Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kolumni Nykypäivä -lehteen 12/2018

Mitä nuoret naiset edellä, sitä muut perässä

Kansallinen Kokoomus perustettiin sata vuotta sitten porvarilliseksi puolueeksi, jonka tarkoituksena oli koota yhteen kaikki yhteiskuntaa rakentavat piirit. Alusta alkaen puolueen puoltamia arvoja ovat olleet esivallan kunnioitus, kansallismielisyys, omistusoikeuden suojeleminen, talouselämän edut, kristillinen etiikka ja sosiaalinen omatunto. Kokoomuksen sisällä on käyty vuosien varrella kilpailua esimerkiksi konservatismin, liberalismin, sosiaalireformismin ja puhtaan markkinatalouden välillä.

Poliittiset jakolinjat yhteiskunnassa ovat monimuotoistuneet. Enää perinteistä poliittista nelikenttää ei rakenneta vain oikeisto–vasemmisto tai liberaali–konservatiivi -akseleiden välille. Uudempia jakolinjoja ovat muun muassa suhtautuminen kaupungistumiseen, kansainvälistymiseen, ilmastomuutokseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Myös sukupolvipolitiikka nostaa päätään, kun esimerkiksi eläkkeistä keskustellaan.

Saan aina toisinaan vastata kysymykseen, miten puolueen nuoret liberaalit ja kansainväliset kaupunkilaiset sopivat yhteen maakuntien koti, uskonto ja isänmaa -hengen kanssa. Mielestäni kokoomuksen vahvuus piilee juuri siinä; menestyksemme salaisuus on, että emme ole ryhtyneet yhden asian liikkeeksi, vaan laaja-alaiseksi arvopuolueeksi. Olemme kyenneet käymään keskustelua ja päivittämään tavoitteitamme maailman kehityksen mukana – silti yhteisen maaperän säilyttäen.

Kokoomuslaisia yhdistää laajasti esimerkiksi halu tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ja olla edelleen se yhteiskuntaa uudistava voima, joksi kokoomus vuonna 1918 perustettiin. Olemme myös Suomen EU-myönteisin puolue ja olemme sivistyksen puolue. Uuteen periaateohjelmaamme on hyvin kiteytetty, että kokoomus on avoin tulevaisuuspuolue, joka luottaa ihmiseen.

Silti nuoria kokoomuslaisia tarvitaan edelleen ravistelemaan puoluetta uusille urille. Meille kokoomusopiskelijoille on kunnia-asia toimia yhteiskunnan tiedostavana etujoukkona. Näin lukee myös periaateohjelmassamme ja näin olemme aina pyrkineet toimimaan osana satavuotiaan kokoomuspuolueen historiaa. Olemme edelläkävijöinä siirtäneet emopuoluetta uusilla ajatuksilla pois mukavuusalueeltaan – viimeisimpinä ajatuksillamme vaikkapa oikeistofeminismistä, eläinten hyvinvoinnista tai sinivihreästä veropolitiikasta.

Ympäristöön ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat yhä merkityksellisempiä nuorille ihmisille. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin pitkään hallinneet keskustelua näissä aiheissa ja tämä näkyy kenties siinä, että vihreät on suosituin puolue nuorten keskuudessa ja kokoomus vasta toiseksi suosituin. Ero vihreiden hyväksi on erityisen suuri kaupunkien lukiolaistyttöjen keskuudessa. Tämän takia meidän on kyettävä tarjoamaan uskottava kokoomuslainen vaihtoehto ja johtamaan keskustelua rohkeasti myös ympäristö- ja yhdenvertaisuusteemoissa. Nämä ovat sitä paitsi aivan liian tärkeitä asioita jätettäväksi muiden vastuulle.

