Janikan puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Minulla oli ilo vastaanottaa kaupungintalolla vieraita eilen yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Katteluksen kanssa. Turkuun on kokoontunut Suomen nuorisotyötä tekevät tahot ja sain pitää tilaisuudessa puheen nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Tässä se on!

Puhe 27.3.2019 – Nuori2019

Arvoisat kutsuvieraat!

On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi Turkuun, jossa yhtenä harvoista kaupungeista on oma nuorisolautakunta. Meillä Turussa on nuorisotyöllä todella vahva asema ja juuret syvällä. Kaupunki on tuottanut nuorisopalveluja jo vuodesta 1946 ja työpajatoimintaakin on ollut jo yli 30 vuotta, nuorisotiedotusta 15 vuotta ja etsivää nuorisotyötä yli 10 vuotta.

Turussa on rohkeasti kokeiltu erilaisia nuorisotyön muotoja. Meillä esimerkiksi musiikkitoiminta aina ollut vahvaa ja vedämme valtakunnallista Rock Academy –hanketta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Myös Turku Game Academy on nostanut e-urheilun asemaa Turussa ja saanut siitä Allianssin myöntämän tunnustuspalkinnon.

Turussa nuorisotyötä tehdään laajasti, nuorimmat asiakkaat ovat nollavuotiaita lasten kulttuurikeskus Seikkailupuistossa ja vanhimmat ovat alle 29-vuotiaita, esim.  nuorten työpajoilla, etsivässä työssä ja skeittihalli Cubessa. Meillä on rakenteilla myös useita monitoimitiloja, jotka tuovat nuorisotyöhön mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön mm. kirjastojen ja koulujen kanssa. Turussa on paljon mahdollisuuksia tehdä nuorisotyötä!

Jotta ei menisi pelkäksi kehumiseksi, haluan nostaa myös muutamia huolenaiheita. Myös Turussa riittää töitä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Turun kaupungin ja Me-säätiön viime syksynä julkistamien laskelmien mukaan Turussa on 2 739 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta nuorta. Alueellinen eriytyminen on Turussa selkeästi havaittava ilmiö, joka näkyy mm. eroina asukkaiden hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa sekä kaupungin vetovoimassa. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa mittavan ohjelman syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteissä hyödynnetään kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia.


Loppuun vielä muutama sana kevään vaaleista ja demokratiasta. Demokratian tulevaisuus on puhututtanut monia tänä vaalien superkeväänä. Monet pelkäävät, miten poliittisen osallistumisen käy tässä ilmapiirissä. Moni kansalainen on menettänyt uskonsa politiikan kykyyn ratkaista ongelmia. Näemme vaalivideoita, jossa epäsuorasti kannustetaan jopa poliittiseen väkivaltaan. Ehdokkaita ahdistellaan ja nuoret kokevat voimattomuutta vaikuttaa Suomen ja maailman tulevaan suuntaan. Vaikka politiikka kiinnostaa, vanhat osallistumisen tavat eivät innosta eikä omalla äänellä uskota olevan yhtä paljon merkitystä kuin ennen. Allianssi on tehnyt hyvää työtä nuorten äänestämisaktiivisuuden ja osallisuuden edistämisen eteen. Nuorisovaalit, nuorten vaalikone ja kirjeet ensimmäistä kertaa äänestäville ovat aivan loistojuttuja, joilla toivottavasti on merkitystä nuorten poliittiseen osallistumiseen.

Myös me täällä Turussa olemme yrittäneet kokeilla uusia tapoja antaa demokratiakasvatusta ja kokemusta vaikuttamisesta. Nuorisotaloillamme on käytössä osallistuva budjetointi, joka avaa nuorille mahdollisuuden olla vaikuttamassa oman ympäristönsä toimintaan ja kehittämiseen. Nuorisovaltuusto on saanut vihdoin edustukset lautakuntiin ja kaupunginvaltuusto on nuorentunut. Minäkään en varmasti olisi tässä, jos en olisi kymmenen vuotta sitten lähtenyt nuorisovaltuustotoimintaan ja sen jälkeen saanut kokeilla siipiäni erilaisissa nuorisojärjestöissä edeten kohti isompia saappaita. Turussa kaupunginhallitusta johtaa alle 30-vuotias ja myös valtuustoryhmissä ja lautakunnissa valtaa on annettu nuorille. Olen tästä iloinen ja ylpeä.

Olen myös iloinen ja ylpeä siitä, että Nuori2019 -päivät järjestetään tänä vuonna juuri Turussa. On ollut mahtavaa tehdä Allianssin kanssa yhteistyötä ja toivon kaikkien viihtyvän päivillä Turussa ja palaavan tänne vielä pian uudestaankin. Nauttikaa illasta ja nuorisomyönteisestä Turusta!

Kokoomus, #Takatalo2019, eduskuntavaalit 2019, nuoret, nuori, Nuori2019, Turku, Varsinais-Suomi, osaaminen, #äänitulevaisuudelle, koulutus, ympäristö, ilmastonmuutos, yrittäjyys
Janika Takatalon puhe Nuori2019 -kutsuvierastilaisuudessa

Puhe: Fendari 30v

Puhe nuorten työpaja Fendarin 30 -vuotisjuhlissa 28.9.2018

Hyvä juhlaväki!

