Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten eläimiä kohdellaan

Otsikon lainaus on peräisin Mahatma Gandhilta. Se on ollut johtoajatuksiani jo pitkään, ja tuli taas mieleen eläinsuojelulain kokonaisuudistusta seuratessa. Maa- ja metsätalousministeriö julkisti hallituksen esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista tänään. Esitys sisältää muutamia hyviä parannuksia, joiden eteen eläinsuojelujärjestöt ja esimerkiksi Kokoomusopiskelijat ovat taistelleet. Lisäksi se sisältää paljon surullisia uutisia, sillä osa pitkään odotetuista uudistuksista ei vieläkään etene.

Olen iloinen esimerkiksi siitä, että jatkossa koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä ovat pakolliset. Tämä vähentää laitonta koirakauppaa ja auttaa kadonneita koiria löytämään takaisin omistajiensa luokse. Sama oikeus pitäisi saada myös kissoille, ja toivonkin, että kissat saadaan vielä myöhemmässä vaiheessa samaan sääntelyyn mukaan.

Hyviä uutisia on myös jatkuvan juomaveden saannin kehittäminen. Aikaisemmin lakiluonnoksessa puhuttiin riittävästä vedensaannista, mikä esimerkiksi talvella tarkoittaa, että jäätynytkin vesi voi täyttää lainkirjauksen. Jatkossa vedensaannin on oltava jatkuvaa, eli juomakelpoista vettä täytyy koko ajan olla saatavilla. Erityisen surullista kuitenkin on, että turkiseläimille ja rekikoirille samaa oikeutta ei ole tulossa. Niiden kohdalla veden jäätyminen talvisin on erityisen suuri ongelma.

Olemme kamppailleet parsinavettojen ja porsitushäkkien kieltämisen puolesta. Parsinavetassa naudat kiinnitetään parteen, jossa ne eivät pääse kääntymään ja porsitushäkissä emakoilla ei ole liikkumatilaa. Parsinavettoja ei olla vieläkään kieltämässä, mutta jotain positiivista sentään on tulossa. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Tiineytyshäkit kielletään 15 vuoden siirtymäajan jälkeen ja porsitushäkeistä luopumista tuetaan investointiavustuksilla. Tämä on oikea suunta, mutta liian moni nauta tai porsas joutuu jatkossakin elämään suuren osan elämästään vailla mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen.

Hyvää lakiesityksessä on maininnat siitä, että maakunnalla on oltava valvontaa varten riittävä määrä eläinlääkäreitä ja muuta pätevää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Lisäksi eläinten jalostusta koskevia sääntöjä tiukennetaan nykyisestä, eläinten värjäys kielletään ja koirien sähköpannat kielletään. Sirkuksissa supistetaan sallittujen eläinten listaa ja eläintarhaeläinten käyttö viihteellisissä esityksissä kielletään. Laki tulee eduskuntaan alkusyksystä 2018. Pieniä viilauksia siihen saatetaan vielä tehdä, mutta yleensä hallituksen neuvottelemaan versioon ei enää isoja muutoksia saada aikaan. Vaikka moni asia esityksessä jää harmittamaan, tiedän, että ilman Kokoomusta laista olisi tullut vielä heikompi. Tätäkin lakia voidaan kuitenkin tulevilla hallituskausilla vielä parantaa.