nuoret, rauha ja turvallisuus

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Kirjoitettu Verkkouutisten blogivuorolleni lokakuussa 2019

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Monen ajatukset ovat Syyriassa. Saimme tällä viikolla lukea ja kuulla uutisista, joiden mukaan Turkki on käynnistänyt hyökkäyksen Syyrian kurdialuille. Turkki on pitkään uhannut kurdialueelle hyökkäämisellä, mutta mahdolliseksi se tuli vasta Yhdysvaltojen vedettyä joukot Turkin vastaiselta rajalta Syyriasta. Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa Isisin kukistamisessa Syyrian alueella. Nyt Trump petti kurdiliittolaiset raukkamaisella tavalla.

Tämän hyökkäyksen seurauksena Syyrian sodan asetelmat saattavat kääntyä täysin uuteen asentoon, synnyttäen entistä laajempaa sekasortoa. Yksi huolista liittyy Isisin mahdolliseen uuteen nousuun, kun tällä hetkellä kurdien joukot ovat vartioineet vankiloissa ja leireillä noin sataa tuhatta ihmistä, joista merkittävä osa on Isisin taistelijoita. Nyt kurdien voimat menevät puolutustaisteluun, eikä Isisin kukistamiselle ja vartioinnille jää resursseja.

Turkin hyökkäys saattaa käynnistää samalla myös uuden pakolaisaallon. Tähän asti EU:lla ja Turkilla on ollut sopimus, jonka mukaan Turkki ei päästä pakolaisia kulkemaan lävitseen Eurooppaan. Nyt tämäkin sopimus on Turkin puolelta uhattuna. Tilanne vaatii Euroopan unionilta nopeaa ja selkeää reagointia. EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan tilanteesta. EU:n tulisi mielestäni tuomita hyökkäys, tarjota siviileille humanitaarista apua sekä löytää pikainen ratkaisu pakolaiskysymykseen, jota ei enää voi siirtää. Myös naiset ja nuoret tulee ottaa yhä vahvemmin mukaan konfliktinratkaisuun.

On surullista ja ahdistavaa lukea takapakeista, joita rauhan saavuttamisessa maailmalla on otettu. Sodissa siviilit kärsivät ja etenkin naiset ja lapset ovat heikossa asemassa. Heitä ei tulisi kuitenkaan nähdä vain uhreina, vaan tunnustaa merkittävä rooli aktiivisina toimijoina kestävän rauhan saavuttamisessa. YK:n päätöslauselmat 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) ja 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) penäävät sitä, että naiset ja nuoret otettaisiin yhä vahvemmin mukaan rauhan prosesseihin.

Valtioiden on lisättävä nuorten ja naisten osallisuutta päätöksenteossa kaikilla tasoilla sekä konfliktien ehkäisyssä. Niiden on myös tuettava nuorten ja naisten osallisuutta luomalla puitteita, joissa nuoret saavat tukea toteuttaa toimintaa, joka pyrkii väkivallan ehkäisyyn. Nuorten on saatava olla mukana rauhanrakentamisen prosesseissa ja edistämässä rauhan kulttuuria.

Hallitusten on tärkeää taata siviilien suojelu konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen. Hallitusten on myös luotava ja vahvistettava kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Tämä saavutetaan lisäämällä poliittista, taloudellista, teknistä ja logistista tukea esimerkiksi YK:n toimijoille, jotka edistävät rauhaa, kehitystä ja tasa-arvoa. Ainoastaan saamalla paikalliset toimijat mukaan ja valtuuttamalla paikallisia nuoria, perheitä, naisia ja eri yhteisöjen johtajia torjumaan ääriliikkeitä ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, voidaan taata kestävää rauhaa.

Janika Takatalo

kirjoittaja on kansainvälisten asioiden asiantuntija, VTM

nuoret, rauha ja turvallisuus
nuoret, rauha ja turvallisuus

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton vaalipaneeli 9.3.

Eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo on mukana Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry:n Lounais-Suomen piirin vaalipaneelissa Myllyntori-lavalla lauantaina 9.3. klo 13 alkaen.

Paneelissa puhuttavat mm. maksuton toinen aste, nuorten osallisuus, syrjäytyminen, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä turvallisuuspolitiikka.

Janikan vaalitiimiin pääset mukaan tästä: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

Kauppakeskus Mylly, Raisio, Kokoomus, #Takatalo2019, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Lounais-Suomi, Varsinais-Suomi, Turku

Janika Takatalo: Turvallisuus on perustarve

Maslow’n tarvehierarkiana tunnettu psykologinen teoria sen jo todistaa; turvallisuus kuuluu ihmisen perustarpeisiin heti hengissä säilymisen fyysisten välttämättömyyksien, kuten ruuan, juoman ja hengitysilman jälkeen. Jopa yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet tulevat vasta turvallisuuden tarpeen jälkeen.

Turvallisuus on ennen kaikkea tunne siitä, että vaaroja ja uhkia ei ole. Jokainen toki näkee turvallisuuden hieman eri tavoin. Toisille se on arjen turvallisuutta, sitä että kaduilla uskaltaa kulkea ja kotona ei tarvitse pelätä. Toisille turvallisuudesta tulee enemmän mieleen ulkopolitiikka ja sodan uhkan minimointi. Näistä kaikista muodostuu kokonaisturvallisuus, josta meidän tulee huolehtia parhaan kykymme mukaan, jotta ihmisillä on hyvä olla.