Jos ja kun haluamme, että kokoomuksen menestystarina jatkuu vielä seuraavatkin sata vuotta, tulee meidän edelleen kyetä uudistumaan ja kokoamaan kaikki yhteiskuntaa rakentavat tahot. Pysähtymällä taantuu ja rajaamalla jotkut aiheet agendansa ulkopuolelle köyhtyy. Erityisesti kokoomuksen tulisi kyetä kokoamaan nuoret naiset mukaan. Tutkimuksissa on havaittu yhteys esimerkiksi paikkakunnan vetovoiman ja nuorten naisten valintojen välillä – naiset valitsevat ja muut tulevat perässä. Kokoomus näyttäytyy nuorille naisille houkuttelevana kuuntelemalla, tukemalla ja ottamalla heille tärkeät teemat omikseen.

Janika Takatalo

kirjoittaja on Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa ja VTM.

Välittämisen arvon ulotuttava eläimiin

Yksi kokoomuksen perusarvoista on välittäminen. Periaateohjelmassamme sanotaan, että välittämistä ei voi ulkoistaa. Jokaisen on kannettava henkilökohtainen vastuu ja heikommista on huolehdittava.

Ihmisten lisäksi tietoisia ja tuntevia ovat muutkin lajit. Tukeudumme kuitenkin usein spesismiin, eli pidämme yhtä lajia, ihmistä, muita arvokkaampana. Toisaalta uskomme, että ihmisen vastuulla on huolehtia niistä, jotka eivät siihen itse pysty tai jotka ovat muuten heikommassa asemassa.

Miten siis tähän kategoriaan asettuvat esimerkiksi siat, jotka ovat ymmärryksessään viisivuotiaan lapsen tasolla?

Pahin eläinsuojelun ongelmakohta tällä hetkellä on tuotantoeläinten olot. Tilakoot ovat entistä suurempia, minkä seurauksena eläinten yksilöllinen hoito on vähäistä tai jopa olematonta. Jalostuksen ja liikkumattomuuden vuoksi useat sairaudet ovat yleistyneet. Ympäristö sisältää virikkeitä niukasti, eivätkä eläimet pysty elämään lajityypillisillä tavoilla.

Voimme kääntää selkämme ja ajatella asiat parhain päin, mutta se ei ole arvojemme mukaista. Jokaisella yksilöllä on vastuu omista valinnoistaan ja toimistaan – edistääkö vai ehkäiseekö toimillaan muiden kärsimystä. Länsimainen elämäntapa perustuu tällä hetkellä pitkälti suurten eläinmäärien hyväksikäyttöön. Se ei ole ekologista, eikä myöskään eettistä.

Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain (247/1996) kokonaisuudistus. Uudistus on tärkeä ja sitä on odotettu vuosia. Lakiluonnos on tänä syksynä lausunnoilla ja ensi keväänä sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn. Toivon kokoomuslaisilta aktiivisuutta asiassa. Keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi kivuliaiden toimenpiteiden kielto ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa, lajityypillisten tarpeiden toteutuminen etenkin liikkumisen osalta ja eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen puuttuminen. Myös maininta eläinten itseisarvosta lakitekstiin olisi paikallaan. Minun moraalini ei kestä, että eläimillä olisi vain taloudellista ja tuotannollista arvoa. Jokaisella älykkäällä ja tuntevalla olennolla on aina myös arvoa sinänsä.

Eletään siis todeksi arvojamme ja päivitetään niitä myös tähän päivään. Vuoden 2016 Eurobarometrin mukaan suomalaisista 99 % pitää eläinten hyvinvoinnista huolehtimista tärkeänä ja 90 % on sitä mieltä, että hyvinvoinnista pitäisi huolehtia nykyistä paremmin. Tältä pohjalta meidän tulee katsoa myös meneillään olevaa Kokoomuksen periaateohjelman uudistamista. Välittämisen arvon on ulotuttava myös muihin lajeihin kuin ihmisiin, ja yksilönvapauksia korostavassa puolueessa yksilölliset tarpeet on huomioitava myös eläinten kohdalla.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja