nuoret, rauha ja turvallisuus

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Kirjoitettu Verkkouutisten blogivuorolleni lokakuussa 2019

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria ja naisia

Monen ajatukset ovat Syyriassa. Saimme tällä viikolla lukea ja kuulla uutisista, joiden mukaan Turkki on käynnistänyt hyökkäyksen Syyrian kurdialuille. Turkki on pitkään uhannut kurdialueelle hyökkäämisellä, mutta mahdolliseksi se tuli vasta Yhdysvaltojen vedettyä joukot Turkin vastaiselta rajalta Syyriasta. Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa Isisin kukistamisessa Syyrian alueella. Nyt Trump petti kurdiliittolaiset raukkamaisella tavalla.

Tämän hyökkäyksen seurauksena Syyrian sodan asetelmat saattavat kääntyä täysin uuteen asentoon, synnyttäen entistä laajempaa sekasortoa. Yksi huolista liittyy Isisin mahdolliseen uuteen nousuun, kun tällä hetkellä kurdien joukot ovat vartioineet vankiloissa ja leireillä noin sataa tuhatta ihmistä, joista merkittävä osa on Isisin taistelijoita. Nyt kurdien voimat menevät puolutustaisteluun, eikä Isisin kukistamiselle ja vartioinnille jää resursseja.

Turkin hyökkäys saattaa käynnistää samalla myös uuden pakolaisaallon. Tähän asti EU:lla ja Turkilla on ollut sopimus, jonka mukaan Turkki ei päästä pakolaisia kulkemaan lävitseen Eurooppaan. Nyt tämäkin sopimus on Turkin puolelta uhattuna. Tilanne vaatii Euroopan unionilta nopeaa ja selkeää reagointia. EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan tilanteesta. EU:n tulisi mielestäni tuomita hyökkäys, tarjota siviileille humanitaarista apua sekä löytää pikainen ratkaisu pakolaiskysymykseen, jota ei enää voi siirtää. Myös naiset ja nuoret tulee ottaa yhä vahvemmin mukaan konfliktinratkaisuun.

On surullista ja ahdistavaa lukea takapakeista, joita rauhan saavuttamisessa maailmalla on otettu. Sodissa siviilit kärsivät ja etenkin naiset ja lapset ovat heikossa asemassa. Heitä ei tulisi kuitenkaan nähdä vain uhreina, vaan tunnustaa merkittävä rooli aktiivisina toimijoina kestävän rauhan saavuttamisessa. YK:n päätöslauselmat 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) ja 2250 (Nuoret, rauha ja turvallisuus) penäävät sitä, että naiset ja nuoret otettaisiin yhä vahvemmin mukaan rauhan prosesseihin.

Valtioiden on lisättävä nuorten ja naisten osallisuutta päätöksenteossa kaikilla tasoilla sekä konfliktien ehkäisyssä. Niiden on myös tuettava nuorten ja naisten osallisuutta luomalla puitteita, joissa nuoret saavat tukea toteuttaa toimintaa, joka pyrkii väkivallan ehkäisyyn. Nuorten on saatava olla mukana rauhanrakentamisen prosesseissa ja edistämässä rauhan kulttuuria.

Hallitusten on tärkeää taata siviilien suojelu konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen. Hallitusten on myös luotava ja vahvistettava kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa. Tämä saavutetaan lisäämällä poliittista, taloudellista, teknistä ja logistista tukea esimerkiksi YK:n toimijoille, jotka edistävät rauhaa, kehitystä ja tasa-arvoa. Ainoastaan saamalla paikalliset toimijat mukaan ja valtuuttamalla paikallisia nuoria, perheitä, naisia ja eri yhteisöjen johtajia torjumaan ääriliikkeitä ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, voidaan taata kestävää rauhaa.

Janika Takatalo

kirjoittaja on kansainvälisten asioiden asiantuntija, VTM

nuoret, rauha ja turvallisuus
nuoret, rauha ja turvallisuus

Puhe Turun kävelykadulla 15.9.2017: Emme voi sulkea silmiä

Hyvät kuulijat,

olemme täällä tänään lisätäksemme tietoisuutta ja osoittaaksemme solidaarisuutta sille, mitä Myanmarissa tapahtuu. Rohingya-kansan kohtalo on inhimillisesti katsoen hirveä. Heimon syrjintä on jatkunut vuosia, kärjistyen usein väkivaltaisuuksiksi. Nyt olemme saaneet nähdä satelliittikuvia, joissa näkyy, miten kokonaisia Rohingya-kyliä on poltettu maan tasalle viime viikkoina. Kyse on yli miljoonaa ihmistä koskevasta humanitaarisesta kriisistä ja etnisestä puhdistuksesta. Emme voi sulkea silmiä kanssaihmisten kärsimyksiltä.

 
Monelle asia voi tuntua täältä Suomesta katsottuna kaukaiselta. Miksi juuri minun tulisi kiinnostua Kaakkois-Aasian tilanteesta? Mitä minä voin tehdä? Kansainvälinen herääminen tilanteeseen on ollut valitettavan hidasta. Suomessa YLE ja muutama muu taho ovat uutisoineet asiasta, mutta muuten asia on jäänyt aktiivisten kansalaisten ja järjestöjen harteille. Suuren yleisön tietoisuuteen tilanteen ei vielä voi sanoa nousseen. Siksi tämä tapahtuma Turun kävelykadulla tänään on tärkeä. Kiitos järjestäjille ja osallistujille tämän mahdollistamisesta. Yhteinen tavoitteemme on tukea Rohingya-kansaa, ja nostaa heidän äänensä kuuluviin.

 
Jokainen meistä voi tehdä jotain omissa rooleissamme. Yksi helppo tapa on allekirjoittaa vetoomus Amnestyn sivuilla. Siinä vaaditaan, että hyökkäys rohingyoja vastaan pysäytetään välittömästi ja humanitaarisille toimijoille, YK:lle, riippumattomille toimittajille ja ihmisoikeustarkkailijoille varmistetaan vapaa ja esteetön pääsy Rakhinen osavaltioon, ja että heidän turvallisuutensa taataan. Voimme myös pitää asiasta ääntä omissa yhteisöissämme. Paljon on merkitystä silläkin, miten ja kuinka paljon toimittajat asiasta kirjoittavat.

 
Kansainvälinen yhteisö pyrkii yleensä osallistumaan kriisien ratkaisuun. Käytännössä työ on hankalaa, sillä harvoin vallitsee täysi yksimielisyys maiden välillä siitä, mitä toimintatapoja olisi käytettävä. Usein kansainvälinen apu paikallisten ja alueellisten kriisien ratkaisussa on kritiikin kohteena – koetaan, että ei ole toimittu tarpeeksi aktiivisesti ja päättäväisesti. Valtioiden rinnalla tilannetta selvittämässä ovat nykyään myös erilaiset riippumattomat rauhanvälitysjärjestöt.

 
Turun nuorisolautakunnan puheenjohtajana haluaisin nostaa esille vielä nuorten näkökulman asiaan. Kun mietimme suuria rauhanrakentajia, yleensä ensimmäisenä tulevat mieleen monet ansiokkaat vanhemmat miehet, kuten rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Harvoin ajatellaan nuoria konfliktien ratkaisijoina, vaikka pitäisi. Tällä hetkellä maailmassa on historian suurin nuorten sukupolvi. Joka neljäs maailman yli seitsemästä miljardista ihmisestä on 10-24 -vuotias. Kestävää rauhaa tai yhteiskuntaa on vaikea saavuttaa ilman kaikkia sukupolvia.

 
Jotta voimme ehkäistä maailman konflikteja, meidän tulee panostaa hyvinvointiin, koulutukseen ja sananvapauteen. Rohingya-kansalta nämä ovat katkolla, ja meidän tulee toimia tilanteen muuttamiseksi. Meidän on saatava hiljaisten ääni kuuluviin.