Kokoomus, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Vahvat perustaidot koulutuspolitiikan kärjeksi

Läs här på svenska

Maailman paras peruskoulu on pitkään ollut suomalaisten ylpeyden aihe ja sen julkista salaisuutta, maailman parhaita opettajia ja opetusta, on tultu seuraamaan kaikista maailman kolkista. Kuluneella hallituskaudella koulutusjärjestelmää on ansiokkaasti uudistettu varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka, ja seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi tuleekin asettaa uudistusten hallittu maaliin vieminen ja koululaisten vahvojen perustaitojen takaaminen.

Heikoilla perustaidoilla varustettuja nuoria valmistuu peruskoulusta yhä enemmän, mikä johtaa monen kohdalla koulutuksen keskeyttämiseen toisella asteella. Heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot lisäävät syrjäytymisen riskiä, sillä ne ovat edellytykset jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämiselle. Tärkeimmät tulevaisuustaidot, joita voimme lapsille ja nuorille opettaa, ovat oppimaan oppiminen ja kiinnostus omaa tulevaisuutta kohtaan.

Moni puolue on esittänyt ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella 18-vuotiaaksi asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen opintojen loppupäässä ei kuitenkaan poista puutetta perustaidoissa ja on siksi vain näennäinen toimi eikä todellinen ratkaisu. Vaikuttavampaa on suunnata katseet varhaisiin vuosiin ja peruskoulun alkupäähän. Kokoomus kannattaa esiopetuksen alkamista viisivuotiaana ja peruskoulun ensimmäisten luokkien muuttamista joustavaksi kokonaisuudeksi.

Aikaisemmin aloitettu esiopetus takaa mahdollisuuksien tasa-arvon, kun kotitaustasta johtuvia lähtökohtaeroja pystytään tasaamaan. Lisäksi mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan osaavan lastentarhanopettajan toimesta havaita nykyistä aikaisemmin ja näin saada perheelle oikea-aikaista tukea. Peruskoulun ensimmäisten vuosien tulee keskittyä vahvan luku-, lasku- ja kirjoitustaidon juurruttamiseen.

Kouluvuosia tärkeämpää on tuijottaa osaamistavoitteita. Oppivelvollisuuden on toteuduttava oppimistavoitteiden saavuttamisen kautta. Tavoitteena tulee olla, että jokainen kolmannelle luokalle siirtyvä osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Vahvojen perustaitojen päälle on hyvä rakentaa myöhempää oppimista. Niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea, tulee saada sitä. Myöskään nopeammin eteneviä ei saa unohtaa tylsistymään. Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin.

Nyt tarvitaan perustaitojen kunnianpalautus. Nostetaan vahvojen perustaitojen saavuttaminen koulutuspolitiikan ykköstavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Takatalo, Janika Takatalo, eduskuntavaaliehdokas, eduskuntavaalit 2019, VTM, Kokoomus, #Takatalo2019, vahvat perustaidot, lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito, Takatalo

Turku tarvitsee oman Heurekan!

Kokoomuksen Niko Aaltonen jätti tänään Turun kaupunginvaltuustolle aloitteen perhematkailukohteen perustamiseksi Turkuun. Hän toteaa, että Turulla on monia matkailuun liittyviä vahvuuksia, mutta lapsille suunnattua vetovoimaista kohdetta ei ole. Olen samaa mieltä ja minulla on hyvä ehdotus!

Turku tarvitsee oman Heurekan. Oppimiseen ja tieteeseen perustuva hauska kohde pohjaisi Turun vahvuuksille – siis korkeakouluille. Kohde voisi sijaita Kupittaan kampusalueella kätevästi juna-aseman tuntumassa. Se tarjoaisi opiskelijoille harjoittelu- ja työpaikkoja, sekä tutkijoille mahdollisuuksia popularisoida tiedettä. Turun ja lähikuntien koululaisille se olisi mitä mielenkiintoisin oppimisympäristö. Loma-aikoina siellä voisi järjestää tiedeleirejä ja arkena tiedesynttäreitä. Turku voisi nousta Itämeren mielenkiintoisimmaksi matkakohteeksi lapsille ja aihe kiinnostaisi varmasti myös vanhempia. Yritykset hyötyisivät tänne tulevista matkailutuloista.

Olen aina rakastanut Heurekaa. Sen pysyvät kohteet kuten planetaario ja rottakoripallo ovat aina olleet yhtä ihania, vaikka ikää on tullut. Olen käynyt myös aikuisena katsomassa monta vaihtuvaa näyttelyä ja vienyt myös sukulaislapsia katsomaan. Kaikki ovat viihtyneet ja oppineet uutta. Mieleenpainuvin on ehkä tähän mennessä ollut ihmiskehoa koskeva näyttely, jossa oli aitoja ruumiita ihmisiltä, jotka olivat ne tieteen käyttöön lahjoittaneet.

Vantaan tiedekeskus Heurekan juuret juontavat Helsingin yliopistoon ja maailmalla tiedekeskuksiin tutustuneisiin tieteilijöihin. Tiedekeskusprojektista syntyi tiedekeskussäätiö, jonka perustajajäseniä olivat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Teollisuuden keskusliitto. Vantaa tarjoutui tiedekeskuksen isäntäkaupungiksi ja osittaiseksi maksajaksi vuonna 1984 sekä osoitti tiedekeskukselle paikan Tikkurilan eteläpuolelta sijaitsevalta tontilta (lähde).

Miksei sama olisi mahdollista täällä? Omalla turkulaisella viballa tietysti. Korkeakoulut ja elinkeinoelämän edustajat pystyisivät yhdessä Turun kaupungin kanssa takuulla vastaavaan – ellei parempaan. Kohteelle olisi tilausta matkailun lisäksi myös osaamisen näkökulmasta. Lapsissa syttyisi ilo ja into uuden oppimiseen ja täällä opiskelleet/opiskelevat saisivat loistavan paikan tehdä tiedettä tutuksi tavallisille perheille. Voittoa tavoittelematon säätiö tekisi myös hyvää ja voisi ottaa toimintansa kohteeksi etenkin tieteen ja koulutuksen rahallisen tukemisen. Miettikää miten paljon vaikkapa Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö on pystynyt tukemaan toimintansa kohdetta, lastensuojelutyötä. Aika huikeaa, vai mitä!

#Turku #osaavaturku #rohkeaturku #takatalo2017

Suomen tytöt ovat timanttia – miksi pojat eivät yllä PISAssa samaan?

Hyvää itsenäisyyspäivää, osaava Suomi! Olemme juuri julkaistujen PISA-tulosten perusteella edelleen koulutuksen kärkimaa. Huolta herättää kuitenkin koulutuksen tasa-arvo. Etenkin tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvaneet. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tytöistä toiseksi parhaimpia. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat uhkaavat pian jäädä kärkikymmenikön ulkopuolelle. Suomalainen malli siis toimii – mutta ei yhtä hyvin kaikille.

Lukutaidolla ja motivaatiolla on suuri merkitys opinnoissa menestymiselle. Heikosti lukevat pärjäävät heikommin myös esimerkiksi luonnontieteissä. Kodin vaikutus lukemiskulttuurin omaksumisessa on suuri. Kirjojen määrä kodin kirjahyllyssä määrittää lapsen tulevaisuutta enemmän kuin autojen määrä pihassa. Kirjoja lukevan nuoren sanavarastossa voi olla jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevan on pärjättävä 15 000 sanalla. Kirjailija Timo Parvelan sanoin: ”Jos sinun pitäisi rakentaa talo, valitsisitko mieluummin pelkän vasaran vai koko työkalupakin?”

Ilman lukutaitoa ihmisellä ei ole juurikaan tapoja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa tai osallistua päätöksentekoon. Nyky-yhteiskunnassa ei riitä, että oppii lukemisen perusteet. Lukemista täytyy harjoitella aktiivisesti ja taitoa syventää. Kuinka sitten etenkin pojat saataisiin innostumaan lukemisesta? Paras tapa on kirjallinen ympäristö. Kirjallisuuden pitäisi näkyä niin kotona, koulussa kuin muutenkin yhteiskunnassa. Jo satuja lukemalla voi saavuttaa riittävän lukemisen taidon. Kirjastoverkon avulla se on myös ilmaista. Tarvitaan kekseliäitä tapoja yhdistää lukemista muuhun vapaa-aikaan. Miltä kuulostaa esimerkiksi kirjaston yhteistyö urheiluseuran kanssa? Voisiko pelimatkojen matkustusaikaa hyödyntää nykyistä enemmän lukemiseen?

Koulumaailma näyttää jostain syystä sopivan paremmin tytöille. Koulussa tarjottu oppimisen malli ei kiinnosta moniakaan poikia. Poikien on myös sosiaalisesti hankalampaa olla hyviä oppilaita ja samalla ”kovia jätkiä”. Tällaiset roolit ovat aika surullisia. Onneksi uusi opetussuunnitelma tarjoaa osaltaan ratkaisuja.  Sen tavoitteena on lisätä oppilaiden innostusta opiskelua kohtaan ja kannustaa jokaista löytämään yksilölliset vahvuutensa. Jokainen oppii eri tavalla ja eri tahtiin, tähän on tärkeää olla mahdollisuus. Myös uudet oppimisympäristöt saattavat auttaa etenkin poikia löytämään oppimisen ilon. Teknologian avulla opetus voi olla hauskempaa ja sikäli motivoivampaa.

En pidä ihmisten lokeroimisesta sukupuolen mukaan. Näissä tuloksissa sukupuolen vaikutus muuttujana on kuitenkin kiistaton. Meidän tulee löytää keinoja, joiden avulla heikommin pärjäävät pojat voivat kuroa välimatkaa umpeen. Samalla myöskään tyttöjä ei pidä syyllistää hienoista tuloksista. Tytöissä piilee varsinainen hiomaton timantti, joka on kenties vasta pääsemässä oikeuksiinsa, kun sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan yhä vähemmän. Kenties maailman huiput tiedenaiset ja tulevaisuuden Nobel-voittajat nousevat tämän päivän suomalaisten tyttöjen joukosta?

Janika Takatalo

Osaaminen hoi, älä jätä!

Julkaistu alunperin TYYn blogissa

Turun kaupunki julkaisi loppuvuonna tutkimuskatsauksen, jonka tulos oli selvä. Opiskelijat tuovat kaupunkeihin merkittävän osaamispotentiaalin, johon ei ole kiinnitetty toistaiseksi tarpeeksi huomiota.  Katsauksen kirjoittaja, erikoistutkija Heli Kalliomäki Turun Yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta tiivistää: ”mikäli opiskelijoiden halutaan sitoutuvan kaupunkiin, myös kaupungin tulee sitoutua opiskelijoihin ja ottaa heidät mukaan kaupungin kehittämiseen”.

Mikä sitten saa opiskelijan sitoutumaan kaupunkiin? Katsauksen mukaan kaupunki voi osaltaan myötävaikuttaa opiskelijan asettumiseen paikkakunnalle tukemalla hänen integroitumistaan paikalliseen työelämään. Myös opiskelijoiden hyödyntämiä palveluja kannattaa kehittää. Opiskelijoille olisi hyvä osoittaa tiloja kehitellä uutta kaupunkikulttuuria sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta kaupungin päätöksentekoon.

Turku kyllä näyttäytyy opiskelijoille houkuttelevana paikkana asua, opiskella ja tehdä töitä, mutta merkittävänä ongelmana on puute korkean osaamisen työpaikoista valmistuneille korkeakoulutetuille. Nykyisellään maakunnastamme karkaa osaamista jatkuvana virtana pääkaupunkiseudulle. Tilanteen korjaamiseksi alueen elinkeinoelämään tulee panostaa, erityisesti nuorten ja opiskelijoiden perustamat start up – yritykset voisivat olla ratkaisu. Kaupungin tulisi mahdollistaa yritysten perustamiselle hyvät puitteet niin, että Turku olisi Suomen paras paikka perustaa yritys ja innovoida uutta. Tuotantoketjun toimiessa korkeakouluissa syntyneet ideat saadaan valjastettua liikeideoiksi ja sitä kautta kannattavaksi liiketoiminnaksi, joka tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia Turun seudulle.

Kaupungin tulisi vaikuttaa siihen, että toimitiloja opiskelijayrittäjille olisi paremmin saatavilla. Esimerkiksi Teknologiakiinteistöt tarjoaa Turku Science Parkin alueella tiloja start up –yrityksille, mutta niiden tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään. Lisäksi auttaisi, jos yrittäjyyspalvelut järjestettäisiin yhden luukun periaatteella. Ei pidä myöskään unohtaa opiskelijoiden työmahdollisuuksien parantamista korkeakouluopiskelijoille suunnattavien harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen kautta. Näiden määrää tulisi lisätä, sekä avoimista paikoista viestimistä parantaa. Tukemalla opiskelijoiden työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia Turussa varmistetaan, että nykyisellään seudulta pois valuva osaamispotentiaali saataisi paremmin jäämään ja hyödyttämään koko aluetta.