Turku aikoo vihdoin avata ostolaskunsa valtuustoaloitteeni mukaisesti

Takatalo iloitsee: Turku aikoo vihdoin avata ostolaskunsa

Turun kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään ensi vuoden talousarviota. Sen yhteydessä puolueet ovat sopineet myös siitä, että Turku avaa vihdoin ostolaskunsa. Ostolaskujen julkaisemisella tarkoitetaan sitä, että kaupunki julkaisee kaikki vuoden aikana tekemänsä ostokset avoimesti tutkittavaksi ja hyödynnettäväksi.

Turku on ollut mukana laatimassa Kuutoskaupunkien ja Kuntaliiton ohjetta ostolaskujen julkistamisesta, mutta ei ole tähän mennessä itse vielä julkistanut ostolaskujaan. Kahdestatoista suurimmasta kunnasta kaikki muut paitsi Turku julkaisevat vuosittain ostolaskudatan avoimena datana. Ostolaskujen avaamista on vaadittu valtuustoaloittein, tuoreimpana valtuutettu Janika Takatalo (kok) tämän vuoden tammikuussa.

– Ostolaskujen avaaminen vahvistaa hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Se myös lisää kustannustietoisuutta, sillä kuka tahansa asukkaasta virkahenkilöön pääsee näkemään, mihin kaupunki on käyttänyt verorahansa. Myös sovelluskehittäjät, opiskelijat, tutkijat, toimittajat ja kaikki muutkin kansalaiset voivat hyödyntää avointa dataa meidän kaikkien parhaaksi, perustelee Takatalo aloitetta.

Ostolaskujen julkaisua on toivonut myös moni yrittäjä. Varsinais-Suomen yrittäjät ovat olleet kehittämässä handata.fi -verkkopalvelua, jossa jokaisella kunnalla on oma sivu. Siellä käyttäjä voi selata ja vertailla eri kuntien ostolasku- ja hankintatietoja. Sivustolla voi myös tutkia, kuinka paljon ja keneltä yksittäinen kunta on ostanut palveluja, aineita, tarvikkeita ja tavaroita, teettänyt urakoita tai paljonko se on maksanut erilaisia avustuksia.

– Ostolaskujen avoimuus vahvistaa yrittäjyyttä paljastamalla minkälaisia palveluja tai tarvikkeita kaupunki ostaa, eli minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia kaupungissa voisi yrittäjille olla tarjolla. Olen todella iloinen, että aloite nyt eteni ja Turku siirtyy avoimuuden polulle tässä asiassa!, iloitsee valtuutettu Takatalo.

Salonjokilaakso: Janika Takatalo päässyt oppimaan politiikkaa näköalapaikoilta

Juttu minusta Salonjokilaakso -lehdessä 28.3.2019

Salonjokilaakso: Janika Takatalo päässyt oppimaan politiikkaa näköalapaikalta

Pekka Mäenpää

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Janika Takatalo kiertää muiden ehdokkaiden tavoin aktiivisesti Varsinais-Suomen vaalipiiriä.

Turussa nykyään asuva Takatalo on salolaislähtöinen valtiotieteiden maisteri, joka pääsi tutustumaan yhteisten asioiden hoitamiseen ja vastuunkantoon jo yläkoulukäisenä.

– Toimin Moision yläkoulussa oppilaskunnan puheenjohtajana ja sen jälkeen Salon nuorisovaltuustossa neljän vuoden ajan. Tie on vienyt sen jälkeen opiskelijapolitiikan huipulle ja kuntapolitiikkaan, sekä eduskuntaan töihin. Nyt luonnollinen askel on tavoitella omaa tuolia maan ykköspäättäjien joukossa, Takatalo sanoo.

Hänen mukaansa maailma muuttuu koko ajan ja päättäjien täytyy muuttua sen mukana.

– Haluan toimia uuden sukupolven äänenä. Ymmärrän suuria muutostrendejä, ja mitä ne vaativat päätöksentekijöiltä. Olen myös pitkäjänteisesti hankkinut koulutusta ja kokemusta, joista on päätöksentekijälle hyötyä. Koen, että ääni minulle on ääni tulevaisuudelle.

Takatalo kertoo olevansa yrittäjäsuvusta, jossa politiikka ei ole koskaan näytellyt suurta roolia.

– Niin sanottu suomalainen unelma on toteutunut kohdallani. Vaikka vanhempani eivät ole korkeakoulutettuja tai edes ylioppilaita, minusta oli kuitenkin mahdollista tulla sukuni ensimmäinen maisteri. Haluan, että Suomi on jatkossakin paikka, jossa ihmisen tausta ei määritä sitä mitä hänestä voi tulla, vaan jokainen voi edetä ahkeruuden ja hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien avulla niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Vaikka tavallisesta salolaisperheestä kansanedustajaksi.

Takatalo kertoo kokoomuslaisten arvojen kuten yritteliäisyyden, työntekoon kannustamisen ja sivistyksen tarttuneen kodista mukaan.

– Nuorisovaltuustossa toimiessani meidän kummivaltuutettuja olivat Annika Viitanen ja Juhani Nummentalo, ja Annika taisi olla se, joka houkutteli minut lukioiässä mukaan Salon kokoomusnuoriin. En ole valintaani katunut.

Takatalo kertoo harmitelleensa sitä, että kovin harva nuori haluaa liittyä mihinkään puolueeseen.

– Kun olen kysynyt syytä, on usein vastattu, että mikään puolue ei täysin vastaa omia arvoja. Olen siihen sitten sanonut, että pitää vain valita se puolue, mikä on lähimpänä omia arvoja ja lähteä muuttamaan niitä muita juttuja sisältä päin. Näin olen itse toiminut esimerkiksi nostamalla puolueeni agendalle entistä enemmän ympäristö- ja tasa-arvoteemoja.

Takatalo on ollut nuoresta iästään huolimatta mukana politiikassa mukana jo kymmenen vuotta, jos ajanlasku aloitetaan siitä, kun hän edusti nuoria Salon sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

– Sen jälkeen olen ollut aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa toimien niin tiedekuntajärjestöni puheenjohtajana kuin koko ylioppilaskunnankin varapuheenjohtajana. Lähdin myös kuntapolitiikkaan opiskelukaupungissani Turussa, jossa toimin tällä hetkellä Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, kaupunginhallituksen varajäsenenä ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Olen myös Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu. Näiden lisäksi minulla on luottamustehtäviä myös erilaisissa järjestöissä, julkisyhteisöissä ja puolueessa.

Takatalo on saanut juuri valmiiksi valtiotieteiden maisterin tutkinnon ja jatkaa tästä suoraan valtiotieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Opiskelut ovat koko ajan edenneet töiden ohella.

– Toimin opintojeni aikana useamman vuoden opetusministeri Sanni-Grahn-Laasosen avustajana eduskunnassa. Tällä hetkellä johdan päätoimisesti Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkuntaa, mikä tarkoittaa, että edustan opiskelijaliittoa esimerkiksi puolueen ylimmässä päättävässä elimessä, puoluehallituksessa. Osallistun myös viikoittain kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmän kokouksiin.

Takatalolla on myös sivutoiminen yritys, joka paneutuu erilaisiin viestinnän asiantuntijatoimeksiantoihin kuten puheiden kirjoittamiseen ja erilaisiin vaikuttajaviestintään liittyviin asioihin.

– Avopuolisoni valmistuu pian juristiksi ja on juuri suorittamassa viimeistä trainee-jaksoaan helsinkiläisessä lakifirmassa. Näemme tällä hetkellä pääasiassa viikonloppuisin, kun hän tulee Varsinais-Suomeen auttamaan kampanjassani. Arki on aika hektistä, mutta onneksi puolisokin on innostunut politiikasta ja tukee minua täysillä. Meillä on kaksi pientä bologneserotuista koiraa, Nala ja Luna.

