Janika seisoo betoniseinän edessä

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Julkaistu Verkkouutiset -blogissani 22.4.2021

EU:n ilmastolaki – erittäin hyvä muttei täydellinen

Eurooppa tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämä aiotaan paaluttaa lainsäädäntöön historiallisen ilmastolain kautta. Päätavoitteesta vallitsee laaja yhteinen näkemys, mutta vääntöä parlamentin ja jäsenmaiden välillä on käyty nyt erityisesti vuoden 2030 välitavoitteesta. Ongelmia liittyy muun muassa nielujen ja päästöjen laskentatapoihin sekä siihen, miten vastuut tullaan jyvittämään eri maiden välille.

Neuvotteluja on käyty Brysselissä tiivistahtisesti, sillä valmista piti tulla ennen Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä trilogeissa saavutettiinkin sopu EU-parlamentin ja neuvoston välillä. Sen mukaan EU sitoutuu vähentämään päästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Jos hiilinielut toimivat hyvin, voidaan päästä jopa 57 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä, muttei likimainkaan täydellinen.

Mepit toivoivat vieläkin kunnianhimoisempaa 60 prosentin vähennystavoitetta. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet 65 prosentin vähennystä. Vaikka näihin ei aivan päästykään, saavutetulla sovulla on kuitenkin tosiasiallista merkitystä maailman mittakaavassa ja se on selvä parannus nykytilaan. Huolena on kuitenkin se, miten kiristykset saadaan ulotettua tasaisesti jokaiseen jäsenmaahan. Nyt uhkaa käydä niin, että edelläkävijämaat tekevät paljon ja loput ovat vapaamatkustajia. Tiukempi ja kaikkia yhtäläisesti sitova välitavoite olisi myös helpottanut ja nopeuttanut vuoden 2050 päätavoitteeseen sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsyä.

Päästövähennystavoitteen lisäksi tervetullut päätös neuvotteluista oli EU-tason riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen perustaminen. Se auttaa unionia tekemään tulevaisuudessa entistä paremmin tieteeseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi päätettiin hiilineutraaliusbudjetista vuosille 2030-2050. Komissio on myös valmistellut tiekarttaa, jolla se voi seurata tavoitteiden etenemistä ja tarvittaessa vaatia korjauksia.

Yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen on mielestäni myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jos annamme kasvi- ja eläinlajien köyhtyä, kiihdyttää se entisestään myös ilmastonmuutosta ja heikentää meidän kykyämme sopeutua siihen. Onneksi EU:lla on osana Green Dealia myös tuore biodiversiteettistrategia.

Katsoin siihen liittyen juuri paljon puhuttaneen Seaspiracy-dokumentin Netflixistä ja vaikka dokumenttia on myös kritisoitu, avasi se ainakin omat silmäni sille, mitä meren pinnan alla tapahtuu. Liikaa huomio on kiinnittynyt tähän asti vain maanpäällisen luonnon suojeluun, kun esimerkiksi liikakalastus ja siitä johtuva ekosysteemien romahdus veden alla on asia, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme vieläkin nopeammin. EU aikoo nyt suojella 30 prosenttia Euroopan merialueista, mikä on hyvä alku.

Yhteisten ylikansallisten toimien lisäksi monet tulevaisuuden haasteista ratkaistaan kaupungeissa. Päättäjiksi kannattaakin tulevissa kuntavaaleissa äänestää henkilöitä, joilla on tietoa ja halua toimia vastuullisesti ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastokriisi voidaan ratkaista tekemällä kaikkemme niin globaalilla, paikallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Vaikka kaikki toimista eivät olekaan kivoja ja helppoja, tulee niiden tekeminen paljon edullisemmaksi nyt kuin myöhemmin.

Janika seisoo betoniseinän edessä

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Julkaistu Turun Sanomissa 4.4.2021

Euroopan tulevaisuuden haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kunnissa ja kaupungeissa tehdyt päätökset vaikuttavat läheisesti arkeemme, mutta voivat samalla ratkaista myös globaaleja kysymyksiä. Vuonna 2018 vajaa 40 prosenttia eurooppalaisista asui kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä osuuden ennustetaan kasvavan jo 85 prosenttiin. Samalla merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Onkin selvää, että nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan juuri kaupunkeja sekä niiden asukkaita ja yrityksiä.

Turun tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen sen jälkeen. Tämä on edelläkävijän tapa kantaa vastuuta ja sopii hyvin myös EU-tavoitteisiin. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukaisiksi muutoksen kärjiksi halutaan 100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Kukin missioon mukaan lähtevä kaupunki allekirjoittaa ilmastokaupunkisopimuksen, joka lähtee paikallisista erityispiirteistä. Älykkäiden ja hiilineutraalien kaupunkien on tarkoitus toimia eurooppalaisina kokeilukohteina ja innovaatiokeskuksina ja näin esimerkkinä muille. Suomalaisten kaupunkien kannattaa aktiivisesti pyrkiä mukaan tähän ohjelmaan, sillä sitä kautta on saatavilla myös rahallista tukea tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin ilmastotoimissa yksi suurimmista haasteista on liikennesektori, joka tuottaa tällä hetkellä yli neljänneksen EU:n kasvihuonekaasuista. EU:n uusi liikkuvuusstrategia listaa 82 aloitetta, joilla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa. Autoilun lisäksi myös satamista ja lentokentistä halutaan päästöttömiä ja raide- ja pyöräilyreittejä tulee lisätä. Turussa on jo onnistuneesti otettu käyttöön esimerkiksi sähköbusseja ja raitiotietä suunnitellaan. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta tulisi vielä kyetä lisäämään tulevina vuosina.

Avainasemassa on myös erilaisten liikkuvuusratkaisujen yhdisteleminen, josta pitäisi saada niin kaupungin asukkaiden kuin siellä vierailevienkin kannalta jouhevampaa. Föli on juuri ottanut käyttöön ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteessä, mikä madaltaa kynnystä myös satunnaiseen joukkoliikenteen käyttöön. Meillä pääsee samalla lipulla kulkemaan niin kansallispuistoon kuin vesireittejä saaristoonkin.

Myös laajasti käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, kuten erilaisten kulkuneuvojen jakamissovellukset, ovat edistäneet muutosta. Tulevaisuudessa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on yhä keskeisempi tekijä kaupunkien menestyksen kannalta. Voimme niiden avulla muodostaa reaaliaikaisen kuvan kaupungin toimivuudesta ja ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Rakentamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennusten osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta on yllättävän suuri, noin 40 %.  Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten tehtävien toimien on oltava vaikuttavia. Turku on mukana EU:n laajuisissa uusiutuvan energian rakennushankkeissa esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta. Kun kokeilemme uutta, luomme samalla osaamista ja kykyä, jolle on paljon käyttöä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta samalla myös merkittävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan kohde.

Monet ilmastoratkaisut luovat paitsi uutta työtä ja toimeentuloa, myös viihtyisämpää, terveellisempää ja turvallisempaa elinympäistöä. Viimeistään koronapandemia on tehnyt selväksi luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme. Vihreän infrastruktuurin, kuten puistojen ja kaupunkimetsien, ottaminen järjestelmällisesti osaksi kaupunkisuunnittelua on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta myös siihen sopeutuessamme.

Turku on viime vuosina sijoitettu maailman sadan parhaan ilmastokaupungin listalle, valittu WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi sekä arvioitu Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa. On tärkeää, että Turku on aktiivisesti jatkossakin mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa esiin suomalaisia ratkaisuja ja hakemassa uutta omaan kaupunkikehittämiseen.

Janika Takatalo

Turun kaupunginvaltuutettu (kok.)

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (kok./EPP)

Janika kävelee ja taustalla näkyy kaupunkiluontoa

Ilmastopaneelissa Turun yliopistolla 5.4.

Turun koulujen yhdeksäsluokkalaiset ja lukiolaiset ovat esittäneet huolensa ilmastonmuutoksesta. Kokoomuksen sinivihrein eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo osallistuu perjantaina 5.4. klo 17-18:30 Turun yliopistolla järjestettävään ilmastopaneeliin.

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa kuuntelemaan!

Janika Takatalo, uusi ehdokas eduskuntaan, Salon kokoomus, Salo, Teijo, Teijon kansallispuisto, Luontoretki Teijon kansallispuistoon, #Takatalo2019, Varsinais-Suomi, Ilmastopaneelissa, Turun yliopistolla

Itämeri-aiheinen keskustelu Panimoravintola Koulussa 1.4.

Kokoomuksen sinivihreä eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo osallistuu Itämeri-aiheiseen keskusteluun Panimoravintola Koulussa maanantaina 1.4. klo 18-21.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Ongelmia ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat esimerkiksi rehevöityminen, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos. Haluan löytää ratkaisuja siihen, miten Itämeri ja sen ainutlaatuinen ekosysteemi voidaan pelastaa.

Tule mukaan Janikan vaalitiimiin: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Ilmastonmuutos, ympäristö, sinivihreä verouudistus, Itämeri-aiheinen, Itämeri, yrittäjyys, innovaatiot, Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo, Assarin Ullakko, luonas, opiskelijaravintola, eduskuntavaalit 2019, #Takatalo2019, Kokoomus, Turku, TYY, Turun yliopiston ylioppilaskunta, ylioppilaskunta

P-klubin ja TYY:n vaalipaneelissa 26.3.

Janika Takatalo osallistuu P-klubin ja TYY:n eduskuntavaalipaneeliin Publicumin salissa Pub2 tiistaina 26.3. klo 14:15 – 16:00

Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös vaalitori Publicumin pihalla klo 12-16. Janika on tavattavissa vaalitorilla ennen paneelin alkua.

Tilaisuus on kaikille avoin, joten saavu paikalle kuuntelemaan keskustelua kevään polttavista vaalikysymyksistä ja esittämään kysymyksiä ehdokkaille!

Paneelia voi myös seurata etänä facebook-liven kautta.

Tervetuloa!

Mukaan Janikan vaalitiimiin tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

P-klubi, Publicum, TYY, vaalipaneeli, P-klubin, Lieto, Kokoomus, Eduskuntavaalit 2019, ehdokas, vaalikone, #Takatalo2019, Tavattavissa Ravintola Betterin edustalla

Janika Takatalo: Turvallisuus on perustarve

Maslow’n tarvehierarkiana tunnettu psykologinen teoria sen jo todistaa; turvallisuus kuuluu ihmisen perustarpeisiin heti hengissä säilymisen fyysisten välttämättömyyksien, kuten ruuan, juoman ja hengitysilman jälkeen. Jopa yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet tulevat vasta turvallisuuden tarpeen jälkeen.

Turvallisuus on ennen kaikkea tunne siitä, että vaaroja ja uhkia ei ole. Jokainen toki näkee turvallisuuden hieman eri tavoin. Toisille se on arjen turvallisuutta, sitä että kaduilla uskaltaa kulkea ja kotona ei tarvitse pelätä. Toisille turvallisuudesta tulee enemmän mieleen ulkopolitiikka ja sodan uhkan minimointi. Näistä kaikista muodostuu kokonaisturvallisuus, josta meidän tulee huolehtia parhaan kykymme mukaan, jotta ihmisillä on hyvä olla.

Listasin asioita, joita mielestäni turvallisuuspolitiikassa olisi tehtävänä:

  • Poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten resurssien on oltava riittävät rikosten tutkimiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi koko Suomessa. Poliisin läsnäolo esimerkiksi lähiöissä lisää turvallisuuden tunnetta ja ehkäisee rikoksia.
  • Rangaistusten on vastattava kansalaisten oikeustajua. Kannatan etenkin heikompiin ja puolustuskyvyttömiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja eläimiin kohdistuvien rikosten rangaistusten ja rangaistuskäytäntöjen tiukentamista.
  • Seksuaali- ja hyväksikäyttörikosten kokonaisuusuudistus on toteutettava siten, että suostumuksen puutetta perusteena vahvistetaan. Lisäksi seksuaalista itsemäärämisoikeutta ja uhrin asemaa on vahvistettava. Sisäministeriö julkaisikin juuri 51 keinoa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi, joita kannatan.
  • Suomi on edelleen väkivallan uhkan suhteen vahvasti jakautunut sukupuolten mukaan. Naiset kohtaavat väkivallan uhkaa kodeissaan ja työpaikoilla, miehet kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien mahdollisuuksia saada suojelua ja turvaa on vahvistettava lisäämällä turvakotipaikkojen määriä ja saatavuutta. Tarvitaan myös lisää matalan kynnyksen neuvontaa puhelimitse niin uhreille kuin väkivallan tekijöille kierteen katkaisemiseksi. Lisäksi sovittelusta on luovuttava lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä rikoksissa.
  • Uudistetaan maanpuolustus 2030-luvulle mm. toteuttamalla ilma- ja merivoimien kalustohankinnat, laajentamalla kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa ja lisäämällä mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Huolehditaan maanpuolustustahdon säilymisestä korkealla tasolla.
  • Hyväksytään ja saatetaan voimaan tiedustelulait mahdollisimman nopeasti
  • Korvataan käytöstä poistuvat Hornet-hävittäjät täysimääräisenä (64 hävittäjää)
  • Parannetaan osaamista hybridisodankäynnissä ja informaatiovaikuttamisen tunnistamisessa.
  • Ehkäistään syrjäytymistä, yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveysongelmia. Jos ihminen ei näe edessään toivoa, se voi aiheuttaa monia negatiivisia lieveilmiöitä.
  • Lisätään ensiapu- ja varautumiskoulutusta, jotta jokainen suomalainen osaa toimia poikkeustilanteessa
  • Liitytään puolustusliitto Natoon mielellään yhdessä Ruotsin kanssa ja tiivistetään yhteistyötä muiden Pohjois- ja EU-maiden kanssa.
  • Pysäytetään ilmastonmuutos. Jos ilmasto lämpenee vielä tästä paljon, ilmastopakolaisuus lisääntyy merkittävästi ja se aiheuttaa Suomelle uhkan.

