Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Tiedote 9.5.2018

Julkaisuvapaa

Kokoomusopiskelijoiden Takatalo: Korkeakoulututkintoa ei tulisi saada ilman kansainvälistymisjaksoa

Kansainvälisyys, kielitaito ja eri kulttuurien tuntemus voidaan nähdä tänä päivänä välttämättöminä perustaitoina. Yhä useamman toimenkuvaan nyt ja tulevaisuudessa kuuluu yhteydenpitoa maailmalle, matkustamista ja vierailla kielillä toimimista. Kansainvälisyystaitoja tarvitaan lähes kaikilla aloilla eri taustoista tulevien ihmisten kanssa toimiessa.

– Jokaiseen korkeakoulututkintoon Suomessa tulisi sisällyttää kansainvälistymisjakso. Tutkintotodistusta ei tulisi saada käteen, jos ei ole opintojen aikana hankkinut minkäänlaista kansainvälistä kokemusta. Kansainvälistymisen suorittamistapojen pitäisi toki olla mahdollisimman joustavia, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.

Kansainvälistymisjakson voisi suorittaa perinteisen opiskelijavaihdon lisäksi vaikkapa kansainvälistä kauppaa tekevän yrityksen harjoittelussa, Suomessa olevia vaihto-opiskelijoita tutoroimalla tai ryhmätöinä kansainvälisissä verkko-opintoalustoissa. Myös vapaa-ajalla hankittu osaaminen tulisi tunnustaa: reppureissailu Aasiassakin kartuttaa kansainvälisiä taitoja.

– Ehdotuksemme olisi myös yksi tapa lisätä kansainvälisen liikkuvuuden tasa-arvoa. Nykyisellään  naiset lähtevät vaihtoon useammin kuin miehet ja yliopistoista lähdetään maailmalle ammattikorkeakouluja herkemmin. Myös asuinpaikka ja sosiaalinen tausta näkyvät liikkuvuustilastoissa. Pakollisena tutkinnon osana kaikki korkeakoulutetut hankkisivat kansainvälistä osaamista, Takatalo toteaa.

Tutkintojen kansainvälistymisjaksoista on puhuttu jo jonkin aikaa, ja asiaa on pidetty esillä esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:a laadittaessa. Nyt olisikin korkeakouluilla paikka laittaa puheet käytäntöön ja varmistaa valmistuneiden kansainvälisen osaamisen taso.

Samalla näin Eurooppa-päivänä Kokoomusopiskelijat haluaa korostaa EU:n rahoittaman Erasmus-ohjelman merkitystä opiskelijoille ja toivoo Euroopan parlamentin kasvattavan ohjelmaa tulevalla kaudella paitsi taloudellisesti niin myös laajuudeltaan, jotta yhä laajemmat osallistujaryhmät saadaan sen piiriin.

Lisätietoja:

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65
janika.takatalo@kokoomusopiskelijat.fi

 

Kansainvälisemmät opintopolut vauhdittamaan Varsinais-Suomen kasvua

Euroopassa juhlittiin taas toukokuun alkuun kuuluvaa Eurooppa-päivää. Eurooppalaisuuden voi monella tapaa katsoa olevan sukupolvelleni itseisarvo. Vaikka nationalistista populismia ja EU-erolla flirttailua on mantereellamme viime vuosina nähty, EU:lla on yhä kansan laaja tuki. Myös juuri ratkenneet Ranskan presidentinvaalit vahvistivat väitettä, kun Euroopan, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta kampanjoinut ehdokas tuli selvällä enemmistöllä valituksi.

Kansainvälisyys on avoimuutta ja vuorovaikutusta. Avoimuus ja vuorovaikutus puolestaan ovat menestyksen ehtoja. Tämän voi Varsinais-Suomessa nähdä vaikka vain katsomalla telakan vuosiksi eteenpäin täynnä olevaa tilauskirjaa. Asiakkaita on ympäri maailman, ja Meyerin perheen kansainväliset suhteet tuskin ovat siihen vähiten syynä. Väestöllisesti pieni ja sijainniltaan kaukainen Suomi ei sulkeutumalla ikinä pärjäisi. Kansainvälisyys on avain kasvuun ja menestykseen.

Kansainvälisyyden ja kielitaidon voi nykymaailmassa katsoa luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa olevaksi perusedellytykseksi. Siksi on tärkeää, että jokaisella nuorella on yhtäläinen mahdollisuus hankkia kansainvälisiä valmiuksia. Nykyisellään kansainvälinen kokemus tuppaa kasautumaan kuitenkin vain niille nuorille, jotka saavat kotoa kannustusta ja rahoitusta. Näin ei pitäisi olla, vaan ovet auki maailmaan tulisi olla aidosti jokaisen nuoren avattavissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyisi kansainvälistymisjakso. Mahdollisuuksia tulisi ulottaa yhä vahvemmin myös lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Tämä on tärkeä linjaus, sillä koulutusjärjestelmän avulla voidaan tavoittaa suuri osa koko ikäluokasta ja sytyttää jo varhain kipinä maailmankansalaisuuteen.

Kansainvälisyys ja kielitaito kulkevat käsikkäin. Vahva ja monipuolinen kielitaito mahdollistaa eri kulttuureihin tutustumisen ja maailmalla pärjäämisen. Mitä nuorempana kieltenopiskelun aloittaa, sitä paremmin oppii. Suosittuja kielikylpyjä ja ensimmäiseltä luokalta alkavaa kieltenopetusta on kuitenkin nykyisellään tarjolla vain melko harvoille. Siksi olen innoissani ensi syksynä alkavasta kokeilusta, jossa tarkoituksena on tarjota varhaistettua kieltenoppimista yhä laajemmalle joukolle ja yhä monipuolisemmalla kielivalikoimalla. Tarkoitukseen on varattu 10 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana ja mukana kokeilussa on neljäsosa kunnista.

Kokemus, kontaktit ja kulttuurinen ymmärrys ovat valtavia voimavaroja sekä yksilön että kansantalouden tasoilla. Kansainvälisempien koulutuspolkujen ja monipuolisemman kieltenosaamisen avulla vientivetoinen Suomi varmistaa osaavan työvoiman ja tarvittavat kontaktit tuleville vuosille. Panostamalla kansainvälisempiin koulutuspolkuihin Varsinais-Suomi varmistaa kasvuvauhdin jatkumisen myös tuleville vuosikymmenille.