työuraan jännitetään tai työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, ei esimerkiksi “lapsisakon” vaikutus kohdistuisi niin vahvasti naisiin. Jos vielä työelämässä olevat isovanhemmat voisivat myös hakea perhevapaita, saisivat nuoret perheet kenties enemmän apua pikkulapsiarkeen. Myös työelämä kaipaa vielä monella alalla kulttuurinmuutosta ja joustoja, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esimerkiksi sodan tai ekologisen kriisin uhka estää ihmisiä hankkimasta lapsia. Myös nämä ovat syitä, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Huolehditaan Suomen ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä pysäytetään ilmastonmuutos. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omia lapsihaaveitaan. Suomi tarvitsee lisää lapsia.

Janika Takatalo ja lastenrattaat. Kuva: Salla Merikukka

 

Lähijunan kyytiin tulevaisuudessa Föli-lipulla?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin 19.10. Turun Sanomissa, Kaarina-lehdessä ja mahdollisesti myös parissa muussa paikallislehdessä

Lähijunan kyytiin tulevaisuudessa Föli-lipulla?

Lähijunaliikenteen palauttamisesta Varsinais-Suomeen on haaveiltu kohta 30 vuotta. Siitä lähtien, kun se täältä lopetettiin. Moni asema seisoo tyhjillään ja seudun raiteet nekin vajaakäytössä. Samaan aikaan ilmastotavoitteisiin pitäisi päästä ja yksityisautoilulle löytää vaihtoehtoja.

Nyt viimein on alkanut tapahtua, kun Suomen Lähijunat Oy on tehnyt tarjouksen VR:n käytöstä poistamista junista. Mikäli rahoitus ja muut yksityiskohdat saadaan järjestykseen, liikenne alkaisi vuonna 2024. Aiempien selvitysten perusteella Varsinais-Suomen lähijunat voisivat suunnata esimerkiksi Raision kautta Uuteenkaupunkiin, Naantaliin, Loimaalle ja Saloon. Vuoroväli voisi olla esimerkiksi tunnin. 

Pirkanmaalla lähijunat ovat jo liikenteessä, yhtenä syynä sen pääsy mukaan valtion lähijunakokeiluun viime hallituskaudella. Vastaavia kokeiluja tulisi laajentaa seuraavalla hallituskaudella myös muualle, etenkin Varsinais-Suomeen, jossa tahtotila, väestöpohja ja infrastruktuuri sitä jo vahvasti tukisivat. Olisi hyödyllistä ja reilua, jos valtio osallistuisi lähijunien operointiin meillä kuten muuallakin Etelä-Suomessa. 

Voisimme ottaa oppia alueista, joilla on jo kokemusta modernista lähijunaliikenteestä. Yksi toimiva ja tärkeä asia niin Pirkanmaan kuin pk-seudunkin lähiliikenteessä ovat yhteensopivat lipputuotteet, eli yhdellä matkalipulla pääsee lähijunasta paikallisbusseihin ja toisinpäin. Meillä Turun seudulla on mainiosti toimiva joukkoliikenne Föli, jonka lipputekniikka taipuisi vastaavaan. Lähijunien ja Fölin välinen maksuliikenne hoidettaisiin nousukorvauksilla. Sujuvat matkaketjut hyödyttäisivät niin juna- kuin bussiliikennettä.

Lähijunat parantaisivat maakunnan elinvoimaa ja laajentaisivat työssäkäyntialuetta. Lähijunahanke toimisi hyvin yhteen myös Tunnin junan kanssa. Sitä varten rakennettava kaksoisraide mahdollistaa lähijunaliikenteen toimimisen kaukoliikenteen lomassa ja samalla se toimisi syöttöliikenteenä, joka yhdistää koko Etelä-Suomea. Toivon näkeväni vuosikymmenen loppuun mennessä Turun uuden uljaan matkakeskuksen, josta pääsee raiteita pitkin nopeasti niin seutukeskuksiin kuin muihin isoihin kaupunkeihinkin. 

Janika Takatalo (kok), VTM

Kirjoittaja on Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja,

Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu.

Janika Takatalo. Kuva: Salla Merikukka

Kulttuurikummitoimintaa perheen pienimmille

Julkaistu Turun Sanomissa 3.3.2022

Helsingissä jokainen vuonna 2020 tai sen jälkeen syntynyt vauva on saanut oman kulttuurikummin. Vuonna 2020 kummina toimi esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri ja vuonna 2021 Helsingin teatterit yhdessä. Jokainen lapsi kutsutaan kummin toimesta vuosittain vähintään kahteen maksuttomaan tapahtumaan, esimerkiksi vauvasinfoniaan tai nukketeatteriin. Kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. 

Kulttuurikummiuden avulla lapsi ja hänen perheensä saavat henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin. Toimintaan kuuluvien tapahtumien tehtävänä on tukea lapsen kehitysvaihetta ja perheen hyvinvointia. Moni vanhempi kokee esimerkiksi yksinäisyyttä pikkulapsivaiheessa, jolloin kaikenlaiset tapahtumat, joissa kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia, ovat henkisesti hyvin tärkeitä. Myös korona-aikana syntyneet ja kasvaneet lapset ovat jääneet vaille erilaisia elämyksiä ja muiden pienten seuraa. Kulttuurikummitapahtumat vastaisivat Turussakin näihin molempiin tarpeisiin.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja se tutkitusti luo hyvinvointia. Turussa vuosina 2012–2013 käynnistyneessä verkostoyhteistyössä alueen korkeakoulujen ja järjestöjen kesken on luotu kulttuurihyvinvoinnin käsite. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, jonka hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Jo nuorena luotu suhde kulttuuriin auttaa kasvattamaan aktiivisia ja hyvinvoivia kulttuurikansalaisia.

Turussa on onnistuneesti otettu käyttöön muun muassa jo elämyspolku, jonka avulla jokainen peruskoululainen käy noin kolme kertaa lukuvuodessa eri kulttuurilaitoksissa. Toimintaa on ulotettu myös varhaiskasvatukseen, mutta palvelun piiristä puuttuvat vielä aivan pienimmät. Turussa tulee selvittää, kehittää ja sen pohjalta ottaa käyttöön Helsingin kulttuurikummitoimintaan pohjautuva oma malli. Tulen jättämään aiheesta aloitteen maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kulttuurikummitoiminta olisi hieno lisä vuoden 2029 -juhlavuotta kohti kulkevalle kulttuurikaupunki Turulle!

 

Janika Takatalo, VTM

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Turku

Huomio lasten oikeuksiin myös uusilla hyvinvointialueilla

Julkaistu Verkkouutisten blogina 20.11.2021

Huomio lasten oikeuksiin myös uusilla hyvinvointialueilla

Tänään 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää, jonka tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Tämän vuoden erityinen teema on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, mutta valitettavasti ne eivät vielä jokaisen pienen kohdalla toteudu.

Korona-aika on pahentanut monien perheiden hätää ja lasten kaltoinkohtelusta on tehty yhä enemmän havaintoja. Sydän surusta itkien luin mm. tuoretta uutisointia vanhempiensa pahoinpitelemästä varsinaissuomalaisesta vauvasta, joka ei ollut valitettavasti tälläkään kertaa yksittäistapaus. Onneksi yhteiskunta on kehittänyt turva- ja toimintamekanismeja vastaavia tilanteita varten ja terveydenhoitajan sekä lastensuojelun valppaalla toiminnalla lapsi saatiin lopulta turvaan. Silti kaikkia lapsia ei saada ajoissa pelastettua, vaan lapsuus voi kulua hyvinkin huonoissa ja traumaattisissa olosuhteissa.

Ensi vuoden alusta toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tulevat vastaamaan monista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, kuten neuvoloista, synnytyksistä ja lastensuojelusta. On äärimmäisen tärkeää, että palveluketjut toimivat ja apua saa oikea-aikaisesti sekä riittävän läheltä matalalla kynnyksellä. On myös tärkeää, että asukkaita kuullaan ja esimerkiksi nuorten osallisuus on kunnossa.

Tulin itse tänä vuonna ensimmäistä kertaa äidiksi ja siten kokemusta esimerkiksi raskauteen, synnytykseen ja vauva-arkeen liittyvistä palveluista on kertynyt. On ollut pieni järkytyskin huomata, miten pienillä resursseilla tätä tulevaisuuden kannalta tärkeää työtä tehdään. Koronan aiheuttama vauvabuumi on toki tuonut omat paineensa palveluihin ja myös se, että terveydenhoitohenkilökuntaa on ollut sidottuna koronaan liittyviin tehtäviin. Meilläkin kätilöt tekivät tuplavuoroja, synnytysvuodeosasto oli aivan piukassa, neuvolan kotikäynnit oli peruttu ja terveydenhuollon henkilökuntaa oli vaikea tavoittaa puhelimitse. Onneksi omalla kohdallamme kaikki sujui hyvin eikä erityisempää tukea tarvittu, mutta en voi olla miettimättä perheitä, joissa kohdattiin isompia haasteita tämän tilanteen keskellä.

Ihan jo muiden silmissä pienilläkin asioilla voi olla väsyneessä vauvaperheessä paljon merkitystä sekä suuria kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnan tasolla. Saako esimerkiksi imettämiseen tukea, jos se ei lähde sujumaan? Onko kotiin mahdollista saada apua, jos omat voimat meinaavat loppua? Onko vertaistukiryhmiä tai tukipuhelimia kriisejä kohdanneille? Jos lapsia ja perheitä ei tueta varhaisessa vaiheessa, tulevat ongelmat yhteiskunnalle moninkertaisina takaisin myöhemmässä vaiheessa. Raskaassa elämäntilanteessa apua ei välttämättä myöskään jakseta lähteä itse hakemaan ja etenkin, jos palvelut ovat siroteltuina eri sektoreille ja paikkoihin. Siinä kärsivät ennen kaikkea lapset.

Yksi hyvä keino lapsen oikeuksien toteutumiseen uusilla hyvinvointialueilla on perhekeskusmallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Perhekeskukset tarjoavat kaikki lapsiperheen hyvinvointipalvelut “yhdeltä luukulta” niin paikan päällä, verkossa kuin kotonakin. Aiemmin erillään toimineet palvelut, kuten vaikkapa neuvola, perhetyö, psykologit, terapeutit ja sosiaalityö, yhdistyvät perhekeskuksessa tiiviiksi verkostoksi. Perhekeskuksissa asiakkaan tilanne nähdään kokonaisuutena ja yhdellä käynnillä saadaan hoidetuksi useampia asioita. Toinen äärettömän tärkeä kokonaisuus on terapiatakuun käyttöönotto hyvinvointialueilla, jotta etenkin nuorten mielenterveysongelmia voidaan tasa-arvoisesti ja riittävän nopeasti hoitaa.

Usein kun puhuu lasten hyvinvoinnista, saa eteensä kysymyksen, että entäs vanhukset sitten? Myös ikäihmisten palvelut ovat tulevilla hyvinvointialueilla tärkeitä, mutta ne ovat toisen kirjoituksen paikka. Lisäksi lapsiin ja nuoriin panostaminen on tulevaisuuteen panostamista, sillä ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria tänään, ei meillä ole hyvinvoivia aikuisia huomenna. Silloin ei myöskään ole työlle tekijöitä eikä veroille maksajia. Ja niillä taas hoidetaan esimerkiksi vanhusten palvelut. Jos perheet jätetään yksin selviytymään, ei lupaavasti kasvuun lähtenyt syntyvyyskään välttämättä jatku kovin kauaa näin hyvänä ja silloin huoltosuhteemme ajaa yhä kohti pahempaa kriisiä.

Valtuustoaloite 15.11.2021: Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Jätin valtuuston kokouksessa 15.11. seuraavan aloitteen varhaiskasvatuksen tilanteen parantamiseksi ja se sai hyvin allekirjoituksia yli puoluerajojen:

Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Lapsia on tänä vuonna syntynyt TYKSissä ennätysmäärä ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste koko yhteiskunnan tasolla on nousussa. Tämä on hieno asia, mutta tarkoittaa nyt ja tulevina vuosina yhä enemmän paineita varhaiskasvatuksen resursseihin, ellemme sitten halua lapsiperheiden kaikkoavan naapurikuntiin. 

Laadukas varhaiskasvatus on pohja myöhemmälle oppimiselle ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Se myös pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kun vanhemmat voivat hyvillä mielin jättää jälkikasvunsa päiväksi hoitoon sekä saamaan varhaiskasvatusta, jotta he pääsevät itse palaamaan työelämään ja yhteiskunta saa verotuloja. Laadukas varhaiskasvatus ei kuitenkaan synny ilman riittäviä resursseja ja koulutettua henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen kentältä on jo pitkään kuulunut hätähuutoja ympäri Suomen. Myös Turussa pulaa osaavasta henkilökunnasta on. Henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja sijaisten saannin vaikeus kuormittavat olemassa olevaa henkilöstöä ja haastavat varhaiskasvatuksen laadukkaan ja turvallisen järjestämisen. 

Myös työolot karkottavat väkeä varhaiskasvatusalalta. Palkka on vastuuseen nähden pieni, työssä saattaa kohdata väkivaltaa ja muita raskaita tilanteita sekä henkilökunta joutuu jatkuvasti venymään henkilöstöpulan takia. Myös esimerkiksi työvaatteet joutuu hankkimaan itse, eikä paljon ulkoilevien varhaiskasvattajien eri kausien ulkovaatteet tule halvaksi. Meidän on kyettävä tarjoamaan kunnolliset työolot varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotta osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa riittää ja sitä kautta lapset saavat laadukasta ja turvallista varhaiskasvatusta.

Ryhmäkoot, resurssit ja sijaisten saatavuus ovat ehdottomasti kiireisimpiä ja tärkeimpiä kuntoonlaitettavia asioita. Sen lisäksi Turku voisi parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa esimerkiksi tukemalla alan opiskelijoiden työssäoppimista ja harjoittelua turkulaisissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä nykyistä enemmän, jotta nämä jäävät valmistumisen jälkeen kaupunkiimme töihin. Turku voisi mahdollistaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle paremman kehittymisen lisä- ja jatkokoulutusten kautta. Se voisi mahdollistaa nykyistä helpommin erilaisten vapaiden pitämisen ja osa-aikatyön, jotta jaksaminen ja perhe- ja työelämän yhteensovittaminen olisi helpompaa. Se voisi myös tukea työvaatteiden hankintaa ja osallistaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhä enemmän yksikköä koskevassa päätöksenteossa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet haluamme parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa Turussa edellämainituin keinoin.