Oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen on taattava

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2024

Sydän särkyy aamu toisensa jälkeen, kun uutisista joudumme lukemaan Joensuun järkyttävää lapsisurmaa. Miten me yhteiskunnan aikuiset olemme päästäneet tuon pienen urhean lapsen putoamaan kaikkien turvaverkkojen läpi kohti kuolemaa? Lupasimmehan jo vuosia sitten, että Vilja-Eerikan tapaus ei enää toistuisi, mutta yhä edelleen 2-3 lasta kuolee Suomessa vuosittain väkivallan seurauksena.

Lasten ja nuorten ongelmista ja haasteista puhumme kyllä paljon. Koronan vaikutukset, PISA-tulosten lasku, mielenterveys- ja päihdeongelmat, jengiytyminen, lisääntyvät nepsy-diagnoosit vain muutamia mainitaksemme. Kaikkia näitä haasteita ratkomaan on perustettu työryhmiä, kiristetty henkilöstömitoituksia, palkattu kouluihin uusia ammattiryhmiä ja silti lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu. Ne jotka voivat huonosti, voivat yhä huonommin.

Lapset syntyvät perheisiin. Jo ennen syntymää tarjoamme upeaa yli 100-vuotiasta neuvolainnovaatiota raskauden ja lapsen kehityksen tueksi. Käynneillä mitataan, tutkitaan ja havainnoidaan erityisesti lapsen fyysiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Jos perheillä on kasvukäyrien ulkopuolella olevia jaksamisen, mielenterveyden, kasvatuksen tai päihteiden käytön haasteita, ei näihin useinkaan pystytä riittävästi paneutumaan. Perheen pitäisi kyetä hakeutumaan erikseen perhe- tai kasvatusneuvolaan tai muihin palveluihin.

Lapsen elämä muodostuu kodista, varhaiskasvatuksesta, koulusta, kavereista ja harrastuksista tai näiden yhdistelmistä. Jotta pystyisimme turvaamaan jokaiselle syntyvälle lapselle mielekkään ja turvallisen lapsuuden, meidän olisi onnistuttava huomattavasti nykyistä paremmin tukemaan lapsen perhettä ja sen arkea. Ennaltaehkäiseviä palveluja tulee saada matalalla kynnyksellä koteihin. Kaikilla tulee olla mahdollisuus harrastaa. Perheiden toimeentulon haasteita on ratkottava työllisyyttä ja lapsiperheiden sosiaaliturvaa kehittämällä. Neuvolakäyntien painopistettä pitäisi siirtää fyysisestä seulonnasta vuorovaikutuksen, jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Vasta, kun perheen ja lapsen tukemisen tavanomaisemmat keinot on käytetty, siirrytään raskaampien palveluiden pariin. Tutkimusten valossa jo 3-vuotiaan lapsen tilanne on nähtävissä ja ongelmat ennustettavissa. Miksi me emme silloin tartu asiaan? Lastensuojelun resurssipula on huutava, mutta kyse on myös työn organisoinnista. Mitkä tehtävät kuuluvat sosiaalityöntekijälle, mitkä muille ammattilaisille. Sosiaalityöntekijän pitäisi voida keskittyä ensisijaisesti lapsen kanssa työskentelyyn, tapaamisiin ja kuulemiseen. Kaikkein pienimmät lapset on priorisoitava ja tunnettava erityisen hyvin, sillä he eivät pysty itse useinkaan kertomaan hädästään tai ottamaan yhteyttä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella lasten ja nuorten hyvinvointi on otettu todellakin vakavasti. Perhekeskusten toiminta on vakiintumassa koko hyvinvointialueelle. Tämän vuoden aikana hyvinvointialueella aloittaa uusi organisaatioyksikkö: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, mihin on koottu niin perhekeskusten kuin lastensuojelun palvelut. Koko kehitystyön keskipisteessä ovat lapset, nuoret ja perheet. On tärkeää onnistua kokoamaan tarvittavat ammattilaiset perheen ympärille, eikä hyppyyttää heitä luukulta toiselle. Tulevaisuudessa perheiden ei tarvitse tietää, ottaako yhteyttä lasten, perhe- vai kasvatusneuvolaan tai nuoren pähkäillä, kääntyykö kuraattorin, terveydenhoitajan, psykologin, koutsin, tsempparin vai kenen puoleen. Perheillä on oltava oikeus omaan perhekeskuksen työntekijään, jonka kautta tarvittava kokonaisvaltainen tuki, apu ja neuvo löytyy.

Hyvinvointialueen tehtävänä on myös kouluttaa alueen ammattilaisia vakavien tilanteiden varalta. Kun hätä on suurin, meillä on oltava varhaiskasvatuksessa ja kouluissa selkeät ohjeet ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen sekä poliisiin, jotta yksikään ei enää putoaisi.

Janika Takatalo ja Sanna Vauranoja
Varhan aluevaltuusto (kok.)

Liikuntaharrastus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja lisää tulevaisuuden hyvinvointia

Julkaistu maaliskuussa 2023 Salon Seudun Sanomien välissä Vilppaan kausijulkaisussa

Liikuntaharrastus ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja lisää tulevaisuuden hyvinvointia

Liikkumattomuus tai liian vähäinen liikkuminen käyvät kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti. Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuositasolla arviolta yli 3 miljardia euroa. Vain noin kolmannes lapsista ja nuorista sekä aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta.

