Epstorilla, Seinäjoella, Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Suomen tytöt ovat timanttia – miksi pojat eivät yllä PISAssa samaan?

Hyvää itsenäisyyspäivää, osaava Suomi! Olemme juuri julkaistujen PISA-tulosten perusteella edelleen koulutuksen kärkimaa. Huolta herättää kuitenkin koulutuksen tasa-arvo. Etenkin tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvaneet. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tytöistä toiseksi parhaimpia. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat uhkaavat pian jäädä kärkikymmenikön ulkopuolelle. Suomalainen malli siis toimii – mutta ei yhtä hyvin kaikille.

Lukutaidolla ja motivaatiolla on suuri merkitys opinnoissa menestymiselle. Heikosti lukevat pärjäävät heikommin myös esimerkiksi luonnontieteissä. Kodin vaikutus lukemiskulttuurin omaksumisessa on suuri. Kirjojen määrä kodin kirjahyllyssä määrittää lapsen tulevaisuutta enemmän kuin autojen määrä pihassa. Kirjoja lukevan nuoren sanavarastossa voi olla jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevan on pärjättävä 15 000 sanalla. Kirjailija Timo Parvelan sanoin: ”Jos sinun pitäisi rakentaa talo, valitsisitko mieluummin pelkän vasaran vai koko työkalupakin?”

Ilman lukutaitoa ihmisellä ei ole juurikaan tapoja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa tai osallistua päätöksentekoon. Nyky-yhteiskunnassa ei riitä, että oppii lukemisen perusteet. Lukemista täytyy harjoitella aktiivisesti ja taitoa syventää. Kuinka sitten etenkin pojat saataisiin innostumaan lukemisesta? Paras tapa on kirjallinen ympäristö. Kirjallisuuden pitäisi näkyä niin kotona, koulussa kuin muutenkin yhteiskunnassa. Jo satuja lukemalla voi saavuttaa riittävän lukemisen taidon. Kirjastoverkon avulla se on myös ilmaista. Tarvitaan kekseliäitä tapoja yhdistää lukemista muuhun vapaa-aikaan. Miltä kuulostaa esimerkiksi kirjaston yhteistyö urheiluseuran kanssa? Voisiko pelimatkojen matkustusaikaa hyödyntää nykyistä enemmän lukemiseen?

Koulumaailma näyttää jostain syystä sopivan paremmin tytöille. Koulussa tarjottu oppimisen malli ei kiinnosta moniakaan poikia. Poikien on myös sosiaalisesti hankalampaa olla hyviä oppilaita ja samalla ”kovia jätkiä”. Tällaiset roolit ovat aika surullisia. Onneksi uusi opetussuunnitelma tarjoaa osaltaan ratkaisuja.  Sen tavoitteena on lisätä oppilaiden innostusta opiskelua kohtaan ja kannustaa jokaista löytämään yksilölliset vahvuutensa. Jokainen oppii eri tavalla ja eri tahtiin, tähän on tärkeää olla mahdollisuus. Myös uudet oppimisympäristöt saattavat auttaa etenkin poikia löytämään oppimisen ilon. Teknologian avulla opetus voi olla hauskempaa ja sikäli motivoivampaa.

En pidä ihmisten lokeroimisesta sukupuolen mukaan. Näissä tuloksissa sukupuolen vaikutus muuttujana on kuitenkin kiistaton. Meidän tulee löytää keinoja, joiden avulla heikommin pärjäävät pojat voivat kuroa välimatkaa umpeen. Samalla myöskään tyttöjä ei pidä syyllistää hienoista tuloksista. Tytöissä piilee varsinainen hiomaton timantti, joka on kenties vasta pääsemässä oikeuksiinsa, kun sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan yhä vähemmän. Kenties maailman huiput tiedenaiset ja tulevaisuuden Nobel-voittajat nousevat tämän päivän suomalaisten tyttöjen joukosta?

Janika Takatalo