maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku

Lapsia ja nuoria on suojeltava saalistajilta

”Ei voi olla niin, että Suomesta hakee turvaa ja sen jälkeen aiheuttaa itse turvattomuutta”, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) aamutv:ssä. Oulussa paljastunut seksuaalirikosvyyhti on aiheuttanut paljon ahdistusta ja nostanut pintaan kysymyksiä, kuten ”Mitä nyt tehdään?”. Tällainen ei saa päästä leviämään, vaikka valitettavasti en usko Oulun olevan ainut kaupunki, jossa lasten ja nuorten saalistusta on tehty.

Seksuaaliset hyväksikäytöt jäävät helposti piiloon häpeän takia. Etenkin lapset ja nuoret päättävät usein salata tapahtuneen lähipiiriltään, koska heitä on uhkailtu tai he eivät muista syistä uskalla kertoa asiasta. Meidän tulisi puuttua tähän lisäämällä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisista sosiaalisen median viestipalveluista, jotta he osaisivat kysyä oikeita kysymyksiä ja valvoa sovellusten turvallista käyttöä.

Lisäksi koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyötä on lisättävä. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi Ankkuri-toiminnan avulla, jossa poliisista, sosiaalitoimesta, terveydenhoidosta ja nuorisotoimesta koostuvat tiimit yrittävät ratkaista nuoren kokemia ongelmia moniammatillisesti. Lounais-Suomen poliisissa Ankkuri-tiimit toimivat tällä hetkellä Turussa, Salossa, Raumalla ja Porissa. On sanomattakin selvää, että poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja siihen, että he voivat yhdistää tietoja ja huomata ongelmatilanteet mahdollisimman varhain.

Olemme tottuneet ajatukseen Suomesta yhtenä maailman turvallisimmista maista. Oulun järkyttävistä seksuaalirikoksista epäillyt ovat turvapaikanhakijataustaisia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen valtioista. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kyse on yksilöistä eikä kollektiivisesta syyllisyydestä. Ihonväri tai kansalaisuus ei tee kenestäkään rikollista, vaan ihmisen omat valinnat. Turvapaikanhakuprosessia tulisi uudistaa niin, että apu kohdistuu todella suojelua tarvitseviin ja siihen oikeutettuihin henkilöihin.

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui pakolaisaalto, johon ei oltu osattu riittävästi varautua ja jota ei vieläkään ole kunnolla saatu ratkaistua. Mielestäni tehokkainta olisi perustaa EU:n ulkorajoille vastaanottokeskuksia, joissa hakemukset käsiteltäisiin ja josta sitten turvapaikan saaneet ohjattaisiin väkiluvun tai muun mittarin mukaan heidät vastaanottavaan valtioon. Tämä olisi paitsi tehokasta, myös inhimillisesti parempi ratkaisu. Se vähentäisi salakuljettamista Euroopan maasta toiseen ja myös vähentäisi turhautumista, kun jossain jäsenmaassa jo alkanut kotoutuminen vaihtuisikin käännytykseen.

Euroopan tason ratkaisun löytymisessä voi vielä kestää, joten on tärkeää, että myös kansallinen lainsäädäntömme on näiltä osin kunnossa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta on voitava perua Suomen kansalaisuus. Ylipäänsä kansalaisuuden, karkotusten ja palautusten ehtoja on tarkistettava. Eduskunnassa on myös käsittelyssä parhaillaan rangaistuspolitiikan kiristämispaketti, joka sisältäisi uuden rikosnimikkeen, lapsen törkeän raiskaamisen, josta maksimirangaistus olisi 12 vuotta. Vakavien rikosten seurausten on vastattava kansalaisten oikeustajua, ja mielestäni selkeä linja on tiukentaa lapsiin ja muihin puolustuskyvyttömiin kohdistuneiden rikosten rangaistuksia. Toivottavasti lakihankkeet ehtivät edetä ripeästi vielä tällä hallituskaudella.

Turvallisuus on perustarve, ja meidän on suojeltava etenkin lapsia ja nuoria pahalta. Kenenkään ei tule joutua elämään arkeaan pelossa.

Janika Takatalo
Nuorisolautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu

maahanmuutto, turvallisuus, Salo, Turku