Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku

Turvallisempi Turku meille kaikille

Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa

Pimeys tulee taas joka ilta aikaisemmin. Samalla huomaan ajoittavani koiran kanssa iltalenkille menemisen yhä aikaisempaan kellonaikaan. En pidä liikkumisesta yksin ulkona pimeässä. Siitä tulee turvaton olo.

Tutkimusten mukaan en ole kokemukseni kanssa yksin. Turvattomuuden tunteesta kaupungeissa on tehty useita selvityksiä (ks. esim. Lindblom 2014 ja Vahanne 2008). Myös arkikokemus tuttavieni kautta vahvistaa asiaa. Eräskin ystävä kertoi kulkevansa pimeän reitin kotiinsa yo-kylään aina hätänumero kännykän näytölle valmiiksi valittuna. Haluammeko elää arkeamme näin?

Ilmiö on valitettavasti sukupuolittunut ja korreloi myös iän kanssa. Lindblomin tutkimuksen mukaan naiset kokevat turvattomuutta useammin kuin miehet ja eläkeläiset useammin kuin työssäkäyvät. Erityisesti alikulkutunnelit, pimeät metsät ja puistot sekä syrjäiset paikat pelottavat naisia iästä riippumatta. Vilkkaat paikat kuten ravintoloiden ja kauppojen edustat herättävät turvattomuutta lähes yhtä usein myös miehissä. Turussa toteutetuissa kyselyissä keskustan pelottavimmiksi paikoiksi nousivat Kauppatori ja Aurajokiranta.

Kaupunkisuunnittelun keinoilla voidaan ratkaista osa ongelmista. Valaistus on kaiken ykkönen. Valaistusta parantamalla ei ainoastaan vähennetä rikollisuuden pelkoa, vaan myös rikoksentekotilaisuuksia ja todellisia rikoksia. Toinen on siisteydestä huolehtiminen. Rappeutunut ympäristö ja rikotut ikkunat vahvistavat tunnetta siitä, että sosiaalinen kontrolli alueella ei toimi. Vahingot olisikin korjattava aina niin nopeasti kuin mahdollista. Kolmantena on yhteenkuuluvuuden tunne. Eri asuinalueiden eriytymistä ja yhteiskunnallista osattomuutta tulisi vähentää. Panostukset ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja päihdehuoltoon ovat tärkeitä.

Jokaisella tulisi olla oikeus turvalliseen kaupunkitilaan. Liikkumisia tai tekemisiä ei pitäisi joutua rajoittamaan pelkojen vuoksi. Meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta turvattomuus Turussa vähenisi. Julkista liikennettä öisin tulisi esimerkiksi lisätä. Valvonnan ja partioinnin lisääminen baarien ja grillikioskien edustoilla lisää aamuöiden turvallisuutta. Panostetaan myös tosissaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja annetaan kaikille mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaamme. Lisätään hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä.

Pahoinvointi tarkoittaa helposti häiriökäyttäytymistä. Tästä valitettavana esimerkkinä ovat viime päivien uutiset pellepukuisista pelottelijoista ja tyrmäystippojen käytöstä turkulaisissa opiskelijajuhlissa. Tällaisille törkeyksille tulisi olla nollatoleranssi.

Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun Kokoomuksen hallituksen jäsen ja Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan varapuheenjohtaja