Valtuustoaloite 15.11.2021: Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Jätin valtuuston kokouksessa 15.11. seuraavan aloitteen varhaiskasvatuksen tilanteen parantamiseksi ja se sai hyvin allekirjoituksia yli puoluerajojen:

Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa parannettava

Lapsia on tänä vuonna syntynyt TYKSissä ennätysmäärä ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste koko yhteiskunnan tasolla on nousussa. Tämä on hieno asia, mutta tarkoittaa nyt ja tulevina vuosina yhä enemmän paineita varhaiskasvatuksen resursseihin, ellemme sitten halua lapsiperheiden kaikkoavan naapurikuntiin. 

Laadukas varhaiskasvatus on pohja myöhemmälle oppimiselle ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Se myös pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kun vanhemmat voivat hyvillä mielin jättää jälkikasvunsa päiväksi hoitoon sekä saamaan varhaiskasvatusta, jotta he pääsevät itse palaamaan työelämään ja yhteiskunta saa verotuloja. Laadukas varhaiskasvatus ei kuitenkaan synny ilman riittäviä resursseja ja koulutettua henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen kentältä on jo pitkään kuulunut hätähuutoja ympäri Suomen. Myös Turussa pulaa osaavasta henkilökunnasta on. Henkilökunnan suuri vaihtuvuus ja sijaisten saannin vaikeus kuormittavat olemassa olevaa henkilöstöä ja haastavat varhaiskasvatuksen laadukkaan ja turvallisen järjestämisen. 

Myös työolot karkottavat väkeä varhaiskasvatusalalta. Palkka on vastuuseen nähden pieni, työssä saattaa kohdata väkivaltaa ja muita raskaita tilanteita sekä henkilökunta joutuu jatkuvasti venymään henkilöstöpulan takia. Myös esimerkiksi työvaatteet joutuu hankkimaan itse, eikä paljon ulkoilevien varhaiskasvattajien eri kausien ulkovaatteet tule halvaksi. Meidän on kyettävä tarjoamaan kunnolliset työolot varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotta osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa riittää ja sitä kautta lapset saavat laadukasta ja turvallista varhaiskasvatusta.

Ryhmäkoot, resurssit ja sijaisten saatavuus ovat ehdottomasti kiireisimpiä ja tärkeimpiä kuntoonlaitettavia asioita. Sen lisäksi Turku voisi parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa esimerkiksi tukemalla alan opiskelijoiden työssäoppimista ja harjoittelua turkulaisissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä nykyistä enemmän, jotta nämä jäävät valmistumisen jälkeen kaupunkiimme töihin. Turku voisi mahdollistaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle paremman kehittymisen lisä- ja jatkokoulutusten kautta. Se voisi mahdollistaa nykyistä helpommin erilaisten vapaiden pitämisen ja osa-aikatyön, jotta jaksaminen ja perhe- ja työelämän yhteensovittaminen olisi helpompaa. Se voisi myös tukea työvaatteiden hankintaa ja osallistaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhä enemmän yksikköä koskevassa päätöksenteossa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet haluamme parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa Turussa edellämainituin keinoin.

Kuka ajattelisi lapsia?

Lapsen saanti muuttaa elämän, mutta se muuttaa myös politiikassa mukana olevan ihmisen tapaa tarkastella päätöksentekoa ja sen priorisointeja. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut minulle aina politiikan tekemisen kulmakiviä, mutta nyt vauva sylissä asia on vieläkin konkreettisempi ja myös omaa kokemusta lapsiperheiden palveluista niiden käyttäjänä on alkanut kertyä. Samalla myös (kauhulla) on seurannut kanssa-perheellisten painiskelua eri asioiden kanssa ja miettinyt, millä tolalla nuo asiat ovat, kun ne joskus osuvat omalle kohdalle. Onneksi päättäjänä minulla on mahdollisuus vaikuttaa.

Näistä jokainen aihe ansaitsisi oman blogikirjoituksensa, mutta koska kirjoitan vauvan päiväunen aikaan, oion vähän mutkia ja palaan tarvittaessa näihin vielä syvemmin myöhemmin.

Neuvola

Omat kokemukseni ovat pääosin oikein hyviä. Meillä on ollut ihana terkka, joka on pysynyt samana niin raskauden kuin nyt vauvankin käyntien ajan. Terveydenhoitaja ei ole ollut eri kuin vuosilomien sijaistusten aikana pari kertaa. Näin ei kuitenkaan taida pääsääntönä valitettavasti olla. Olen liian usein kuullut tai lukenut (entisen pomoni Anna M:n loistava essee Helsingin Sanomissa etunenässä) päinvastaisista kokemuksista, joissa lapsen asiat saa aina selittää uudelle henkilölle. Pysyvää hoitosuhdetta ja seurantaa ei näin pääse syntymään. Olen myös ollut siitä onnekas, että kaikki on mennyt raskauden ja vauvan suhteen pääsääntöisesti hyvin. Tuttavaltani olen kuullut, miten neuvolapsykologia kipeästi tarvitessa sitä joutui Turussakin odottamaan viikkoja, vaikka apua olisi tarvinnut tietysti paljon nopeammin. Sitten on asioita, joiden paremmin olo olisi kivempaa, mutta ei aivan välttämätöntä. Tilat ovat vanhanaikaiset ja nuhjuiset eikä esimerkiksi ultraäänilaitteita ole, jotta vauvan näkisi useammin kuin kahdella keskussairaalan lain nojalla tarjoamalla käynnillä tai yksityiseltä palvelun ostamalla. Lapsen näkeminen esim. 3D-ultralla raskausaikana tutkitusti parantaa varhaista kiintymyssuhdetta ja voisi näin olla hyvinkin iso ilo monelle! Se myös lievittäisi varmasti odottajan stressiä, kun esimerkiksi lapsen tarjontaa (asentoa) ennen synnytystä ei jouduttaisi vain käsikopelolla arvailemaan, vaan se olisi neuvolan näytöltä kaikkien osapuolten nähtävissä. 

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus, ah tuo muinaisjäänne. Tarkoitan sillä sitä, että vanhempainpäivärahan saadakseen siinä on käytävä ja juuri muuta funktiota sillä ei tunnu olevankaan. Ja nimenomaan äidin käyntiä vaaditaan, jotta vaikkapa isä saisi vanhempainrahaa. Tässä on tietysti kaunis ajatus taustalla, että kaikki synnyttäneet siinä kävisivät, mutta todellisuudessa 15 minuutin lääkäriajalla ehditään kysyä pari rutiinikysymystä ja tulostaa todistus KELAan vietäväksi. Naisen kroppa käy läpi valtavan muutoksen ja palautuminen on oleellista sen kannalta, että ei jää esimerkiksi pysyviä vaivoja loppuelämäksi. Itse kävin lopulta yksityisellä äitiysfysioterapeutilla yli tunnin extra-käynnillä, jossa ultraäänellä tarkasteltiin esim. vatsa- ja lantionpohjalihasten tilanne ja annettiin kuntoutusohjeita. Kaikilla tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta (vaikka minusta pitäisi olla!), mikä lisää eriarvoisuutta. Pahimman koronasulun aikaan jälkitarkastuksia ei tehty ollenkaan, mikä on minusta aika järkyttävää, sillä se varttikin olisi monelle parempi kuin ei mitään. Välillä on tuntunut, että kun lapsi on saatu ulos, äidin hyvinvointi ei enää kiinnosta ketään, mikä on aika surullista.