Mitkä ovat sinun turvallisuuden tunteesi kannalta tärkeitä asioita?

Ilmastonmuutos, vihreä kokoomuslainen, eduskuntavaaliehdokas, Turku

Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Tiedote 8.1.2019
vapaa julkaistavaksi klo 17 jälkeen

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Ruokakysymykset ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa

Kansallinen Kokoomus julkaisi tänään ympäristöohjelman, joka esittelee kokoomuslaisia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Ohjelman nimi on ”Vapaus tarvitsee vastuuta” ja sitä on ollut valmistelemassa laaja joukko puolueaktiiveja ja sidosryhmiä, mukaan lukien Kokoomusopiskelijat.

Kokoomusopiskelijat on tunnettu sinivihreästä politiikasta ja ympäristöasioiden korostamisesta puolueen sisällä. Vuonna 2014 herätimme huomiota julkaisemalla oman ympäristö- ja energiapoliittisen paperimme. Silloin tavoitteitamme pidettiin radikaaleina, mutta nyt monet niistä ovat päätyneet mukaan puolueen ympäristöohjelmaan, kommentoi Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden tavoitteista mukaan ovat päätyneet esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen 2020-luvulla, markkinaehtoisten järjestelmien kehittäminen ympäristönsuojeluun ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukien karsiminen.

– Arjen valinnoista yksi tärkeimpiä on se, mitä laitamme lautasellemme. Kokoomusopiskelijat ovat johdonmukaisesti vaatineet lihantuotannon yhteiskunnallisista tuista luopumista markkinoita vääristävinä ja ympäristöä kuormittavina. Puolueen uudessa ympäristöohjelmassa onkin nyt nostettu tavoitteeksi, että EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain suosimaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä, toteaa Takatalo tyytyväisenä.

Kokoomusopiskelijoiden mielestä ruokakysymykset on ratkaistava pikaisesti ilmaston muuttuessa. Yksi tavoite, jota Kokoomusopiskelijat eivät vielä ole saaneet puolueessa läpi, on viljeltyjen geenimuunneltujen organismien ravinnoksi tuottamisen salliminen. Kokoomusopiskelijoiden asiaa koskeva puoluekokousaloite hävisi äänestyksen vuoden 2018 puoluekokouksessa.

– Maatalous on suurten haasteiden edessä ilmaston muuttuessa. Geenimuunnellut organismit luovat aidosti tehokkaan ja varteenotettavan vaihtoehdon, jolla maatalouden selviytymiskyky voidaan tulevaisuudessa turvata. GMO:n avulla voitaisiin myös pidentää kasvukautta ja suurentaa satoja Pohjolassa. Mielestämme tätä vaihtoehtoa tulisi tosissaan harkita EU:n ja Suomen lainsäädännössä, sanoo Takatalo.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65

Ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla

”Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!”, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa kolumnissaan viime viikolla. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat seuraukset maapallolle tuhoisat.

Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.

Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.

Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa – vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa.

ps. Tänään Helsingissä marssitaan klo 14:30 ilmaston puolesta. Marssin ohella on monia muitakin tapoja vaikuttaa, mutta pääasia on, että vaikuttaa. Jos et sinä, niin kuka? Jos ei nyt, niin milloin? #nytonpakko

Janika Takatalo