Kokoomuksella on Varsinais-Suomessa kaksi tavoitetta: tehdä Petteri Orposta pääministeri ja saada viides kansanedustaja.

– Nämä molemmat ovat kovalla työllä mahdollisia ja näen itseni kisaamassa tosissaan listan läpimenijäpaikoista. Salolais-turkulaisena minulla on mahdollisuus kerätä ääniä laajalti ja edustaa koko Varsinais-Suomea. Näen, että moni kaipaa nyt politiikkaan muutosta ja minä uutena ehdokkaana voisin tuoda modernia, sinivihreää ja asiantuntevaa otetta päätöksentekoon.

Salonjokilaakso, #Takatalo2019, Kokoomus, Salo, Varsinais-Suomi, Salon kokoomus, yrittäjyys, yrittäjät, talouskasvu, talous, vahva talous, vastuullinen taloudenhoito, osaaminen, koulutus, innovaatiot,
Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo Salonjokilaaksossa 28.3.2019

Janikan puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Minulla oli ilo vastaanottaa kaupungintalolla vieraita eilen yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Katteluksen kanssa. Turkuun on kokoontunut Suomen nuorisotyötä tekevät tahot ja sain pitää tilaisuudessa puheen nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Tässä se on!

Puhe 27.3.2019 – Nuori2019

Arvoisat kutsuvieraat!

On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi Turkuun, jossa yhtenä harvoista kaupungeista on oma nuorisolautakunta. Meillä Turussa on nuorisotyöllä todella vahva asema ja juuret syvällä. Kaupunki on tuottanut nuorisopalveluja jo vuodesta 1946 ja työpajatoimintaakin on ollut jo yli 30 vuotta, nuorisotiedotusta 15 vuotta ja etsivää nuorisotyötä yli 10 vuotta.

Turussa on rohkeasti kokeiltu erilaisia nuorisotyön muotoja. Meillä esimerkiksi musiikkitoiminta aina ollut vahvaa ja vedämme valtakunnallista Rock Academy –hanketta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Myös Turku Game Academy on nostanut e-urheilun asemaa Turussa ja saanut siitä Allianssin myöntämän tunnustuspalkinnon.

Turussa nuorisotyötä tehdään laajasti, nuorimmat asiakkaat ovat nollavuotiaita lasten kulttuurikeskus Seikkailupuistossa ja vanhimmat ovat alle 29-vuotiaita, esim.  nuorten työpajoilla, etsivässä työssä ja skeittihalli Cubessa. Meillä on rakenteilla myös useita monitoimitiloja, jotka tuovat nuorisotyöhön mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön mm. kirjastojen ja koulujen kanssa. Turussa on paljon mahdollisuuksia tehdä nuorisotyötä!

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi, haluan nostaa myös muutamia huolenaiheita. Myös Turussa riittää töitä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Turun kaupungin ja Me-säätiön viime syksynä julkistamien laskelmien mukaan Turussa on 2 739 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta nuorta. Alueellinen eriytyminen on Turussa selkeästi havaittava ilmiö, joka näkyy mm. eroina asukkaiden hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa sekä kaupungin vetovoimassa. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa mittavan ohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteissä hyödynnetään kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia.


Loppuun vielä muutama sana kevään vaaleista ja demokratiasta. Demokratian tulevaisuus on puhututtanut monia tänä vaalien superkeväänä. Monet pelkäävät, miten poliittisen osallistumisen käy tässä ilmapiirissä. Moni kansalainen on menettänyt uskonsa politiikan kykyyn ratkaista ongelmia. Näemme vaalivideoita, jossa epäsuorasti kannustetaan jopa poliittiseen väkivaltaan. Ehdokkaita ahdistellaan ja nuoret kokevat voimattomuutta vaikuttaa Suomen ja maailman tulevaan suuntaan. Vaikka politiikka kiinnostaa, vanhat osallistumisen tavat eivät innosta eikä omalla äänellä uskota olevan yhtä paljon merkitystä kuin ennen. Allianssi on tehnyt hyvää työtä nuorten äänestämisaktiivisuuden ja osallisuuden edistämisen eteen. Nuorisovaalit, nuorten vaalikone ja kirjeet ensimmäistä kertaa äänestäville ovat aivan loistojuttuja, joilla toivottavasti on merkitystä nuorten poliittiseen osallistumiseen.