Varhaiskasvatus

Tästä lempilapsestani voisin puhua tuntikausia. Laadukas varhaiskasvatus on pohja myöhemmälle oppimiselle ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Se myös pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, kun vanhemmat voivat hyvillä mielin jättää kullanmurunsa päiväksi hoitoon ja saamaan varhaiskasvatusta, jotta he pääsevät itse palaamaan työelämään ja yhteiskunta saa verotuloja. Monen työhönpaluu kuitenkin viivästyy, jos hoitopaikkaa ei saa tai sen saa jostain ihan väärältä sijainnilta, jolloin arki hankaloituu kuskaamisen muodossa merkittävästi. Lapsia on syntynyt nyt korona-aikaan ennätysmäärä, mikä näkyy monen kaupungin päivähoitopaikkojen lisääntyneenä tarpeena nyt ja lähivuosina. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen kentältä kuuluu vakavia hätähuutoja. Instagramin @varhaiskasvatuksenkertomuksia -tili julkaisee varhaiskasvattajien anonyymeja kertomuksia alan tilanteesta. Ne ovat järkyttävää luettavaa. Pätevää henkilökuntaa ei saada tai sijaisia ei palkata, mikä johtaa vakavaan työntekijäpulaan ja työntekijöiden uupumiseen sekä lasten turvallisuuden vaarantumiseen. Palkka on pieni ja työolot huonot, mikä vähentää alan vetovoimaa entisestään. Itse en keksi juuri tärkeämpää asiaa tällä hetkellä, kuin tämän laittaminen kuntoon. Siksi otin sen esiin valtuustoryhmämme kokouksessa, joka käsitteli kaupungin ensi vuoden budjettia. Rahat ovat kuitenkin tiukilla ja tarpeita on monella suunnalla. Siksi ei ole lainkaan merkityksetöntä, että meitä pienten lasten vanhempia toimii politiikassa riittävästi, sillä vähemmistönä ei voi diktaattorimaisesti saada aina tahtoaan läpi, vaikka kuinka haluaisi. Itse olisin valmis maksamaan vaikka tuplat lapseni päivähoidosta, jos sillä takaisin riittävät resurssit ja turvallisuuden tulevaisuudessa hänelle, mutta valitettavasti tämäkään ei yksin ratkaise ongelmaa, vaan se tulisi hoitaa koko yhteiskunnan tasolla. 

Lapsiperheiden palveluseteli*

Lapsiperheiden kotiapu on kaunis ja tarpeellinen ajatus. Kun tarve on esimerkiksi arjen helpottamiseen todella on, voi yhteiskunta tukea palvelun hankkimista kotiin vaikkapa palvelusetelin avulla. Ystävälläni on kaksoset ja hänelle on sen vuoksi myönnetty tällaista apua. Kun setelin saa, voisi asioiden ajatella sillä ratkeavan, mutta palvelua ei ole mietitty loppuun asti. Moni uupumuksen partaalla oleva perhe saa eteensä listan yrityksistä, joista palvelua voi kysyä. Alan työvoimapulan takia kuitenkin moni paikka tarjoaa ei-oota ja ihmiset, joilla ei muutenkaan ole aikaa ja jaksamista käyttää firmoihin soitteluun tunteja ja päiviä, joutuvat tämän tekemään, jos palvelua haluavat. Ystävälläni olikin hyvä ehdotus: jospa perhe voisi jättää palveluun tarjouspyynnön, johon ne yritykset, jotka voivat heille palvelua tarjota, ottaisivat yhteyttä. Meidän tulee suunnitella lapsiperheiden (ja muidenkin!) palveluja käyttäjäystävällisemmiksi, jotta ne todella täyttävät tarpeensa. (*kokemus ei Turusta, mutta varmasti useamman kunnan/kaupungin ongelma)

Tuleeko teille mieleen muita huolia tai esimerkkejä?

Moni lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä palveluista siirtyy vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueille. Olen itse päättänyt olla ehdolla aluevaaleissa, jotta voin jatkossakin olla vaikuttamassa näihin äärettömän tärkeisiin asioihin, jotka ovat liian harvalle politiikassa toimivalle prioriteetti. Lisää aluevaaliteemoistani myöhemmin.

 

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Julkaistu Verkkouutisissa bloginani 20.2.2021

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Perhevapaauudistusta on saatu odottaa jo aivan liian pitkään. Kokoomuksesta asia ei ole ollut kiinni, sillä aihe on ollut meille prioriteetti ja pitkäjänteisen työn kohde jo vuosikausia. Sain itse aitiopaikalta seurata viime hallituskaudella aihetta koskevia neuvotteluja, kun toimin silloisen opetusministerin ja kokoomuksen neuvottelijan Sanni Grahn-Laasosen avustajana. Pettymys oli karvas, kun uudistus lopulta kaatui muun muassa kotihoidontukikysymyksiin keskustan toimesta.

Pettymys oli myös vahvasti läsnä tällä viikolla, kun nykyinen hallitus sai perhevapaaesityksensä ulos. Malli ei ole kokonaisuudistus, sillä esimerkiksi juuri tuo kotihoidontuki oli rajattu tällä kertaa kokonaan ulos neuvotteluista. Pienen sulattelun jälkeen olen kuitenkin iloinen, että tärkeä uudistus nyt vihdoin etenee ja siinä on yksilöiden näkökulmasta monia positiivisia edistysaskeleita. Yhteiskunnan näkökulmasta malli on kuitenkin monelta osin kestämätön, sillä se lisää valtavasti kuluja eikä esimerkiksi vaikuta työllisyyteen positiivisesti. Kokonaisedun mukaista olisi, että malli huomioisi niin tasa-arvon, työllisyyden kuin varhaiskasvatuksen vahvistamisenkin.

Ilon pilkahduksia perhevapaaesityksessä on esimerkiksi ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden pidentyminen etenkin isien osalta, joustavuuden lisääntyminen kun perhevapaita voi pitää pätkissä ja erilaisten perheiden tuominen muiden kanssa samalle viivalle. Tasa-arvon osalta jää nähtäväksi, toteutuvatko ylevät tavoitteet, sillä vaikka isien kiintiötä on pidennetty, heidän on yhä mahdollista siirtää leijonanosa vapaistaan äidin käytettäväksi. Todellinen tasa-arvo-ongelma liittyy myös kotihoidontukeen, jonka on tutkittu pitävän etenkin maahanmuuttajat ja vähemmän koulutetut naiset vuosikausia kotona heikentäen esimerkiksi heidän tulevia eläkkeitään.

Hallituksen esittämän uudistuksen kustannukset ovat 80 miljoonaa euroa, josta valtaosa jää yritysten ja työntekijöiden maksettavaksi sivukulujen kautta. Tämä taas ei vähennä perheellistymisikäisten naisten syrjintää työmarkkinoilla niin kauan, kuin kulut eivät jakaannu tasaisesti työnantajien kesken eivätkä miehet pidä yhtä pitkiä vapaita kuin naiset. Juuri tähän uudistuksella piti tarttua. Tulopuolikaan ei uudistuksessa työllisyyden heikentymisen takia lisäänny, mikä nykyisessä taloustilanteessa on täysin vastuutonta.

Olisi parempi, jos perhevapaat jaettaisiin lähtökohtaisesti puoliksi ja myös kotihoidontuen pituudesta voitaisiin puhua. Joustoa malliin tarvittaisiin vielä nykyistäkin enemmän, sillä työelämä muuttuu ja tietotyössä esimerkiksi osapäiväinen hoitovapaa voisi helpottaa monen elämää. Silloin töitä voisi tehdä vaikka tarpeen mukaan muutaman tunnin päivässä ilman, että tuki heti tippuu minimiin. Kaikkea ei ratkota lainsäädännöllä, vaan myös työpaikoista voidaan tehdä perheystävällisempiä monin keinoin. Tekoja tarvitaan myös varhaiskasvatusjärjestelmän saavutettavuuden parantamiseksi, sillä moni vanhempi ei pääse palaamaan työhön, jos läheltä ei saa päivähoitopaikkaa kun sitä tarvitsee.

Naisen tulot laskevat tutkimusten mukaan lapsen saannin jälkeen jopa pysyvästi 20 prosenttia. Ensi vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävänä naisena keskustelut perheellistymistoiveiden ja uran yhteensovittamisesta ovat kivuliaankin tuttuja. Jos Suomeen halutaan lisää vauvoja, tulee harppauksia tasa-arvossa ottaa vielä paljon enemmän. Myös isien tulisi nousta barrikadeille oikeuksiensa puolesta, sillä perheissä, joissa isät käyttävät enemmän vapaitaan, erotaan vähemmän ja lasten ja isän suhteesta tulee läheisempi.

Hallituksen perhevapaaesitys on askel oikeaan suuntaan, mutta huutaviin tarpeisiin nähden se on laiha lohtu. Toivottavasti laajasti nyt esiin nostettuja ongelmia huomioidaan lausuntokierroksen aikana ja esitystä niiltä osin vielä muutetaan. Tasa-arvon aidosta lisääntymisestä hyötyy koko yhteiskunta.

Janika Takatalo

Epstorilla, Seinäjoella, Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Takatalo budjetista: Turku on lapsiin ja nuoriin panostava sivistyskaupunki!

Tiedote 12.11.2018
Vapaa julkaistavaksi

Takatalo budjetista: Turku on lapsiin ja nuoriin panostava sivistyskaupunki!

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Janika Takatalo (kok.) on tyytyväinen valtuustossa päätettyyn talousarvioesitykseen. Budjetti ei paisunut liikaa, mutta virkaesitykseen lisätyt panostukset kohdistuvat hyvin etenkin lapsiin, nuoriin ja perheisiin.

– Erityisen iloinen olen siitä, että viime vuonna valtuustoaloitteeni mukaisesti aloitettu maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu saa jatkoa. Sen vaikutukset kohdentuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa oloissa eläviin lapsiin ja se on tutkitusti yksi vaikuttavimpia keinoja ehkäistä syrjäytymistä ja tukea alkavaa opintietä. Samalla se myös parantaa etenkin nuorten naisten työllisyyttä ja vähentää kannustinloukkuja, sanoo Takatalo.

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu on kaupungille iso panostus, ja Takatalon mukaan näin suurella kaupungin maksuosuudella kokeilua ei olisi varaa jatkaa kovin paljon pidempään. Tarpeeksi pitkä kokeilu on kuitenkin tärkeä sen kannalta, että ehditään saada tarpeeksi käytännön tietoa kokeilun vaikutuksista turkulaisiin lapsiin ja perheisiin. Kokeilun jälkeen jatko ja sen rahoitus tulee ratkaista valtion tasolla.

– Kokoomuksen yksi tärkeä uudistustavoite tulevalle eduskuntakaudelle on kaksivuotinen esiopetus, mikä tarkoittaisi lasten oikeutta osallistua esiopetukseen maksutta jo viisivuotiaasta lähtien. Mikäli tavoitteeseen päästään, Turku on edelläkävijäkaupunkina jo siinä kohtaa hyvin valmistautunut ottamaan muutoksen vastaan, kehuu Takatalo.

Takataloa ilahduttavia asioita budjetissa ovat myös maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen jatkossa alle 25-vuotiaille, kynnyksettömien mielenterveyspalvelujen aloittaminen walk in -periaatteella sekä kielikylpytoiminnan laajentaminen.

