Kulttuurikummitoimintaa perheen pienimmille

Julkaistu Turun Sanomissa 3.3.2022

Helsingissä jokainen vuonna 2020 tai sen jälkeen syntynyt vauva on saanut oman kulttuurikummin. Vuonna 2020 kummina toimi esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri ja vuonna 2021 Helsingin teatterit yhdessä. Jokainen lapsi kutsutaan kummin toimesta vuosittain vähintään kahteen maksuttomaan tapahtumaan, esimerkiksi vauvasinfoniaan tai nukketeatteriin. Kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. 

Kulttuurikummiuden avulla lapsi ja hänen perheensä saavat henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin. Toimintaan kuuluvien tapahtumien tehtävänä on tukea lapsen kehitysvaihetta ja perheen hyvinvointia. Moni vanhempi kokee esimerkiksi yksinäisyyttä pikkulapsivaiheessa, jolloin kaikenlaiset tapahtumat, joissa kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia, ovat henkisesti hyvin tärkeitä. Myös korona-aikana syntyneet ja kasvaneet lapset ovat jääneet vaille erilaisia elämyksiä ja muiden pienten seuraa. Kulttuurikummitapahtumat vastaisivat Turussakin näihin molempiin tarpeisiin.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja se tutkitusti luo hyvinvointia. Turussa vuosina 2012–2013 käynnistyneessä verkostoyhteistyössä alueen korkeakoulujen ja järjestöjen kesken on luotu kulttuurihyvinvoinnin käsite. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, jonka hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Jo nuorena luotu suhde kulttuuriin auttaa kasvattamaan aktiivisia ja hyvinvoivia kulttuurikansalaisia.

Turussa on onnistuneesti otettu käyttöön muun muassa jo elämyspolku, jonka avulla jokainen peruskoululainen käy noin kolme kertaa lukuvuodessa eri kulttuurilaitoksissa. Toimintaa on ulotettu myös varhaiskasvatukseen, mutta palvelun piiristä puuttuvat vielä aivan pienimmät. Turussa tulee selvittää, kehittää ja sen pohjalta ottaa käyttöön Helsingin kulttuurikummitoimintaan pohjautuva oma malli. Tulen jättämään aiheesta aloitteen maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kulttuurikummitoiminta olisi hieno lisä vuoden 2029 -juhlavuotta kohti kulkevalle kulttuurikaupunki Turulle!

 

Janika Takatalo, VTM

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Turku

Teot ovat kauneinta puhetta osa 2: harrastustakuu

Harrastustakuu tarkoittaa sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastuksilla on positiivinen vaikutus niin syrjäytymisen ehkäisyssä, mielenterveyden ylläpidossa kuin omien vahvuuksienkin löytämisessä. Monelle lapsuuden harrastus toimii jopa koko loppuelämää suuntaavana voimana ja lapsuuden harrastuksissa hankitut ihmissuhteet saattavat kantaa läpi elämän.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut kokeilla monia eri harrastuksia. Pitkälti olin mukana erilaisissa urheiluharrastuksissa, mutta myös pianoa soitin. Yleisurheilusta muodostui minulle se kaikkein omin juttu. Seurassa oli kiva juosta kilpaa ja harjoitella. Päädyin myös käymään valmentajakoulutuksen ja ohjasin junioreita useamman vuoden. Kilpaurheilu opetti sinnikkyyttä, päättäväisyyttä ja kurinalaisuutta. Niistä on edelleen hyötyä arjessani.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti viime keväänä syitä harrastamisen esteille. Kohonneet kustannukset, liian pitkät välimatkat, tuen ja kannustuksen puute, yksinäisyys. Näitä syitä lapset ja nuoret mainitsivat esteiksi harrastuksen aloittamiselle tai jatkamiselle. Me päätimme tehdä kuitenkin asialle jotain. Esimieheni nimesi työryhmän, joka selvittäisi konkreettiset esitykset siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata harrastus. Työryhmän esitys on tänään tullut julki. Se sisältää 10 toimenpide-ehdotusta, joita kunnissa voidaan tehdä:

  1. Mielekäs harrastus jokaisen lapsen saataville. Huomioidaan nykyistä paremmin lasten ja nuorten harrastustoiveet. Valtakunnallinen koululaiskysely vakiinnutetaan koululaisten kuulemisen välineeksi. Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jolla voidaan tunnistaa nykyistä paremmin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien toiveet.
  2. Kuntien tilat käyttöön. Kunnat kartoittavat harrastustoiminnalle sopivat tilat ja tarjoavat tilat mahdollisuuksien mukaan veloituksetta lasten ja nuorten sekä aikuinen-lapsi harrastustoiminnan käyttöön.
  3. Avataan koulujen tilat lasten ja nuorten harrastustoiminnan käyttöön. Tuodaan harrastustoimintaa koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.
  4. Kootaan kouluissa tapahtuvaa harrastamista edistävät valtionavustukset yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin kunnat voivat suunnitella laajemmat lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuudet. Tämä tuo monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet lasten saataville.
  5. Kiusaamiselle asetetaan nollatoleranssi. Harrastustoimijat osallistuvat yhdessä syrjinnän, kiusaamisen ja ulkopuolisuuden ehkäisyyn. Ulkopuolisuuden ehkäisemiseksi lisätään koulutusta toimijoille.
  6. Vähävaraisuus ei saa olla este harrastaa. Valtionavustuksissa huomioidaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua tasavertaisesti harrastustoimintaan esimerkiksi vapautuksella tai kevennyksellä osallistumismaksusta.
  7. Lisätään höntsäharrastamista lasten ja nuorten kaikessa harrastustoiminnassa, jossa ei ole tavoitteellisia ja kilpailullisia elementtejä. Lapset ja nuoret saavat harrastaa omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan ja olla osaltaan suunnittelemassa harrastamisen toteutusta.
  8. Kiinnitetään koulukuljetusoppilaiden harrastusmahdollisuuksiin huomiota. Kuntia kannustetaan selvittämään, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen.
  9. Harrastusviikosta intoa harrastamiseen. Aloitetaan kouluissa vuotuinen harrastusviikko, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia.
  10. Levitetään parhaat käytännöt kaikkien kuntien käyttöön, esim. nuorisopassi, joilla 7.-9. luokkalaiset voivat osallistua ilmaiseksi erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin ja harrastuksiin. Nuorisotyöntekijät voivat jalkautua kouluihin, ja nuoret pääsevät kokeilemaan harrastuksia. Kirjastot tarjoavat harrastusvälineiden lainausta.

Tähän mennessä olen edistänyt harrastustakuuta muun muassa kirjoittamalla usean aiheeseen liittyvän tekstin turkulaisiin lehtiin. Lisäksi olen työni kautta ollut ideoimassa Harrastustakuuta sen ensimetreistä lähtien. Haluan jatkaa työtä tasavertaisten harrastusmahdollisuuksien eteen ja valvoa, että yllä oleva lista otetaan meillä käyttöön.

#harrastustakuu #harrastukset #liikunta #kulttuuri #nuoret #kokoomus #takatalo2017 #turku

Kirjastojen varausmaksut sotivat maksuttomuuden periaatetta vastaan

Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Rauha Maarno kirjoitti mielipiteessään ”Köyhätkin lukevat kirjoja” (HS 26.7.), että jo 50 sentin varausmaksun poisto johtaa lainausten lisääntymiseen. Tämä on hänen mukaansa merkki siitä, että lukijoita löytyy muualtakin kuin keskiluokasta.

 

Kirjasto on suomalaisten eniten käyttämä ja yhteisesti korkealle arvostama kulttuuripalvelu. Tämän puolesta puhuvat myös tilastot. Kuntaliiton mukaan 66 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastopalveluita ja kaksi miljoonaa suomalaista lainasi kirjastosta ainakin jotain vuonna 2015. Tähän joukkoon mahtuu jos jonkinlaista lukijaa.

 

Maksuttomuus on kirjastojen keskeinen periaate. Mielestäni varausmaksujen kerääminen sotii tätä ajatusta vastaan ja siksi siitä olisi luovuttava. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa kirjan varaaminen maksaa tällä hetkellä euron per kappale. Euro ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ahkerasti lukevalle opiskelijalle tai eläkeläiselle se voi jo kukkarossa pidemmän päälle tuntuakin ja siten vähentää lukuintoa.

 

Osa kirjastoista on jo lopettanut varausmaksujen perimisen, mikä on näkynyt suoraan varausmäärissä. Maksun poiston jälkeen Helsingissä varaukset ovat kasvaneet 860 000:sta runsaaseen miljoonaan. Varausmaksujen poisto lisää aineiston kiertoa ja vaikuttaa erityisesti niihin asiakkaisiin, joille varausmaksu on kynnyskysymys.

 

Varausmaksujen poistamisen kääntöpuoli on tietysti kirjastoilta saamatta jäävät tulot. Esimerkiksi Turussa varaus- ja muiden maksujen tuotto oli viime vuonna hieman vajaa 70 000 euroa eli n. 7 prosenttia kaikista kirjaston tuotoista. Varausmaksun poistaneissa kirjastoissa vajetta on paikattu muun muassa myöhästymismaksuja korottamalla sekä veloittamalla hakematta jääneistä varauksista. Nämä ns. sakkomaksut ovat mielestäni perusteltuja.

 

Tärkeimmät motiivit aidosti maksuttomille kirjastopalveluille nyt ja tulevaisuudessa ovat tiedon ja kulttuurin tasavertainen saavutettavuus, lukemiskulttuurin vahvistaminen sekä elinikäisen oppimisen lisääminen. Tulevaisuuden kunnissa sivistystehtävät korostuvat aivan uudella tavalla, kun sote-uudistus haukkaa ison osan kunnan nykyisistä tehtävistä. Houkuttelevat kirjastopalvelut ovat siten myös kunnan vetovoimatekijä ja elinvoiman lisääjä.

 

Kannattaisi muidenkin kirjastojen ottaa edelläkävijöistä mallia ja luopua varausmaksuista mahdollisimman pian.