Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku

Janika Takatalo, kokoomus, eduskuntavaalit, Salo

Tunnin juna tukee työn murrosta

Blogi julkaistu alunperin Varsinais-Suomen liiton sivuilla 

Tunnin juna tukee työn murrosta

Työn ja työelämän murros on ollut keskeinen teema julkisessa keskustelussa jo vuosien ajan. Työn murroksella tarkoitetaan esimerkiksi työn tekemisen muotojen ja työsuhteiden moninaistumista. Työelämän murros edellyttää pitkälle vaikuttavia ratkaisuja lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja koulutusjärjestelmässä mutta myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Valtioneuvoston aihetta käsittelevässä raportissa todetaan, että työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppo nimetä, mutta työn muutoksen kaltainen monimutkainen ilmiö ei helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Yksi konkreettinen keino olisi kuitenkin tunnin työssäkäyntialueiden synnyttäminen kasvukolmion varrelle, kuten Turun ja Helsingin välille. Tunnin juna tukisi työn murrosta ja työvoiman liikkuvuutta merkittävästi.

Yhä harvemmalle työelämä tarkoittaa enää koko työuraksi yhdelle paikkakunnalle tai työnantajalle sidottua vakituista työsuhdetta. Uudessa työelämässä liikutaan yhä enemmän koulutuksen, yrittäjyyden ja perinteisemmän palkkatyön välisissä eri pituisten jaksojen pätkissä. Työ on yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua ja työtä on oltava valmis ottamaan vastaan kauempaakin ja myös lyhyempien jaksojen ajaksi. Nopeat ja toimivat liikenneyhteydet tekevät osaltaan tämän mahdolliseksi.

Olen itse esimerkki modernista korkeakoulutetusta, joka hankkii tulonsa useammasta eri lähteestä ja joka lähes päivittäin reissaa Helsinki-Turku -väliä junalla. Juna on mieluisin kulkuväline, koska se mahdollistaa matka-aikojen hyödyntämisen johonkin järkevään. Usein pendelöinti kuitenkin myös turhauttaa, sillä aikatauluihin ei voi täysin luottaa, kun hyvin usein odotellaan vastaan tulevaa junaa tai ilmaantuu muita ongelmia.

Turussa ja Salossa on yhteensä noin 40 000 kaltaistani opiskelijaa, jotka pohtivat valmistumisen jälkeistä elämäänsä. Moni haluaisi jäädä Varsinais-Suomeen töihin, mutta usein oman alan työt löytyvät pääkaupunkiseudulta tai muista isoista kaupungeista. Toisaalta Varsinais-Suomessa on pulaa esimerkiksi diplomi-insinööreistä, joita tulisi houkutella valmistumisen jälkeen tänne. Tunnin pituinen työmatka tarkoittaisi sitä, että kodin ja työpaikan sijainti eri paikkakunnilla ei olisi ongelma.

Tunnin junan puolesta puhuu myös myönteiset vaikutukset talouskasvuun, investointeihin, asuntomarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen. Harvemmin esillä oleva teema on kuitenkin työelämän laatu, johon liittyy joustavat etätyömahdollisuudet ja työmatkoihin kuluva kohtuullinen aika, jonka saa työajassa hyödynnettyä. Tästä meidän tulisi puhua enemmän, sillä lopulta ne ovat ne arjen pienet asiat, jotka ratkaisevat suurten ihmisjoukkojen pidemmän ajan päätöksiä.

Kirjoituksiani aiheesta:

Janika Takatalo: Suomi raiteille

Startup -viisumi ja asiantuntijoiden maahantulon helpottaminen tervetullutta!

Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä ja huippuammattilaisia. Yhä globaalimmassa maailmassa kilpailu osaajista kiristyy, ja Suomen on tärkeää pärjätä tässä mittelössä. Ne maat tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, jotka onnistuvat nopeasti kokoamaan parhaat tekijät innovaatioiden ympärille.

Kokoomusministerit Kai Mykkänen ja Paula Risikko antoivat tänään eduskunnalle esityksen, jonka avulla startup –yrittäjä voi saada oleskeluluvan Suomeen. Tekes varmistaa, että yrittäjyys on uskottavaa. Samalla byrokratiaa kevennetään Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kohdalla.

Niin kutsutun startup -viisumin käyttöönotto lähettää viestin siitä, että Suomi panostaa kasvuyrittäjyyteen. Hallituksen esityksellä uudistetaan myös muiden yrittäjien oleskelulupia. Jatkossa yrittäjyyden perusteella annettava oleskelulupa ei enää riipu yhtiömuodosta. Esitykset tukevat yrittäjyyttä ja talouskasvua ulkomaalaislain keinoin.

Vaikka uudistukset koskevat tällä hetkellä verrattain pientä joukkoa, voi niiden välillinen vaikutus kuitenkin olla suuri. Eurostatin (2015) tutkimuksen mukaan pk-yritysten kentässä eniten uusia työpaikkoja syntyy juuri kasvuyrityksiin. Startupit vaikuttavat ympäristöönsä positiivisesti myös esimerkiksi siten, että ne tarjoavat toimivan kanavan kaupallistaa akateemisen tutkimuksen tuloksia. Kasvaessaan startupit työllistävät etenkin korkeasti koulutettuja ihmisiä.

Kun mietitään vaikkapa Nokian rippeistä syntyneitä uusia liikeideoita, oli niissäkin keskeistä tarvittavien osaajien saaminen oikealla hetkellä kasaan. Nykymaailmassa suomalaisten korkeakoulutettujen määrä ei välttämättä yksin riitä vastaamaan kaikkien alojen osaamistarpeisiin. Silloin on tärkeää, että työhön ja yrittäjyyteen kykenevien ammattilaisten on mahdollisimman mutkatonta hypätä mukaan remmiin.

Meillä ei ole mitään syytä jarruttaa työ- ja yrittäjyysperusteista maahanmuuttoa – päinvastoin! Heikentyneen huoltosuhteen Suomi tulee vielä kiittämään siitä, että veroja maksavien aikuisten nenän edestä ei vedetä ovia kiinni.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja