Avainsana: lapset

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Posted on by janika

Julkaistu Verkkouutisissa bloginani 20.2.2021

Hallituksen esitys perhevapaista on laiha lohtu

Perhevapaauudistusta on saatu odottaa jo aivan liian pitkään. Kokoomuksesta asia ei ole ollut kiinni, sillä aihe on ollut meille prioriteetti ja pitkäjänteisen työn kohde jo vuosikausia. Sain itse aitiopaikalta seurata viime hallituskaudella aihetta koskevia neuvotteluja, kun toimin silloisen opetusministerin ja kokoomuksen neuvottelijan Sanni Grahn-Laasosen avustajana. Pettymys oli karvas, kun uudistus lopulta kaatui muun muassa kotihoidontukikysymyksiin keskustan toimesta.

Pettymys oli myös vahvasti läsnä tällä viikolla, kun nykyinen hallitus sai perhevapaaesityksensä ulos. Malli ei ole kokonaisuudistus, sillä esimerkiksi juuri tuo kotihoidontuki oli rajattu tällä kertaa kokonaan ulos neuvotteluista. Pienen sulattelun jälkeen olen kuitenkin iloinen, että tärkeä uudistus nyt vihdoin etenee ja siinä on yksilöiden näkökulmasta monia positiivisia edistysaskeleita. Yhteiskunnan näkökulmasta malli on kuitenkin monelta osin kestämätön, sillä se lisää valtavasti kuluja eikä esimerkiksi vaikuta työllisyyteen positiivisesti. Kokonaisedun mukaista olisi, että malli huomioisi niin tasa-arvon, työllisyyden kuin varhaiskasvatuksen vahvistamisenkin.

Ilon pilkahduksia perhevapaaesityksessä on esimerkiksi ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden pidentyminen etenkin isien osalta, joustavuuden lisääntyminen kun perhevapaita voi pitää pätkissä ja erilaisten perheiden tuominen muiden kanssa samalle viivalle. Tasa-arvon osalta jää nähtäväksi, toteutuvatko ylevät tavoitteet, sillä vaikka isien kiintiötä on pidennetty, heidän on yhä mahdollista siirtää leijonanosa vapaistaan äidin käytettäväksi. Todellinen tasa-arvo-ongelma liittyy myös kotihoidontukeen, jonka on tutkittu pitävän etenkin maahanmuuttajat ja vähemmän koulutetut naiset vuosikausia kotona heikentäen esimerkiksi heidän tulevia eläkkeitään.

Hallituksen esittämän uudistuksen kustannukset ovat 80 miljoonaa euroa, josta valtaosa jää yritysten ja työntekijöiden maksettavaksi sivukulujen kautta. Tämä taas ei vähennä perheellistymisikäisten naisten syrjintää työmarkkinoilla niin kauan, kuin kulut eivät jakaannu tasaisesti työnantajien kesken eivätkä miehet pidä yhtä pitkiä vapaita kuin naiset. Juuri tähän uudistuksella piti tarttua. Tulopuolikaan ei uudistuksessa työllisyyden heikentymisen takia lisäänny, mikä nykyisessä taloustilanteessa on täysin vastuutonta.

Olisi parempi, jos perhevapaat jaettaisiin lähtökohtaisesti puoliksi ja myös kotihoidontuen pituudesta voitaisiin puhua. Joustoa malliin tarvittaisiin vielä nykyistäkin enemmän, sillä työelämä muuttuu ja tietotyössä esimerkiksi osapäiväinen hoitovapaa voisi helpottaa monen elämää. Silloin töitä voisi tehdä vaikka tarpeen mukaan muutaman tunnin päivässä ilman, että tuki heti tippuu minimiin. Kaikkea ei ratkota lainsäädännöllä, vaan myös työpaikoista voidaan tehdä perheystävällisempiä monin keinoin. Tekoja tarvitaan myös varhaiskasvatusjärjestelmän saavutettavuuden parantamiseksi, sillä moni vanhempi ei pääse palaamaan työhön, jos läheltä ei saa päivähoitopaikkaa kun sitä tarvitsee.