Kipinä liikunnalliseen elämäntapaan synnytetään jo lapsena. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on kuitenkin kovaa ja korona on haastanut harrastamista entisestään. Moni jätti harrastuksen aloittamatta tai keskeytti sen pandemian seurauksena. Nyt rajoitusten loputtua onkin tärkeää houkutella perheet takaisin urheilukentille.

Liikunnan harrastaminen tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kiinnittyä yhteisöön, saada itseluottamusta ja muodostaa kaverisuhteita. Tällä on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Samaan tapaan myös maahanmuuttajien kotoutuminen vauhdittuu, jos he pääsevät mielekkään harrastuksen pariin. On tärkeää pitää harrastamisen kustannukset kohtuullisena, jotta jokaisella on mahdollisuus tulla mukaan.

Varsinais-Suomessa on valtavan hyvät harrastusmahdollisuudet ja seurat tekevät tärkeää työtä hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi Salon Vilpas on liikuttanut seudun ihmisiä eri lajien parissa jo yli 110 vuotta. Itsekin vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Vilppaan tuulitakissa yleisurheilun puolella – ensin urheilijana ja sitten valmentajana. Vilppaan koristoiminta on myös ollut aina läheinen osa perheemme arkea, kun isäpuoleni Harri Laiho on vuosikymmenet valmentanut tulevia Viikinkejä.

Toivon, että mahdollisimman moni nykyinen lapsi ja nuori saa kokea saman liikunnan riemun, mitä itse olen Vilppaassa kokenut. Liikkuvista lapsista tulee usein myös liikkuvia aikuisia. Hyvä peruskunto ylläpitää työkykyä ja ennaltaehkäisee monia sairauksia. Terveyttä edistävä liikunta on myös vanhuuden turva. Jos kaikki kansalaiset saadaan liikkumaan riittävästi ja nuoret harrastusten pariin, säästää se meidät monelta tulevaisuuden murheelta. Kiitos seuratoimijoille siitä arvokkaasta työstä, jota yhteiskuntamme ja yksilöiden hyvinvoinnin eteen joka päivä teette!

Janika Takatalo

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutettu, VTM ja Vilpas-taustainen eduskuntavaaliehdokas (kok.).

Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku

Turvallisempi Turku meille kaikille

Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa

Pimeys tulee taas joka ilta aikaisemmin. Samalla huomaan ajoittavani koiran kanssa iltalenkille menemisen yhä aikaisempaan kellonaikaan. En pidä liikkumisesta yksin ulkona pimeässä. Siitä tulee turvaton olo.

Tutkimusten mukaan en ole kokemukseni kanssa yksin. Turvattomuuden tunteesta kaupungeissa on tehty useita selvityksiä (ks. esim. Lindblom 2014 ja Vahanne 2008). Myös arkikokemus tuttavieni kautta vahvistaa asiaa. Eräskin ystävä kertoi kulkevansa pimeän reitin kotiinsa yo-kylään aina hätänumero kännykän näytölle valmiiksi valittuna. Haluammeko elää arkeamme näin?

Ilmiö on valitettavasti sukupuolittunut ja korreloi myös iän kanssa. Lindblomin tutkimuksen mukaan naiset kokevat turvattomuutta useammin kuin miehet ja eläkeläiset useammin kuin työssäkäyvät. Erityisesti alikulkutunnelit, pimeät metsät ja puistot sekä syrjäiset paikat pelottavat naisia iästä riippumatta. Vilkkaat paikat kuten ravintoloiden ja kauppojen edustat herättävät turvattomuutta lähes yhtä usein myös miehissä. Turussa toteutetuissa kyselyissä keskustan pelottavimmiksi paikoiksi nousivat Kauppatori ja Aurajokiranta.

Kaupunkisuunnittelun keinoilla voidaan ratkaista osa ongelmista. Valaistus on kaiken ykkönen. Valaistusta parantamalla ei ainoastaan vähennetä rikollisuuden pelkoa, vaan myös rikoksentekotilaisuuksia ja todellisia rikoksia. Toinen on siisteydestä huolehtiminen. Rappeutunut ympäristö ja rikotut ikkunat vahvistavat tunnetta siitä, että sosiaalinen kontrolli alueella ei toimi. Vahingot olisikin korjattava aina niin nopeasti kuin mahdollista. Kolmantena on yhteenkuuluvuuden tunne. Eri asuinalueiden eriytymistä ja yhteiskunnallista osattomuutta tulisi vähentää. Panostukset ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja päihdehuoltoon ovat tärkeitä.

Jokaisella tulisi olla oikeus turvalliseen kaupunkitilaan. Liikkumisia tai tekemisiä ei pitäisi joutua rajoittamaan pelkojen vuoksi. Meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta turvattomuus Turussa vähenisi. Julkista liikennettä öisin tulisi esimerkiksi lisätä. Valvonnan ja partioinnin lisääminen baarien ja grillikioskien edustoilla lisää aamuöiden turvallisuutta. Panostetaan myös tosissaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja annetaan kaikille mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaamme. Lisätään hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä.

Pahoinvointi tarkoittaa helposti häiriökäyttäytymistä. Tästä valitettavana esimerkkinä ovat viime päivien uutiset pellepukuisista pelottelijoista ja tyrmäystippojen käytöstä turkulaisissa opiskelijajuhlissa. Tällaisille törkeyksille tulisi olla nollatoleranssi.

Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun Kokoomuksen hallituksen jäsen ja Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan varapuheenjohtaja