Myös me täällä Turussa olemme yrittäneet kokeilla uusia tapoja antaa demokratiakasvatusta ja kokemusta vaikuttamisesta. Nuorisotaloillamme on käytössä osallistuva budjetointi, joka avaa nuorille mahdollisuuden olla vaikuttamassa oman ympäristönsä toimintaan ja kehittämiseen. Nuorisovaltuusto on saanut vihdoin edustukset lautakuntiin ja kaupunginvaltuusto on nuorentunut. Minäkään en varmasti olisi tässä, jos en olisi kymmenen vuotta sitten lähtenyt nuorisovaltuustotoimintaan ja sen jälkeen saanut kokeilla siipiäni erilaisissa nuorisojärjestöissä edeten kohti isompia saappaita. Turussa kaupunginhallitusta johtaa alle 30-vuotias ja myös valtuustoryhmissä ja lautakunnissa valtaa on annettu nuorille. Olen tästä iloinen ja ylpeä.

Olen myös iloinen ja ylpeä siitä, että Nuori2019 -päivät järjestetään tänä vuonna juuri Turussa. On ollut mahtavaa tehdä Allianssin kanssa yhteistyötä ja toivon kaikkien viihtyvän päivillä Turussa ja palaavan tänne vielä pian uudestaankin. Nauttikaa illasta ja nuorisomyönteisestä Turusta!

Kokoomus, #Takatalo2019, eduskuntavaalit 2019, nuoret, nuori, Nuori2019, Turku, Varsinais-Suomi, osaaminen, #äänitulevaisuudelle, koulutus, ympäristö, ilmastonmuutos, yrittäjyys
Janika Takatalon puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Startup -viisumi ja asiantuntijoiden maahantulon helpottaminen tervetullutta!

Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä ja huippuammattilaisia. Yhä globaalimmassa maailmassa kilpailu osaajista kiristyy, ja Suomen on tärkeää pärjätä tässä mittelössä. Ne maat tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, jotka onnistuvat nopeasti kokoamaan parhaat tekijät innovaatioiden ympärille.

Kokoomusministerit Kai Mykkänen ja Paula Risikko antoivat tänään eduskunnalle esityksen, jonka avulla startup –yrittäjä voi saada oleskeluluvan Suomeen. Tekes varmistaa, että yrittäjyys on uskottavaa. Samalla byrokratiaa kevennetään Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kohdalla.

Niin kutsutun startup -viisumin käyttöönotto lähettää viestin siitä, että Suomi panostaa kasvuyrittäjyyteen. Hallituksen esityksellä uudistetaan myös muiden yrittäjien oleskelulupia. Jatkossa yrittäjyyden perusteella annettava oleskelulupa ei enää riipu yhtiömuodosta. Esitykset tukevat yrittäjyyttä ja talouskasvua ulkomaalaislain keinoin.

Vaikka uudistukset koskevat tällä hetkellä verrattain pientä joukkoa, voi niiden välillinen vaikutus kuitenkin olla suuri. Eurostatin (2015) tutkimuksen mukaan pk-yritysten kentässä eniten uusia työpaikkoja syntyy juuri kasvuyrityksiin. Startupit vaikuttavat ympäristöönsä positiivisesti myös esimerkiksi siten, että ne tarjoavat toimivan kanavan kaupallistaa akateemisen tutkimuksen tuloksia. Kasvaessaan startupit työllistävät etenkin korkeasti koulutettuja ihmisiä.

Kun mietitään vaikkapa Nokian rippeistä syntyneitä uusia liikeideoita, oli niissäkin keskeistä tarvittavien osaajien saaminen oikealla hetkellä kasaan. Nykymaailmassa suomalaisten korkeakoulutettujen määrä ei välttämättä yksin riitä vastaamaan kaikkien alojen osaamistarpeisiin. Silloin on tärkeää, että työhön ja yrittäjyyteen kykenevien ammattilaisten on mahdollisimman mutkatonta hypätä mukaan remmiin.

Meillä ei ole mitään syytä jarruttaa työ- ja yrittäjyysperusteista maahanmuuttoa – päinvastoin! Heikentyneen huoltosuhteen Suomi tulee vielä kiittämään siitä, että veroja maksavien aikuisten nenän edestä ei vedetä ovia kiinni.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja

Dynaaminen sivistyskaupunki Turku

Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa

Kuvittele, että astut Kupittaan asemalla junasta. Heti vastassa ovat isot kyltit ja monumentit: tervetuloa kampusalueelle ja tiedepuistoon! Koko ympäristö henkii tiedonjanoista ilmapiiriä. Ulkoalueilla on mukava opiskella ja tehdä töitä. Rakennetussa ympäristössä ovat sulassa sovussa niin yritykset, korkeakoulut kuin asuminenkin. Alue on omaleimainen, selkeästi erottuva kaupunginosa. Liikkuminen alueella ja alueelle on helppoa. Tämän takia Turkuun tullaan ympäri Suomen opiskelemaan ja sen jälkeen usein myös jäädään.

Tästä minä haaveilen.

Turku on vanha sivistyskaupunki, jonne perustettiin katedraalikoulu jo 1280-luvulla. Sitä seurasi Suomen vanhin yliopisto, Turun Akatemia, eli nykyinen Helsingin yliopisto. Tänä päivänä Turussa toimii kuusi korkeakoulua sekä lukuinen määrä toisen- ja perusasteen oppilaitoksia. Sivistys on toki paljon muutakin kuin akateemisuutta ja muodollista pätevyyttä. Meillä on laajat kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vilkas tapahtumatarjonta. Voisimme hyvin brändätä itsemme tätä kautta!

On valtava potentiaali, että korkeakoulumme sijaitsevat sekä lähellä toisiaan että keskustaa. Nykyisellään alue on kuitenkin hajanainen ja monet mahdollisuudet ovat vielä hyödyntämättä. Kun Kupittaalla jää junasta, edessä on lähinnä asfalttinen parkkipaikka ja hölmistys. Koko hienous jää helposti huomaamatta. Tämä olisi korjattavissa jo pienillä kekseliäillä ideoilla sekä kokonaisvaltaisemmin rohkealla kaupunkisuunnittelulla.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi erikoiset ja värikkäät lyhtypylväät koko alueella? Entä hauskat kampuspyörät Helsingin alepapyörien tapaan? Tai opiskelijoiden Mekka – monipuolinen järjestötila start uppeja ja yhteisöllistä kohtaamista varten? Vetovoimatekijöiltä ainakin nuorten opiskelukaupunkia etsivien ja jo täällä opiskelevien mielestä. Ilahduttaisivat varmasti muitakin turkulaisia sekä täällä vierailevia.

Kilpailu tulevaisuuden osaajista kiristyy jatkuvasti suurten kaupunkien välillä. Koulutetulla väestöllä on monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen. Tällä hetkellä häviämme tässä Tampereelle ja Helsingille. Moni haluaisi jäädä valmistumisen jälkeen Turkuun, mutta korkean osaamisen työpaikkoja ei riitä kuin harvoille. On pakko lähteä pois.

Yhtenäinen tiedepuisto- ja kampusalue voisi ratkaista tätäkin ongelmaa. Innovaatiot ja yritykset harvoin syntyvät yksin kotona kirjoja lukemalla. Ne syntyvät poikkitieteellisissä kohtaamisissa ja arjen haasteita ratkaistessa. Yhtenäisellä alueella opiskeltaisiin rohkeammin ristiin eri korkeakoulujen välillä, AMK:sta käytäisiin Åbo Akademin kursseilla ja niin edespäin. Vapaa-ajalla verkostoiduttaisiin muuallakin kuin keskustan baareissa. Alue ei tyhjenisi illoiksi, kun (opiskelija-)asumista tuotaisiin lisää Kupittaalle ja Itäharjun alueelle. Yritykset ja korkeakoulut tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä ja hyödyntäisivät toisiaan.

Monessa asioissa olemme menossa jo hyvään suuntaan, mutta auttamattoman hitaasti. Suomen parhaan kampusalueen kokonaiskehittäminen tulee pitää vahvasti mielessä Turun yleiskaava 2029:n laadinnassa, mutta pieniä parannuksia voisi alkaa tekemään nopeallakin aikataululla. Näytetään, että Turku osaa olla dynaaminen sivistyskaupunki ja tartutaan toimeen vaikka heti!

Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun kokoomuksen hallituksen jäsen

Osaaminen hoi, älä jätä!

Julkaistu alunperin TYYn blogissa

Turun kaupunki julkaisi loppuvuonna tutkimuskatsauksen, jonka tulos oli selvä. Opiskelijat tuovat kaupunkeihin merkittävän osaamispotentiaalin, johon ei ole kiinnitetty toistaiseksi tarpeeksi huomiota.  Katsauksen kirjoittaja, erikoistutkija Heli Kalliomäki Turun Yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta tiivistää: ”mikäli opiskelijoiden halutaan sitoutuvan kaupunkiin, myös kaupungin tulee sitoutua opiskelijoihin ja ottaa heidät mukaan kaupungin kehittämiseen”.

Mikä sitten saa opiskelijan sitoutumaan kaupunkiin? Katsauksen mukaan kaupunki voi osaltaan myötävaikuttaa opiskelijan asettumiseen paikkakunnalle tukemalla hänen integroitumistaan paikalliseen työelämään. Myös opiskelijoiden hyödyntämiä palveluja kannattaa kehittää. Opiskelijoille olisi hyvä osoittaa tiloja kehitellä uutta kaupunkikulttuuria sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta kaupungin päätöksentekoon.

Turku kyllä näyttäytyy opiskelijoille houkuttelevana paikkana asua, opiskella ja tehdä töitä, mutta merkittävänä ongelmana on puute korkean osaamisen työpaikoista valmistuneille korkeakoulutetuille. Nykyisellään maakunnastamme karkaa osaamista jatkuvana virtana pääkaupunkiseudulle. Tilanteen korjaamiseksi alueen elinkeinoelämään tulee panostaa, erityisesti nuorten ja opiskelijoiden perustamat start up – yritykset voisivat olla ratkaisu. Kaupungin tulisi mahdollistaa yritysten perustamiselle hyvät puitteet niin, että Turku olisi Suomen paras paikka perustaa yritys ja innovoida uutta. Tuotantoketjun toimiessa korkeakouluissa syntyneet ideat saadaan valjastettua liikeideoiksi ja sitä kautta kannattavaksi liiketoiminnaksi, joka tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia Turun seudulle.

Kaupungin tulisi vaikuttaa siihen, että toimitiloja opiskelijayrittäjille olisi paremmin saatavilla. Esimerkiksi Teknologiakiinteistöt tarjoaa Turku Science Parkin alueella tiloja start up –yrityksille, mutta niiden tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Lisäksi auttaisi, jos yrittäjyyspalvelut järjestettäisiin yhden luukun periaatteella. Ei pidä myöskään unohtaa opiskelijoiden työmahdollisuuksien parantamista korkeakouluopiskelijoille suunnattavien harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen kautta. Näiden määrää tulisi lisätä, sekä avoimista paikoista viestimistä parantaa. Tukemalla opiskelijoiden työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia Turussa varmistetaan, että nykyisellään seudulta pois valuva osaamispotentiaali saataisi paremmin jäämään ja hyödyttämään koko aluetta.