Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Janika Takatalo hallitusohjelmasta: Koulutusmiljardi lässähti koulutusmiljooniksi

Viime kaudella ja vaalien alla silloiset oppositiopuolueet – Vihreät edellä – kampanjoivat sillä, että he peruisivat tehdyt koulutusleikkaukset ja panostaisivat miljardin koulutukseen. SDP lupasi vaihtoehtobudjetissaan 600-700 miljoonan lisäpanostuksia opetusalalle. Opiskelijoiden ääniä kosiskeltiin myös lupaamalla korotuksia opintotukeen.

Nyt hallitusohjelman tultua julki, voimme nähdä, miten opiskelijat ja opetusala on saatu äänestämään näitä puolueita katteettomilla lupauksilla. En valitettavasti voi sanoa olevani yllättynyt, sillä lupaukset olivat alun perinkin hataralla taloudellisella pohjalla ja lupauksen tehneet puolueet tiesivät sen todennäköisesti itsekin. Koulutukseen on tulossa näillä näkymin parinsadan miljoonan panostukset, kiitosta annan niistä kyllä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen panostamisesta. Opintotukeen sen sijaan korotuksia ei tehdä, paitsi huoltajakorotus 25 € / kk ja indeksiin sitominen 2020-luvulla.

Vertauksena tuleva hallitus on kyllä löytänyt uusia pysyviä menolisäyksiä jopa 1,2 miljardin edestä. Tämäkään ei todennäköisesti tule riittämään, vaikka velanottoa ja veronkorotuksia joudutaan jo näitäkin varten tekemään. Suurin yksittäinen ”tulevaisuuspanostus” ohjelmassa on eläkkeiden korotus 183 miljoonalla, joka sekin tosin on vähemmän kuin Antti Rinne vaalipuheissaan lupasi.

Nuorten hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy ja mielenterveys on sekin nostettu ohjelmassa paraatipaikalle, mutta kun katsoo rahavarauksia, ei konkretiaa ja panostuksia löydykään. Toivottavasti nuorten hyvinvointiin löytyy hallitusohjelman toimeenpanossa vielä ihan todellisiakin työkaluja, sillä nuorisotyötä ei tehdä vain hyvän tahdon ja pyhän hengen avulla. Petteri Orpo sanoi osuvasti, että tuore hallitusohjelma on kuin hiekalle rakennettu hulppea huvila. Hienoja selvityksiä on luvassa, mutta talouskasvua niiden vaatimien panostusten rahoittamiseksi ei niinkään.

Tällainen toiminta ei ole omiaan lisäämään politiikan uskottavuutta. Suomalainen poliittinen prosessi kaipaa uudistamista, sillä vaalien tulos ei näy riittävästi tulevassa hallituksessa ja sen ohjelmassa. Osa puolueista on kivunnut hallitukseen lupaamalla ihmisille lisää rahaa, jota sillä ei tosiasiallisesti ole. Suurimpia maksajia näille puoliksi täysille vaalilupauksille ovat nuoret sukupolvet, jotka ohjelman panostuksista hyötyvät vähiten. Kestävä taloudenpito ja horisontti vaalikautta pidemmällä ovat avaimia parempaan sukupolvipolitiikkaan.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

 

Kuuluuko eläinten ääni uudessa eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa?

Julkaistu myös Verkkouutisten blogissa 17.4.

Pitkään valmisteltu uusi laki eläinten hyvinvoinnista kaatui hallituksen myötä viime eduskunnan loppumetreillä. Esityksessä oli paljon hyvää, kuten jalostukseen liittyvät tiukennukset, koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä nisäkkäiden ja lintujen jatkuva vedensaanti. Toisaalta monta kiistakysymystä jäi ratkaisematta, kuten turkistarhauksen tulevaisuus, parsinavetat, kissojen tunnistusmerkintä ja eläinten itseisarvon tunnustaminen.

Tulevissa hallitusneuvotteluissa myös eläinten äänen on kuuluttava. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen eteen tehty asiantuntijatyö ei saa valua hukkaan, vaan sen parhaat edistysaskeleet on vietävä maaliin. Lisäksi tulee miettiä kunnianhimoisemmin uusia avauksia. Yksi eläinten ystävien valonpilkahdus viime vuodelta oli, kun Helsingissä aloitti eläinsuojelurikoksiin erikoistunut poliisin tutkintaryhmä. Vastaavaa toimintaa tarvitaan koko maahan. Parhaimmillaan viranomaisten resursseja voidaan säästää tehostuneen toiminnan myötä, kun eläinsuojelutapaukset keskitetään niihin erikoistuneille poliiseille.

Eläinten oikeuksien, ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta myös kotimaisen kasvisruuan kulutuksen edistäminen on entistä tärkeämpää. Maataloustukia tulee suunnata voimakkaammin kotimaisen kasvisproteiinin tuotantoon, jossa näen valtavan vientipotentiaalin. Suomella on hyvä maine luotettavan ja puhtaan ruoan tuottajana, ja kysyntä tällaisille tuotteille on maailmalla kasvussa. Myös suomalaiset tarvitsevat puhdasta lähiruokaa ja tämän valitseminen etenkin julkisissa hankinnoissa on tärkeää.

Nurkan takana odottavat eurovaalit ovat myös eläinten kannalta tärkeät. Euroopan parlamentin on aloitteissa, lakiesityksissä ja päätöksissään otettava huomioon eläinten hyvinvointi laaja-alaisesti. Eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön tehokas toimeenpano ja soveltaminen jäsenmaissa on myös varmistettava ja puitelain avulla voidaan taata hyvinvoinnin vähimmäistaso kaikissa jäsenmaissa. Nykyisellään eläimiä koskeva lainsäädäntö on unionissa hajanaista ja tähän voisi auttaa eläinten hyvinvoinnin asettaminen yhden komissaarin alaiseksi tehtäväksi.

Erityisen huolissani olen laittoman lemmikkikaupan paisumisesta verkossa EU:n alueella. Esimerkiksi laittoman koirakaupan arvo on jo yli miljardi ja myös kissojen myynti verkossa on kasvussa. Lemmikkien myynti netissä vaarantaa niiden hyvinvoinnin ja terveyden ja lisäksi se altistaa myös ihmiset tartuntataudeille. Laiton kauppa heikentää kuluttajien oikeuksia ja sisämarkkinoiden tehokkuutta epäreilun kilpailun ja veronkierron myötä. Jokaisen jäsenmaan tulisi asettaa minimivaatimukset koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Lisäksi EU:n tulisi yhtenäistää tietokantoja niin, että eläimen tunnistetiedot on mahdollista selvittää missä tahansa jäsenmaassa. Jäljitettävyyden avulla voidaan hillitä laitonta kauppaa, saattaa väärintekijät vastuuseen ja palauttaa lemmikit helpommin oikeille omistajilleen.

Kokoomus, eläinten, #Takatalo2019, eurovaalit 2019, kokoomuksen eurovaaliehdokas, eläintein oikeudet, eläinsuojelulaki