Hienoa nähdä niin paljon Fendarin ja Turun nuorisopalveluiden sidosryhmiä täällä. Olen Janika Takatalo ja Turun nuorisolautakunnan nykyinen puheenjohtaja. Kuulimme äsken Petri Uggeldahlin muistelua työpajatoiminnan alkuvaiheilta ja minä tuon nyt tähän perään muutaman ajatuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Työpajatoiminta on nykyään määritelty nuorisolaissa ja työpajatoimintaa on jo yli 90% Suomen kunnista. Valtaosa työpajojen valmentautujista on alle 29-vuotiaita nuoria, kuten täällä Turun Fendarissakin. Nuorten työpajatoiminta vastaa suureen yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Päämääränämme on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on myös parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Työpajatoiminta on tutkitusti vaikuttavaa. Vuonna 2017 tehdyn Sovari-vaikuttavuusmittauksen mukaan Työpajojen valmentautujista 91% on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Myönteisiä edistysaskelia on koettu erityisesti arjen asioiden hallinnassa (75 % valmentautujista), opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (72 %) sekä elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa (72 %). Myönteistä muutosta on tapahtunut myös sosiaalisissa taidoissa (70 %) ja itsetuntemuksessa (67 %). Asteikolla 1-5 työpajatoiminta saa valmentautujilta yleisarvosanan 4,3. Työpajajakson jälkeen lähes 70 % nuorista sijoittuu joko koulutukseen, työhön tai muuhun tarvetta vastaavaan aktiiviseen toimintaan.

Työpajatoiminta on suuressa roolissa paitsi yhteiskunnallisesti syrjäytymisen ehkäisyssä, myös inhimillisesti yksittäisten ihmisten elämässä. Katsoin juuri Fendarin viestintäpajalla tehdyn dokumentin ”heitteillä”, joka kertoi nuorten kohtaamista haasteista työelämässä ja elämässä ylipäänsä. Joukossa oli myös tuttuja ihmisiä, kuten lapsuuden naapurini Annika. Videolla Annika kertoo uupuneensa ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä kesänä kesätöissä ja sairastuneensa masennukseen. Videon lopulla näkyy kuitenkin toivoa, sillä työpajatoiminnan avulla Annika on löytänyt intohimonsa taiteiden, käsitöiden ja pelien maailmasta. Hän on täynnä tulevaisuuden toivoa ja haaveita opiskelu- ja työpaikoista. Oli todella ihanaa nähdä tämä muutos, mikä Fendarin toiminnan ansiosta oli saatu aikaan. Täällä tehdään tärkeää työtä.

Heitteillä -videosta näkyi moni syrjäytymisvaaraan johtava tekijä, kuten työstressistä johtuva uupumus, mielenterveysongelmat, koulun keskeyttäminen.. Nämä ovat haasteita, joiden ennaltaehkäisy on paljon helpompaa kuin jälkikäteen korjaaminen. Syrjäytymisen ehkäisyssä on mielestäni tärkeää kohdistaa katseet varhaisiin vuosiin. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tutkitusti syrjäytymistä vähentävä tekijä. Varhaiskasvatuksessa perustaidot vahvistuvat ja toisaalta esimerkiksi erilaiset oppimisvaikeudet tai perheiden haasteet voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. Meidän tuleekin tarkastella nuoren polkua koko matkalta, jotta häntä voidaan auttaa mahdollisissa ongelmissa jo aikaisessa vaiheessa.

Koulutustakuu meillä Suomessa on jo saatu toimimaan melko hyvin, ja lähes kaikki peruskoulun päättävät siirtyvät toiselle asteelle. Ongelmana onkin erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen. Tähän ratkaisua haetaan ammatillisen koulutuksen reformista, joka on suurin koulutusuudistus lähes 20 vuoteen. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa keskeistä ovat esimerkiksi yksilölliset opintopolut, tiivis työelämäyhteys ja jatkuva, ympärivuotinen koulutukseen haku. Työpajat on tunnistettu syrjäytymisen ehkäisyssä erityisen tärkeiksi. Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistetään siten, että työpajatoimintaa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin oppimisen tukipalveluna ja osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä. Yhteistyö vahvistaa molempia toimintoja.

Haluaisin kiittää tässä kohtaa kaikkia kuluneiden 30-vuoden aikana Fendarin eteen tehdystä työstä. Työntekijät, valmentautujat, sidosryhmät. En tiedä montaakaan tärkeämpää tekoa, kuin nuorten tulevaisuuden eteen tehty työ. On hienoa, että meillä Turussa on tällainen paikka, josta jokainen saa toivoa ja valoa silloinkin, kun muuten näyttäisi toivottomalta. Meidän päätöksentekijöiden tehtävänä on rakentaa yhteiskuntaa, jossa toivoa todella on -jokaiselle. Nuorilla voi olla ongelmia, mutta nuoret eivät ole ongelma. Nuoruus on hienoa aikaa löytää itsensä ja elämän tarkoituksensa. Aikuisten tehtävä on luoda mahdollisuuksia ja tukea nuoria matkalla itsenäisyyteen, mutta ei tehdä kuitenkaan kaikkea toisen puolesta valmiiksi. Mielestäni Fendari on tästä loistoesimerkki. Onnea 30-vuotiaalle Fendarille ja suunnataan katse tulevaisuuteen ja seuraaviin 30 vuoteen. Kenties nurkan takana on aivan uusiakin pajamuotoja, kuten koodauspajaa!

Kiitos!

Kuvassa nuorisolautakunnan entinen puheenjohtaja Petri Uggeldahl (1989-1992) ja nykyinen eli minä (2017-2021).