Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

#Tavattavissa Turun vaalikadulla 5.4. klo 13-15

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo on tavattavissa Turun vaalikadulla perjantaina 5.4. klo 13-15.

Tule juomaan kuppi kahvia ja keskustelemaan vaikka tunnin junasta tai hoitajamitoituksesta!

Turun vaalikadulla, Salon Torilla, Salo, Eduskuntavaalit, eduskuntavaaliehdokas, Naistenpäivä 2019, Turun kävelykatu, Turku, Varsinais-Suomi, Salo, kaupunginvaltuutettu, VTM, Raisio, #tavattavissa

Ask Me Anything -paneelissa Turku-salissa 21.3.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo osallistuu torstaina 21.3. klo 15 Ask me anything -paneeliin.

Alle kuukauden päästä käydään tärkeät eduskuntavaalit. Suomi on suurien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen torjumisen, hyvinvointivaltion uudistamisen ja työllisyysasteen noston, edessä. Tule kysymään Suomen kovimmilta opiskelijapoliitikoilta, miten he ratkaisisivat nämä ja monet muut ongelmat.

Ask Me Anything -paneelissa te, hyvä yleisö, esitätte kaikki kysymykset.

Kysymyksiä voit laittaa jo ennakkoon alla olevalla lomakkeella:
https://bit.ly/2HzJVP1

Paneelin järjestävät:
Turun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys TOSY
Turun vihreät nuoret
Turun Kokoomusopiskelijat – AKN ry.

 

Ask me anything, vaalipaneeli, paneelikeskustelu, eduskuntavaalit2019, #Takatalo2019, Turku, Turun yliopisto, TYY, Turun ammattikorkeakoulu, Turun AMK, Turku-sali, Salo, Vaalit 2019, Eduskuntavaaliehdokas

Tahdon Tunnin Junan – Turun pääkirjastolla 13.3.

Tahdotko Tunnin junan? Tervetuloa kuulemaan asiantuntija-alustuksia Tunnin junasta sekä saamaan selville, mitä mieltä eri puolueet ja ehdokkaat ovat Tunnin junasta. Tilaisuus järjestetään Turun pääkirjaston Studiossa ke 13.3. klo 17-19.

Tilaisuuden aikataulu:
Klo 17.00 tervetulosanat Janika Takatalo, Tahdon Tunnin junan – kansalaiskeskusteluryhmän perustaja ja eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Klo 17.15 Tunnin juna maakunnan ja sen elinkeinoelämän näkökulmasta Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja
Klo 17.40 Tunnin juna korkeakoulujen ja opiskelijoiden näkökulmasta Sini Saarinen, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Klo 18.00 paneeli Tunnin junasta ja muusta ajankohtaisesta liikennepolitiikasta, paneelin juontajana toimii Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine.

Vahvistetut panelistit:
Janika Takatalo (kok)
Oscar Hätinen (kesk)
Jaakko Lindfors (vas)
Eeva-Johanna Eloranta (sdp)
Niina Ratilainen (vihr)
Ulla Achrén (rkp)
Tulossa mahdollisesti vielä edustajat puolueista ps ja kd.

Tervetuloa! Tila on esteetön.

Täältä voit lukea lisää tunnin junasta: http://www.tunninjuna.fi/

Tästä pääset mukaan Janikan kampanjatiimiin: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

 

Tunnin juna, eduskuntavaaliehdokas, Salo, Turku

Tunnin juna, Kupittaa, Kupittaan rautatieasemalla, eduskuntavaaliehdokas, Salo, Turku, Kokoomus, Tunnin juna

Suomi raiteille

Turku-Helsinki raideyhteyttä on nopeutettava. Tarvitsemme tunnin junan 2020-luvulla.

Joukkoliikenneratkaisut ovat keskusteluttaneet viime päivinä Turussa ja muuallakin. Ensin naureskeltiin rinnehissi-Funikulaarille, jonka ulkoasu ei aivan näytä vastaavan havainnekuvia. Täytyy myöntää, että itsekin nauroin vertailukuvat nähdessäni, vaikka uskon lopputuloksesta tulevan vielä ihan hieno, kun kaikki osat saadaan paikoilleen ja Kakolanmäen ympäristö puhkeaa keväiseen kukkaansa. Näin suurella julkisuudella siitä tulee varmasti oikea vetonaula!

Toiseksi keskusteluttaa Tunnin juna, joka otti ison harppauksen edellisviikolla, kun valtio päätti perustaa Tunnin juna –hankeyhtiön kehittämään ratayhteyttä ja etsimään rahoitusta. Tunnin junan varrella olevat kaupungit Espoo, Lohja, Salo, Turku ja Vihti ovat sitoutuneet edistämään hankeyhtiön työn käynnistymistä ja sen pääomittamista. Hankkeen onnistuessa Tunnin juna kulkee todennäköisesti jo 2020 -luvulla. Tämä on merkittävä edistysaskel pitkään kaavaillussa projektissa.

Eilen saimme vielä hyviä uutisia Turun mahdolliseen raitsikkaan liittyen. Kaupunginjohtaja Minna Arve esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunkiin ryhdytään suunnittelemaan raitiotietä. Raiteiden rakentaminen käynnistyisi vuonna 2023 ja kyytiin pitäisi päästä vuonna 2026. Raitiotie koostuisi ensimmäisessä vaiheessa Tiedepuiston linjasta ja Raision linjasta. Ensiksi mainittu liikennöisi keskustasta Tiedepuiston eli Kupittaan seudun kautta Varissuolle ja toinen keskustasta Länsikeskuksen kautta Raisioon.

Olen puhunut niin Tunnin junan kuin kaupunkien raiteiden edistämisestä jo pitkään. Ylioppilaskunnassa kaupunkipolitiikasta vastatessani kirjoitin useammat lausunnot ja mielipidekirjoitukset juuri Kupittaan Tiedepuiston alueen kehittämisestä ja raitsikasta osana sitä. En voisi olla iloisempi kaupunginjohtajan esityksestä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suunniteltu linjaus kulkisi juuri Kupittaan kautta Raisioon.

Suomi on saatava raiteille ja Varsinais-Suomen on otettava etunoja asiassa. Tunnin juna ja raitsikka maksavat, mutta hankeyhtiöiden avulla niihin ei käytettäisi vain julkista rahaa, vaan kerättäisiin monikanavaisesti rahoitusta useammalta niistä hyötyvältä taholta. Molemmat raidehankkeet ovat lisäksi investointeja, joiden avulla tutkitusti saadaan aikaan talouskasvua ja siten hyvinvointia – ei vain niiden varrelle vaan laajemmaltikin. Tämä edellyttää sitoutumista kaavoituksessa korkeaan ja tiiviiseen rakentamiseen sekä toteutukseen kerättävässä rahoituksessa onnistumista.

Näen, että meillä ei ole varaa epäonnistua tässä. Kun haluamme pärjätä kilpailussa elinvoimasta, meidän on edistettävä raidehankkeita siten, että ne valmistuisivat 2020-luvulla.

Janika Takatalo: tunnin juna, raitiotie ja funikulaari