Listasin asioita, joita mielestäni turvallisuuspolitiikassa olisi tehtävänä:

  • Poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten resurssien on oltava riittävät rikosten tutkimiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi koko Suomessa. Poliisin läsnäolo esimerkiksi lähiöissä lisää turvallisuuden tunnetta ja ehkäisee rikoksia.
  • Rangaistusten on vastattava kansalaisten oikeustajua. Kannatan etenkin heikompiin ja puolustuskyvyttömiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja eläimiin kohdistuvien rikosten rangaistusten ja rangaistuskäytäntöjen tiukentamista.
  • Seksuaali- ja hyväksikäyttörikosten kokonaisuusuudistus on toteutettava siten, että suostumuksen puutetta perusteena vahvistetaan. Lisäksi seksuaalista itsemäärämisoikeutta ja uhrin asemaa on vahvistettava. Sisäministeriö julkaisikin juuri 51 keinoa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi, joita kannatan.
  • Suomi on edelleen väkivallan uhkan suhteen vahvasti jakautunut sukupuolten mukaan. Naiset kohtaavat väkivallan uhkaa kodeissaan ja työpaikoilla, miehet kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien mahdollisuuksia saada suojelua ja turvaa on vahvistettava lisäämällä turvakotipaikkojen määriä ja saatavuutta. Tarvitaan myös lisää matalan kynnyksen neuvontaa puhelimitse niin uhreille kuin väkivallan tekijöille kierteen katkaisemiseksi. Lisäksi sovittelusta on luovuttava lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä rikoksissa.
  • Uudistetaan maanpuolustus 2030-luvulle mm. toteuttamalla ilma- ja merivoimien kalustohankinnat, laajentamalla kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa ja lisäämällä mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Huolehditaan maanpuolustustahdon säilymisestä korkealla tasolla.
  • Hyväksytään ja saatetaan voimaan tiedustelulait mahdollisimman nopeasti
  • Korvataan käytöstä poistuvat Hornet-hävittäjät täysimääräisenä (64 hävittäjää)
  • Parannetaan osaamista hybridisodankäynnissä ja informaatiovaikuttamisen tunnistamisessa.
  • Ehkäistään syrjäytymistä, yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveysongelmia. Jos ihminen ei näe edessään toivoa, se voi aiheuttaa monia negatiivisia lieveilmiöitä.
  • Lisätään ensiapu- ja varautumiskoulutusta, jotta jokainen suomalainen osaa toimia poikkeustilanteessa
  • Liitytään puolustusliitto Natoon mielellään yhdessä Ruotsin kanssa ja tiivistetään yhteistyötä muiden Pohjois- ja EU-maiden kanssa.
  • Pysäytetään ilmastonmuutos. Jos ilmasto lämpenee vielä tästä paljon, ilmastopakolaisuus lisääntyy merkittävästi ja se aiheuttaa Suomelle uhkan.

Mitkä ovat sinun turvallisuuden tunteesi kannalta tärkeitä asioita?

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

Lapsia ja nuoria on suojeltava saalistajilta

”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) aamutv:ssä. Oulussa paljastunut seksuaalirikosvyyhti on aiheuttanut paljon ahdistusta ja nostanut pintaan kysymyksiä, kuten ”Mitä nyt tehdään?”. Tällainen ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.

Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta. Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.

Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa. On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen valtioista. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista, vaan ihmisen omat valinnat. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui pakolaisaalto, johon ei oltu osattu riittävästi varautua ja jota ei vieläkään ole kunnolla saatu ratkaistua. Mielestäni tehokkainta olisi perustaa EU:n ulkorajoille vastaanottokeskuksia, joissa hakemukset käsiteltäisiin ja josta sitten turvapaikan saaneet ohjattaisiin väkiluvun tai muun mittarin mukaan heidät vastaanottavaan valtioon. Tämä olisi paitsi tehokasta, myös inhimillisesti parempi ratkaisu. Se vähentäisi salakuljettamista Euroopan maasta toiseen ja myös vähentäisi turhautumista, kun jossain jäsenmaassa jo alkanut kotoutuminen vaihtuisikin käännytykseen.

Euroopan tason ratkaisun löytymisessä voi vielä kestää, joten on tärkeää, että myös kansallinen lainsäädäntömme on näiltä osin kunnossa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava. Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältäisi uuden rikosnimikkeen, lapsen törkeän raiskaamisen, josta maksimirangaistus olisi 12 vuotta. Vakavien rikosten seurausten on vastattava kansalaisten oikeustajua, ja mielestäni selkeä linja on tiukentaa lapsiin ja muihin puolustuskyvyttömiin kohdistuneiden rikosten rangaistuksia. Toivottavasti lakihankkeet ehtivät edetä ripeästi vielä tällä hallituskaudella.

Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta. Kenenkään ei tule joutua elämään arkeaan pelossa.

Janika Takatalo
Nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku