Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Vain korkeaan osaamiseen panostamalla Eurooppa menestyy

Julkaistu Eurooppanuorten Tähdistö-lehdessä

Tänä keväänä ratkaistaan paljon. Ilmastonmuutos, siirtolaisuuskriisi ja populismi ovat tunnettuja esimerkkejä unionin kohtaamista globaaleista haasteista. Yksinään suurimmatkin jäsenvaltiot ovat liian pieniä pystyäkseen ratkaisemaan näitä. Siksi vahvalle eurooppalaiselle yhteistyölle ja korkealle osaamiselle on nyt erityisen paljon tilausta.

EU:n tulee mielestäni jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että olemme osaavin maanosa ja pärjäämme näin maailmanlaajuisessa osaamisintensiivisessä kilpailussa. Korkea osaaminen edistää työpaikkojen luomista, talouden kasvua ja auttaa meitä ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Kaikilla EU-mailla on yhteinen intressi koulutuksen ja kulttuurin tarjoaman potentiaalin maksimoimiseen. Minun visioni seuraavan sukupolven Euroopasta on sellainen, jossa kaikki nuoret saavat laadukasta koulutusta ja hyötyvät kansainvälistymisestä.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään. Se voi tapahtua Erasmus-vaihdon avulla tai kotikansainvälistymällä. Erasmus-ohjelman rahoitus on tämän vuoksi triplattava lyhyellä aikavälillä ja jopa kymmenkertaistettava pitkällä. Jokaisen eurooppalaisen tulee myös oppia kommunikoimaan vähintään kahdella kielellä äidinkielensä lisäksi ja joka toisen nuoren tulisi suorittaa toisen asteen jälkeinen tutkinto.

Muissa EU-maissa suoritetut tutkinnot ja opintojaksot tulee tunnustaa automaattisesti ja vastavuoroisesti, haasteita on edelleen esimerkiksi monessa ammattipätevyyden vaativassa alassa. Meidän tulee myös luoda vahva eurooppalaisten korkeakoulujen verkosto, jotta olemme mantereena vetovoimainen ja saamme houkuteltua parhaat opiskelijat ja tutkijat työskentelemään tänne. Myös yhteistä innovaatio- ja tutkimusohjelmaa tulee jatkaa ja kasvattaa, sillä euro tutkimukseen Euroopan tasolla on vaikuttavampi kuin euro tutkimukseen kansallisella tasolla.

Jotta tämä kaikki on mahdollista, tulee meidän jatkaa seuraavalla rahoituskaudella EU-budjetin painopisteen siirtämistä kohti kilpailukykyä ja innovaatioita synnyttävää toimintaa. Suomella on myös tuhannen taalan paikka nostaa osaamisen ja koulutuksen teemaa heinäkuussa alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja meillä voisi olla tässä kokoamme enemmän sanavaltaa. EU tarvitsee nyt tieteen ja koulutuksen sanansaattajia!

Eurovaaliehdokas Janika Takatalo, Kokoomus, Kokoomusopiskelijat, Jyväskylä, Keski.Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Näkökulmia Euroopan unioniin, Euroopan unioni, Europarlamenttivaalit 2019, Panimoravintola Plevna