– Turku on selvästi lapsiin ja nuoriin panostava sivistyskaupunki, päättää Takatalo.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

janika.takatalo@turku.fi

044 982 0465

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Tiedote 21.3.2018

Takatalo iloitsee: Turku valittu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään päättänyt maksuttoman varhaiskasvatuksen valtionavustuksista. Kokeilu koskee viisivuotiaita ja sen laajuus on 20 viikkotuntia. Kokeiluun otettiin hakemusten perusteella 20 kuntaa, ja Varsinais-Suomesta mukana ovat Turku, Salo, Somero ja Taivassalo. Kokeilu alkaa ensi syksynä ja kestää vuoden.

– Tein valtuustoaloitteen Turun lähtemisestä mukaan kokeiluun heti, kun maan hallitus oli viime syksyn budjettiriihessä päättänyt tällaista mahdollisuutta tarjota. On todella hienoa, että kaupunginvaltuusto päätti hakea mukaan kokeiluun ja meidät siihen lopulta myös hyväksyttiin. Tämä tulee olemaan monelle perheelle iso juttu, iloitsee asiaa edistänyt kaupunginvaltuutettu Janika Takatalo.

Varhaiskasvatuksella on todettu olevan monia hyötyä lasten kasvuun, kehitykseen ja myöhempään oppimiseen. Varhaiskasvatuksella voidaan esimerkiksi ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua mahdollisiin oppimisvaikeuksiin jo varhaisessa vaiheessa. Maksuton varhaiskasvatus myös parantaa etenkin naisten työllisyysastetta ja vähentää kannustinloukkuja, kun vastaanotettu työpaikka ei tarkoita kaiken palkan hupenemista varhaiskasvatusmaksuihin.

– Turku on tällä päätöksellä edelläkävijäkaupunki, ja nostaa varmasti profiiliaan lapsiystävällisenä kaupunkina. Tulemme saamaan hyvää dataa kokeilun vaikutuksesta turkulaisiin perheisiin ja sen myötä voimme arvioida kokeilun jatkoa, sanoo Takatalo.

– Positiivisen rakennemuutoksen myötä tarve päiväkotipaikoille on muutenkin kasvussa, ja Turku elää varhaiskasvatuksen osalta tärkeää murrosaikaa. Meidän on samaan aikaan kokeilun kanssa varmistettava varhaiskasvatushenkilökunnan ja –tilojen riittävyys, jatkaa Takatalo.

Ministeriö tulee järjestämään myöhemmin vielä kokeilun kakkosvaiheen, johon myös ykkösvaiheessa mukana olleet kunnat voivat uudestaan hakea. Valtion maksuosuus kokeilusta on noin 20 %. Viisivuotiaiden maksuttomuuskokeilu on lisäksi osa kaksivuotisen esikoulun selvittämistä Opetushallituksessa.

– Mikäli tällainen kehityssuunta tulee seuraavalla hallituskaudella kyseeseen, on hyvä, että olemme Turussa jo pari askelta edellä, ​päättää Takatalo.

 

Lisätietoja:

Janika Takatalo,

Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja

janika.takatalo@turku.fi

+358 44 982 04 65

Katso myös ministeriön tiedote täältä.

Turku sitoutuu budjetissa valtuustoaloitteeseeni maksuttomasta varhaiskasvatuksesta

Budjettipuheenvuoro 13.11.17

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Olen todella iloinen, että Turku on tällä budjettiesityksellä päättänyt erityisesti panostaa sivistykseen. Se on meille tärkeä kilpailuetu. Tarvitsemme positiivisen rakennemuutoksen myötä lisää osaavaa työvoimaa Turun seudulle. Monen perheen vaakakupissa painaa se, onko lapsille uudessa kotikaupungissa riittävästi päiväkotipaikkoja ja laadukasta koulutusta.

Tällä kolmen miljoonan euron lisäpanoksella saamme esimerkiksi Turun kansainvälisen koulun rahoituksen turvattua ja sitä myöten myös kansainväliset osaajat houkuteltua tänne. Tärkeä päätös on myös varhaiskasvatus- ja kouluverkoston selvityksen toteuttaminen, jolla varmistamme riittävät, terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt Turun lapsille ja nuorille jatkossakin.

Koulutuksessa erityisen tärkeää on nyt kohdistaa katse varhaisiin vuosiin. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa, mutta samalla se on sen ainut maksullinen osa.

Se, että varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ainut maksullinen osa, on oikeastaan paradoksaalista. Se on johtanut siihen, että suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kansainvälisesti vertaillen vähän. Sen sivutuotetta on myös se, että Suomessa nuorten naisten työllisyys laahaa jäljessä, kun kannustinloukkujen takia on kannattavampaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia, kuin maksaa useamman lapsen varhaiskasvatusmaksuja ja mennä töihin.

Maan hallitus päätti syksyn budjettiriihessä kokoomuslaisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla käynnistää viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun. Kokeilu toteutetaan vuosina 2018–2019 yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun tulee 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Tein tänä syksynä valtuustoaloitteen siitä, että Turun tulee pyrkiä mukaan tähän maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Olen todella iloinen, että budjettiesityksessä ollaan nyt sitoutumassa valtuustoaloitteeseeni.

Kokoomukselle on tärkeää, että jokainen lapsi saa taustastaan riippumatta yhtä hyvän alun koulupolulleen ja elämälle. Maksuton puolipäiväinen varhaiskasvatus jokaiselle viisivuotiaalle on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. Toivotaan, että Turku pääsee mukaan kokeiluun ja saa siihen hyvin valtion vastinrahaa.

Kiitos!

Valtuustoaloite 11.9.: Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Valtuustoaloite 11.9.2017

Turku mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun

Syksyn budjettiriihessä päätettiin monista lapsiperhemyönteisistä asioista. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat lähemmäs sadan prosentin luokkaa. Viisivuotiaista turkulaislapsista 85,1 % oli varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 31.12.2016.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Turun tulee tehdä periaatepäätös viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun mukaan pyrkimisestä.

Edellä kerrotun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että

  • Turku tekee periaatepäätöksen pyrkiä mukaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeiluun. Kokeilun lopullinen laajuus ja toteutus voidaan päättää myöhemmin sen perusteella, paljonko valtion rahaa kokeiluun tulee.

 

Janika Takatalo

Turku mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun

Syksyn budjettiriihen todellisia voittajia olivat lapsiperheet. Hallitus sopi muun muassa perhevapaauudistuksen toteuttamisesta, varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, äitiyspakkauksen parantamisesta, opintotuen huoltajakorotuksesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta.

Yhtenä toimenpiteenä hallitus käynnistää vuosina 2018–2019 laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Varhaisten vuosien merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja koko elämänpolun kannalta on erittäin merkityksellinen. Tutkimusten mukaan osallistuminen varhaiskasvatukseen ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää oppimista ja koulutuspolkua. Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin kansainvälisesti vertaillen vähän. Vain 68 % 3-vuotiaista ja 74 % 4-vuotiaista osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat yli 90 prosentin luokkaa.

Yksi keino lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on laskea asiakasmaksuja tai poistaa ne kokonaan. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on ennen kaikkea lapsen etu, mutta samalla se myös vähentää kannustinloukkuja ja lisää etenkin naisten työllisyyttä. Töitä on kannattavampaa ottaa vastaan, kun noussut tulotaso ei katoa heti varhaiskasvatusmaksuihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan muutoksen myötä 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ja sisaralennus nousee kaikissa perheissä 10 prosentista 50 prosenttiin.

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus (20h/vko). Yksi malli on siirtyä tähän ikäluokka kerrallaan. Ensimmäinen askel oli maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Seuraava on tämä budjettiriihessä päätetty kokeilu viisivuotiaille maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Turun tulee hakea mukaan kokeiluun. Pyrkimyksenä tulee olla mallin vakiinnuttaminen kaupunkiimme. Aion tehdä asiasta valtuustoaloitteen seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Janika Takatalo

Kaupunginvaltuutettu (kok.)
Turku