Kokoomuksen on voitettava kilpa koulutetuista

Julkaistu myös Verkkouutisten blogivuorossa 8.8.2019

Politiikan perinteiset jakolinjat eivät enää palvele entiseen tapaan vanhoja puolueita, kuten kokoomusta, keskustaa ja demareita. Ennen jakolinjat kulkivat pääasiassa esimerkiksi sosioekonomisen luokan (omistava ja työtä tekevä luokka), maantieteellisen sijainnin (maaseutu ja kaupunkimainen ympäristö) tai uskontoon, kieleen ja kulttuuriin suhtautumisen mukaan. Nyt politiikan uusiksi keskeisiksi ristiriitaulottuvuuksiksi ovat nousseet esimerkiksi suhtautuminen ympäristönsuojeluun, tasa-arvoon ja maahanmuuttoon.

Perinteinen oikeisto­­–vasemmisto -jako on luokkasamaistumisen sijasta muuttunut enemmän ideologiseksi jaoksi niihin, jotka uskovat vapaaseen markkinatalouteen ja niihin, jotka kannattavat ennemmin laajempaa kontrollia valtion taholta. Samalla oikeisto­­–vasemmisto -jaon merkityksen on nähty ylipäänsä la

skeneen. Vanhat puolueet ovat kipuilleet uuden kilpailutilanteen kanssa ja yrittäneet löytää asemoitumisensa uudelleen. Kevään eduskuntavaaleissa nähtiin, miten hyvien positioiden löytäminen uusilla ristiriitaulottuvuuksilla palveli esimerkiksi vihreitä ja perussuomalaisia. Kokoomukselle on kriittisen tärkeää löytää asemapaikka, joka palvelee sitä pitkällä tähtäimellä uudella poliittisella kartalla.

Tutkijoiden mukaan globalisaation myötä nouseva uusi nouseva superjakolinja eurooppalaisessa politiikassa on jako korkeasti koulutettuihin ja vähemmän koulutettuihin. Kokoomus on pärjännyt koulutettujen puolueena ennenkin hyvin, mutta aiemmin jako ei ole ollut niin merkittävä, kun korkeasti koulutettujen joukko on ollut suhteellisen pieni. Koulutustaso on kuitenkin koko ajan noussut ja nyt Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sitä, että 2030-luvulla puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla puolueiden välinen kilpailu koulutetuista äänestäjistä on kiristynyt, sillä esimerkiksi vihreät on onnistunut kipuamaan koulutettujen naisten puolueeksi.

Kouluttautumisen kanssa käsikädessä kulkee moni muukin puolueiden näkökulmasta kriittinen seikka. Koulutetut ihmiset äänestävät muita aktiivisemmin. Kaupungistumisen megatrendi johtuu pitkälti koulutettujen kansalaisten valumisesta kaupunkeihin, ja nämä myös valitsevat yhä suuremman osan tulevaisuuden kansanedustajista. Korkea koulutus vaikuttaa myös vahvasti ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Korkeakoulutettujen on tutkittu olevan esimerkiksi arvoliberaalimpia, suhtautuvan avoimemmin kansainvälisyyteen ja pitävän ilmastonmuutoksen ratkaisua tärkeänä. Kokoomus pärjää näillä teemoilla jo kohtuullisen hyvin, mutta se ei riitä. Ristiriitaulottuvuuksissa parhaiten pärjäävät ääripäät, joilla on selkeä vastinpari. Niin kauan kuin yritämme miellyttää vähän joka suuntaan, emme saavuta täyttä potentiaaliamme.

Kokoomuksen tulee uskaltaa priorisoida ja keskittää voimavarat kilpailuun koulutetuista. Tämä ei tarkoita pelkästään politiikan teemoja, vaan myös järjestökonetta. On hienoa olla koko Suomen puolue, mutta matemaattisesti tarkasteltuna tulevien vaalien tulosten kannalta olisi kriittistä resursoida kokoomustoimintaa etenkin Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja keskeisissä yliopistokaupungeissa. Tähän tarttumista odotan tulevalta puoluesihteeriltä ja tähän kokoomusopiskelijat haluavat olla tuomassa oman merkittävän panoksensa.

Voittaaksemme korkeasti koulutetut puolellemme jatkossakin, meidän on lujitettava kokoomuksen mainetta sivistyspuolueena. Puhutaan koulutuksen laadusta, tieteen ja tutkimuksen arvostamisesta ja näytetään se myös käytännössä. Ollaan Suomen johtava Eurooppa-puolue, puolustetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisten moninaisuutta. Tuodaan esille kokoomuslainen ratkaisu ympäristöhaasteisiin, joka nojaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen käyttämiseen eikä kertakäyttöisten tavaroiden massakulutukseen. Sujuvoitetaan kaupunkien rakentamista ja panostetaan suurempia työssäkäyntialueita luoviin infrahankkeisiin. Mahdollistetaan uudenlaisten työpaikkojen synty ja huolehditaan, että Suomessa ahkeruus kannattaa.

Haastetaan aktiivisesti näissä teemoissa meille tarjolla olevia selkeitä vastinpareja. Esimerkiksi perussuomalaisia kansainvälisyydessä ja EU-myönteisyydessä, keskustaa kaupungistumisessa, demareita ja vasemmistoa kannustavan yhteiskunnan rakentamisessa, vihreitä ympäristöratkaisuissa, jotka eivät perustu degrowth -ajatteluun. Kirkastetaan kokoomuslainen linja ja otetaan syksyllä paikkamme opposition ykköspuolueena, joka tähtää suureen vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja ja kokoomuksen puoluehallituksen jäsen

VTM ja tohtoriopiskelija

Janika Takatalo SuomiAreenassa

Kirjastojen varausmaksut sotivat maksuttomuuden periaatetta vastaan

Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Rauha Maarno kirjoitti mielipiteessään ”Köyhätkin lukevat kirjoja” (HS 26.7.), että jo 50 sentin varausmaksun poisto johtaa lainausten lisääntymiseen. Tämä on hänen mukaansa merkki siitä, että lukijoita löytyy muualtakin kuin keskiluokasta.

 

Kirjasto on suomalaisten eniten käyttämä ja yhteisesti korkealle arvostama kulttuuripalvelu. Tämän puolesta puhuvat myös tilastot. Kuntaliiton mukaan 66 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastopalveluita ja kaksi miljoonaa suomalaista lainasi kirjastosta ainakin jotain vuonna 2015. Tähän joukkoon mahtuu jos jonkinlaista lukijaa.

 

Maksuttomuus on kirjastojen keskeinen periaate. Mielestäni varausmaksujen kerääminen sotii tätä ajatusta vastaan ja siksi siitä olisi luovuttava. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa kirjan varaaminen maksaa tällä hetkellä euron per kappale. Euro ei ehkä kuulosta paljolta, mutta ahkerasti lukevalle opiskelijalle tai eläkeläiselle se voi jo kukkarossa pidemmän päälle tuntuakin ja siten vähentää lukuintoa.

 

Osa kirjastoista on jo lopettanut varausmaksujen perimisen, mikä on näkynyt suoraan varausmäärissä. Maksun poiston jälkeen Helsingissä varaukset ovat kasvaneet 860 000:sta runsaaseen miljoonaan. Varausmaksujen poisto lisää aineiston kiertoa ja vaikuttaa erityisesti niihin asiakkaisiin, joille varausmaksu on kynnyskysymys.

 

Varausmaksujen poistamisen kääntöpuoli on tietysti kirjastoilta saamatta jäävät tulot. Esimerkiksi Turussa varaus- ja muiden maksujen tuotto oli viime vuonna hieman vajaa 70 000 euroa eli n. 7 prosenttia kaikista kirjaston tuotoista. Varausmaksun poistaneissa kirjastoissa vajetta on paikattu muun muassa myöhästymismaksuja korottamalla sekä veloittamalla hakematta jääneistä varauksista. Nämä ns. sakkomaksut ovat mielestäni perusteltuja.

 

Tärkeimmät motiivit aidosti maksuttomille kirjastopalveluille nyt ja tulevaisuudessa ovat tiedon ja kulttuurin tasavertainen saavutettavuus, lukemiskulttuurin vahvistaminen sekä elinikäisen oppimisen lisääminen. Tulevaisuuden kunnissa sivistystehtävät korostuvat aivan uudella tavalla, kun sote-uudistus haukkaa ison osan kunnan nykyisistä tehtävistä. Houkuttelevat kirjastopalvelut ovat siten myös kunnan vetovoimatekijä ja elinvoiman lisääjä.

 

Kannattaisi muidenkin kirjastojen ottaa edelläkävijöistä mallia ja luopua varausmaksuista mahdollisimman pian.

Dynaaminen sivistyskaupunki Turku

Julkaistu alunperin Turun Kokoomuksen blogissa

Kuvittele, että astut Kupittaan asemalla junasta. Heti vastassa ovat isot kyltit ja monumentit: tervetuloa kampusalueelle ja tiedepuistoon! Koko ympäristö henkii tiedonjanoista ilmapiiriä. Ulkoalueilla on mukava opiskella ja tehdä töitä. Rakennetussa ympäristössä ovat sulassa sovussa niin yritykset, korkeakoulut kuin asuminenkin. Alue on omaleimainen, selkeästi erottuva kaupunginosa. Liikkuminen alueella ja alueelle on helppoa. Tämän takia Turkuun tullaan ympäri Suomen opiskelemaan ja sen jälkeen usein myös jäädään.

Tästä minä haaveilen.

Turku on vanha sivistyskaupunki, jonne perustettiin katedraalikoulu jo 1280-luvulla. Sitä seurasi Suomen vanhin yliopisto, Turun Akatemia, eli nykyinen Helsingin yliopisto. Tänä päivänä Turussa toimii kuusi korkeakoulua sekä lukuinen määrä toisen- ja perusasteen oppilaitoksia. Sivistys on toki paljon muutakin kuin akateemisuutta ja muodollista pätevyyttä. Meillä on laajat kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vilkas tapahtumatarjonta. Voisimme hyvin brändätä itsemme tätä kautta!

On valtava potentiaali, että korkeakoulumme sijaitsevat sekä lähellä toisiaan että keskustaa. Nykyisellään alue on kuitenkin hajanainen ja monet mahdollisuudet ovat vielä hyödyntämättä. Kun Kupittaalla jää junasta, edessä on lähinnä asfalttinen parkkipaikka ja hölmistys. Koko hienous jää helposti huomaamatta. Tämä olisi korjattavissa jo pienillä kekseliäillä ideoilla sekä kokonaisvaltaisemmin rohkealla kaupunkisuunnittelulla.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi erikoiset ja värikkäät lyhtypylväät koko alueella? Entä hauskat kampuspyörät Helsingin alepapyörien tapaan? Tai opiskelijoiden Mekka – monipuolinen järjestötila start uppeja ja yhteisöllistä kohtaamista varten? Vetovoimatekijöiltä ainakin nuorten opiskelukaupunkia etsivien ja jo täällä opiskelevien mielestä. Ilahduttaisivat varmasti muitakin turkulaisia sekä täällä vierailevia.

Kilpailu tulevaisuuden osaajista kiristyy jatkuvasti suurten kaupunkien välillä. Koulutetulla väestöllä on monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen. Tällä hetkellä häviämme tässä Tampereelle ja Helsingille. Moni haluaisi jäädä valmistumisen jälkeen Turkuun, mutta korkean osaamisen työpaikkoja ei riitä kuin harvoille. On pakko lähteä pois.

Yhtenäinen tiedepuisto- ja kampusalue voisi ratkaista tätäkin ongelmaa. Innovaatiot ja yritykset harvoin syntyvät yksin kotona kirjoja lukemalla. Ne syntyvät poikkitieteellisissä kohtaamisissa ja arjen haasteita ratkaistessa. Yhtenäisellä alueella opiskeltaisiin rohkeammin ristiin eri korkeakoulujen välillä, AMK:sta käytäisiin Åbo Akademin kursseilla ja niin edespäin. Vapaa-ajalla verkostoiduttaisiin muuallakin kuin keskustan baareissa. Alue ei tyhjenisi illoiksi, kun (opiskelija-)asumista tuotaisiin lisää Kupittaalle ja Itäharjun alueelle. Yritykset ja korkeakoulut tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä ja hyödyntäisivät toisiaan.

Monessa asioissa olemme menossa jo hyvään suuntaan, mutta auttamattoman hitaasti. Suomen parhaan kampusalueen kokonaiskehittäminen tulee pitää vahvasti mielessä Turun yleiskaava 2029:n laadinnassa, mutta pieniä parannuksia voisi alkaa tekemään nopeallakin aikataululla. Näytetään, että Turku osaa olla dynaaminen sivistyskaupunki ja tartutaan toimeen vaikka heti!

Janika Takatalo
Kirjoittaja on Turun kokoomuksen hallituksen jäsen