Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton vaalipaneeli 9.3.

Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo on mukana Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry:n Lounais-Suomen piirin vaalipaneelissa Myllyntori-lavalla lauantaina 9.3. klo 13 alkaen.

Paneelissa puhuttavat mm. maksuton toinen aste, nuorten osallisuus, syrjäytyminen, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä turvallisuuspolitiikka.

Janikan vaalitiimiin pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Kauppakeskus Mylly, Raisio, Kokoomus, #Takatalo2019, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Lounais-Suomi, Varsinais-Suomi, Turku

Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Puhe: Fendari 30v

Puhe nuorten työpaja Fendarin 30 -vuotisjuhlissa 28.9.2018

Hyvä juhlaväki!

Hienoa nähdä niin paljon Fendarin ja Turun nuorisopalveluiden sidosryhmiä täällä. Olen Janika Takatalo ja Turun nuorisolautakunnan nykyinen puheenjohtaja. Kuulimme äsken Petri Uggeldahlin muistelua työpajatoiminnan alkuvaiheilta ja minä tuon nyt tähän perään muutaman ajatuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Työpajatoiminta on nykyään määritelty nuorisolaissa ja työpajatoimintaa on jo yli 90% Suomen kunnista. Valtaosa työpajojen valmentautujista on alle 29-vuotiaita nuoria, kuten täällä Turun Fendarissakin. Nuorten työpajatoiminta vastaa suureen yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Päämääränämme on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on myös parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Työpajatoiminta on tutkitusti vaikuttavaa. Vuonna 2017 tehdyn Sovari-vaikuttavuusmittauksen mukaan Työpajojen valmentautujista 91% on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Myönteisiä edistysaskelia on koettu erityisesti arjen asioiden hallinnassa (75 % valmentautujista), opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (72 %) sekä elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa (72 %). Myönteistä muutosta on tapahtunut myös sosiaalisissa taidoissa (70 %) ja itsetuntemuksessa (67 %). Asteikolla 1-5 työpajatoiminta saa valmentautujilta yleisarvosanan 4,3. Työpajajakson jälkeen lähes 70 % nuorista sijoittuu joko koulutukseen, työhön tai muuhun tarvetta vastaavaan aktiiviseen toimintaan.

Työpajatoiminta on suuressa roolissa paitsi yhteiskunnallisesti syrjäytymisen ehkäisyssä, myös inhimillisesti yksittäisten ihmisten elämässä. Katsoin juuri Fendarin viestintäpajalla tehdyn dokumentin ”heitteillä”, joka kertoi nuorten kohtaamista haasteista työelämässä ja elämässä ylipäänsä. Joukossa oli myös tuttuja ihmisiä, kuten lapsuuden naapurini Annika. Videolla Annika kertoo uupuneensa ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä kesänä kesätöissä ja sairastuneensa masennukseen. Videon lopulla näkyy kuitenkin toivoa, sillä työpajatoiminnan avulla Annika on löytänyt intohimonsa taiteiden, käsitöiden ja pelien maailmasta. Hän on täynnä tulevaisuuden toivoa ja haaveita opiskelu- ja työpaikoista. Oli todella ihanaa nähdä tämä muutos, mikä Fendarin toiminnan ansiosta oli saatu aikaan. Täällä tehdään tärkeää työtä.

Heitteillä -videosta näkyi moni syrjäytymisvaaraan johtava tekijä, kuten työstressistä johtuva uupumus, mielenterveysongelmat, koulun keskeyttäminen.. Nämä ovat haasteita, joiden ennaltaehkäisy on paljon helpompaa kuin jälkikäteen korjaaminen. Syrjäytymisen ehkäisyssä on mielestäni tärkeää kohdistaa katseet varhaisiin vuosiin. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tutkitusti syrjäytymistä vähentävä tekijä. Varhaiskasvatuksessa perustaidot vahvistuvat ja toisaalta esimerkiksi erilaiset oppimisvaikeudet tai perheiden haasteet voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. Meidän tuleekin tarkastella nuoren polkua koko matkalta, jotta häntä voidaan auttaa mahdollisissa ongelmissa jo aikaisessa vaiheessa.

Koulutustakuu meillä Suomessa on jo saatu toimimaan melko hyvin, ja lähes kaikki peruskoulun päättävät siirtyvät toiselle asteelle. Ongelmana onkin erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen. Tähän ratkaisua haetaan ammatillisen koulutuksen reformista, joka on suurin koulutusuudistus lähes 20 vuoteen. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa keskeistä ovat esimerkiksi yksilölliset opintopolut, tiivis työelämäyhteys ja jatkuva, ympärivuotinen koulutukseen haku. Työpajat on tunnistettu syrjäytymisen ehkäisyssä erityisen tärkeiksi. Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistetään siten, että työpajatoimintaa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin oppimisen tukipalveluna ja osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä. Yhteistyö vahvistaa molempia toimintoja.

Haluaisin kiittää tässä kohtaa kaikkia kuluneiden 30-vuoden aikana Fendarin eteen tehdystä työstä. Työntekijät, valmentautujat, sidosryhmät. En tiedä montaakaan tärkeämpää tekoa, kuin nuorten tulevaisuuden eteen tehty työ. On hienoa, että meillä Turussa on tällainen paikka, josta jokainen saa toivoa ja valoa silloinkin, kun muuten näyttäisi toivottomalta. Meidän päätöksentekijöiden tehtävänä on rakentaa yhteiskuntaa, jossa toivoa todella on -jokaiselle. Nuorilla voi olla ongelmia, mutta nuoret eivät ole ongelma. Nuoruus on hienoa aikaa löytää itsensä ja elämän tarkoituksensa. Aikuisten tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja tukea nuoria matkalla itsenäisyyteen, mutta ei tehdä kuitenkaan kaikkea toisen puolesta valmiiksi. Mielestäni Fendari on tästä loistoesimerkki. Onnea 30-vuotiaalle Fendarille ja suunnataan katse tulevaisuuteen ja seuraaviin 30 vuoteen. Kenties nurkan takana on aivan uusiakin pajamuotoja, kuten koodauspajaa!

Kiitos!

Kuvassa nuorisolautakunnan entinen puheenjohtaja Petri Uggeldahl (1989-1992) ja nykyinen eli minä (2017-2021).