Naisen tulot laskevat tutkimusten mukaan lapsen saannin jälkeen jopa pysyvästi 20 prosenttia. Ensi vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävänä naisena keskustelut perheellistymistoiveiden ja uran yhteensovittamisesta ovat kivuliaankin tuttuja. Jos Suomeen halutaan lisää vauvoja, tulee harppauksia tasa-arvossa ottaa vielä paljon enemmän. Myös isien tulisi nousta barrikadeille oikeuksiensa puolesta, sillä perheissä, joissa isät käyttävät enemmän vapaitaan, erotaan vähemmän ja lasten ja isän suhteesta tulee läheisempi.

Hallituksen perhevapaaesitys on askel oikeaan suuntaan, mutta huutaviin tarpeisiin nähden se on laiha lohtu. Toivottavasti laajasti nyt esiin nostettuja ongelmia huomioidaan lausuntokierroksen aikana ja esitystä niiltä osin vielä muutetaan. Tasa-arvon aidosta lisääntymisestä hyötyy koko yhteiskunta.

Janika Takatalo

Ei toisteta 90-luvun virheitä – panostetaan lapsiin ja nuoriin

Posted on by janika

Julkaistu kolumnina Turun Seutusanomissa 17.12.2020

Olen itse 90-luvun laman lapsia. Oikeastaan taloudellinen epävarmuus on ollut ikäluokkani elämässä tavalla tai toisella mukana aina. Siitä huolimatta, että monella mittarilla maailma on mennyt eteenpäin ja esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Nyt koronan tuoma notkahdus on jo ties kuinka mones taloudellinen takaisku Y-sukupolvelle. Laman lapsista on tulossa laman aikuisia. Ei ihmekään, jos monia ahdistaa – taloudellisen taakan lisäksi harteitamme painaa ekologinen velkataakka. 

Jälkikäteen on hyvä viisastella, mutta monet talousasiantuntijat ovat myöhemmin olleet sitä mieltä, että 90-luvun laman hoidossa virhe tehtiin etenkin lapsiin ja perheisiin kohdistuneissa leikkauksissa. Myös yritysten konkurssit ja työttömyysaalto jättivät monen perheen hyvinvointiin pitkäkestoisen ja syvän loven. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronasta mahdollisesti seuraavassa lamassa ei toistettaisi näitä virheitä. Vaikka olisi kuinka kallista panostaa lapsiin ja nuoriin nyt, on silti halvempaa kasvattaa ehjiä ihmisiä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia myöhemmin.

Turun nuorisopalveluissa on nähty koronan vaikutukset nuoriin läheltä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että ne nuoret, joilla meni huonosti jo ennen koronaa, voivat monet nyt vielä huonommin. Tarve nuorisopalveluille on korona-ajassa ennemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Siksi on minusta ollut erityisen tärkeää, että nuorisotyöntekijöitä ei ole missään kohtaa lomautettu vaan pahimpanakin eristäytymisen aikana nuorisotyön muodot ovat toimineet monipuolisesti verkossa tai pienryhmissä. Etsivä nuorisotyö on tavannut asiakkaita läpi vuoden.

Maan hallitukselta kaipaisin enemmän työllisyystekoja. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria ja pitää nuorisotyöttömyyden kurissa. Lisäksi tulee panostaa peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä pelkästään inhimilliseltä kannalta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei meillä ole jatkossa työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia.

Janika Takatalo (kok)

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Turku

Perhetapahtuma Kaarinan Tuorlassa 24.3.

Poniratsastusta, makkaroiden ja vaahtokarkkien paistamista sekä lämmintä mehua ja kahvia. Siinä ainekset mukavaan perheaamupäivään.

Tervetuloa Kaarinan Kokoomusyhdistysten järjestämään perhetapahtumaan Tuorlaan sunnuntaina 24.3. klo 10-12. Violet ja Donna -poneilla voi ratsastaa alle 25 kg painoiset lapset. Viimeksi kaksi vuotta sitten järjestimme vastaavanlaisen tapahtuman ja suosio oli taattu. Voit tulla paikalle itsellesi sopivana ajankohtana.

Paikalla on myös eduskuntavaaliehdokas Janika Takatalo, jonka kanssa voit keskustella esimerkiksi lapsiperheiden arjesta ja perhevapaauudistuksesta.

Paikka sijaitseee Tuorlan rantasaunan liepeillä, aivan rannan tuntumassa. Jos tulet omalla autolla, sinun kannattaa ajaa auto joko lähemmäs rantaa tai toki voit jättää autosi Tuorlan parkkipaikalle, josta käveltävää on useampi sata metriä.

Tapahtuma on maksuton!

Tule mukaan Janikan kasvavaan kampanjatiimiin: https://www.janikatakatalo.fi/tulemukaan/

 

Kaarina, Kaarinan kokoomus, Perhetapahtuma, Kaarinan kokoomusnaiset, Tuorla, Piikkilö, Euskuntavaalit 2019, #Takatalo2019, Vaalit2019, Varsinais-Suomi, perheet, perhevapaauudistus, perhepolitiikka, varhaiskasvatus, koulutus

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

Lapsia ja nuoria on suojeltava saalistajilta

Posted on by janika

”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) aamutv:ssä. Oulussa paljastunut seksuaalirikosvyyhti on aiheuttanut paljon ahdistusta ja nostanut pintaan kysymyksiä, kuten ”Mitä nyt tehdään?”. Tällainen ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.

Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta. Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.

Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa. On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen valtioista. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista, vaan ihmisen omat valinnat. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui pakolaisaalto, johon ei oltu osattu riittävästi varautua ja jota ei vieläkään ole kunnolla saatu ratkaistua. Mielestäni tehokkainta olisi perustaa EU:n ulkorajoille vastaanottokeskuksia, joissa hakemukset käsiteltäisiin ja josta sitten turvapaikan saaneet ohjattaisiin väkiluvun tai muun mittarin mukaan heidät vastaanottavaan valtioon. Tämä olisi paitsi tehokasta, myös inhimillisesti parempi ratkaisu. Se vähentäisi salakuljettamista Euroopan maasta toiseen ja myös vähentäisi turhautumista, kun jossain jäsenmaassa jo alkanut kotoutuminen vaihtuisikin käännytykseen.

Euroopan tason ratkaisun löytymisessä voi vielä kestää, joten on tärkeää, että myös kansallinen lainsäädäntömme on näiltä osin kunnossa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava. Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältäisi uuden rikosnimikkeen, lapsen törkeän raiskaamisen, josta maksimirangaistus olisi 12 vuotta. Vakavien rikosten seurausten on vastattava kansalaisten oikeustajua, ja mielestäni selkeä linja on tiukentaa lapsiin ja muihin puolustuskyvyttömiin kohdistuneiden rikosten rangaistuksia. Toivottavasti lakihankkeet ehtivät edetä ripeästi vielä tällä hallituskaudella.

Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta. Kenenkään ei tule joutua elämään arkeaan pelossa.

Janika Takatalo
Nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

 

Takatalo budjetista: Turku on lapsiin ja nuoriin panostava sivistyskaupunki!

Posted on by janika

Tiedote 12.11.2018
Vapaa julkaistavaksi

Takatalo budjetista: Turku on lapsiin ja nuoriin panostava sivistyskaupunki!

Kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Janika Takatalo (kok.) on tyytyväinen valtuustossa päätettyyn talousarvioesitykseen. Budjetti ei paisunut liikaa, mutta virkaesitykseen lisätyt panostukset kohdistuvat hyvin etenkin lapsiin, nuoriin ja perheisiin.

– Erityisen iloinen olen siitä, että viime vuonna valtuustoaloitteeni mukaisesti aloitettu maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu saa jatkoa. Sen vaikutukset kohdentuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa oloissa eläviin lapsiin ja se on tutkitusti yksi vaikuttavimpia keinoja ehkäistä syrjäytymistä ja tukea alkavaa opintietä. Samalla se myös parantaa etenkin nuorten naisten työllisyyttä ja vähentää kannustinloukkuja, sanoo Takatalo.

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu on kaupungille iso panostus, ja Takatalon mukaan näin suurella kaupungin maksuosuudella kokeilua ei olisi varaa jatkaa kovin paljon pidempään. Tarpeeksi pitkä kokeilu on kuitenkin tärkeä sen kannalta, että ehditään saada tarpeeksi käytännön tietoa kokeilun vaikutuksista turkulaisiin lapsiin ja perheisiin. Kokeilun jälkeen jatko ja sen rahoitus tulee ratkaista valtion tasolla.

– Kokoomuksen yksi tärkeä uudistustavoite tulevalle eduskuntakaudelle on kaksivuotinen esiopetus, mikä tarkoittaisi lasten oikeutta osallistua esiopetukseen maksutta jo viisivuotiaasta lähtien. Mikäli tavoitteeseen päästään, Turku on edelläkävijäkaupunkina jo siinä kohtaa hyvin valmistautunut ottamaan muutoksen vastaan, kehuu Takatalo.

Takataloa ilahduttavia asioita budjetissa ovat myös maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen jatkossa alle 25-vuotiaille, kynnyksettömien mielenterveyspalvelujen aloittaminen walk in -periaatteella sekä kielikylpytoiminnan laajentaminen.

– Turku on selvästi lapsiin ja nuoriin panostava sivistyskaupunki, päättää Takatalo.

Lisätietoja:

Janika Takatalo

janika.takatalo@turku.fi

044 982 0465

Kouluruoka on kansallisylpeytemme

Posted on by janika

Kävin Arkean pop up -kouluruokaravintolassa Hansatorilla. Konseptin tarkoituksena oli osoittaa, että kouluruoka on mainettaan parempaa niin maultaan kuin terveellisyydeltäänkin. Sain maistaa italialaista tofu-tomaattipataa, ja se kyllä yllätti positiivisesti moderniudellaan.

Kouluruoan jättää tällä hetkellä syömättä vähintään kerran viikossa noin joka kolmas yläkoululainen. Arvostuksen palautus kouluruokailulle olisi paikallaan. Satavuotiaan Suomen juhlavuonna on hyvä muistaa myös sellaisia asioita, jotka tuntuvat meistä kenties itsestään selviltä, mutta jotka kuitenkin ovat isossa roolissa hyvinvointimme taustalla.

Suomi oli ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa kaikille koululaisille alettiin tarjota maksuton lämmin ateria. Tänä päivänäkään vastaavaa järjestelmää ei ole lisäksemme kuin Ruotsissa, joka sekin aloitti käytäntönsä meitä vuosikymmeniä myöhemmin. Suomessa kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa; sosiaalinen oppimisen tilanne. Sen avulla voidaan juurruttaa terveellisiä elämäntapoja ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kansanterveyteen.

Koulussa tarjottava lounas voi olla osalle lapsista päivän ainoa lämmin ruoka ja vielä suuremmalle osalle päivän monipuolisin ateria. Oikea-aikainen ja oikein koostettu kouluruoka varmistaa jaksamisen koulupäivän aikana ja parantaa oppimistuloksia. Kunnissa voidaan tehdä paljon sen varmistamiseksi, että lautasella on kotimaista ja mielellään vielä lähellä tuotettua. Kaikkein tärkeintä on maku, jotta ruoka ylipäätään tulee syödyksi.

Kun lapsilta ja nuorilta kysytään, mihin he haluaisivat lähiympäristössään vaikuttaa, moni sanoo vastaukseksi kouluruoan. Kouluruokailu onkin samalla loistava paikka harjoittaa demokratiakasvatusta. Arkea on kertonut alkavansa kerätä turkulaiskouluissa palautetta kouluruokailusta hymynaamanappien avulla. Lapsi tai nuori voi ruokalasta poistuessaan painaa haluamaansa kuvaa sen mukaan, miten ruoka maistui. Tämän lisäksi tärkeää olisi myös sanallisen palautteen kanava, jotta kehitysehdotukset menevät perille.

Meillä on kaikki syyt olla kouluruoasta kansallisesti ylpeitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittymiselle ei enää olisi tarvetta. On hienoa huomata, kuinka esimerkiksi kasvisruokaa ja etnisiä vaihtoehtoja on saatavilla aina vain monipuolisemmin. Meidän pitäisikin jokaisen uudistaa tietämystämme ja asenteitamme kouluruoasta. Lapset ja nuoret ovat herkkiä kotoa ja muusta ympäristöstä tuleville vaikutteille.

Kerrotaan ylpeydellä tarinaa satavuotiaasta Suomesta, jossa kenenkään ei tarvitse olla nälissään koulussa ja jossa ruokailu on osa oppimista.

Janika Takatalo
Kirjoittaja on turkulainen kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja (kok.).