Kuntavaalien jälkitunnelmia

Kesä ja vapaus! Huojennus ja kiitollisuus. Uusi elämänvaihe edessä.

Nämä ovat päällimmäiset tunteet juuri nyt. Lupasin vähän pidempää analyysia vielä vaaleista jälkikäteen, mutta juuri nyt tuntuu, että nämä yllämainitut asiat ovat eniten mielessä, joten mennään niillä. 

Talvi ja kevät oli pitkä ja vaiherikas. Vaalikampanjaa alettiin tekemään jo joskus marraskuun pimeydessä. Toki tämä puoliammatillisen poliitikon elämä on aina yhdenlaista vaaleihin valmistautumista. Uskon, että parasta valmistautumista on kuitenkin se, että hoitaa kulloinkin vastuullaan olevan tehtävän mahdollisimman hyvin. Samalla on silti aina myös mielessä iso pelko ja epävarmuus. Mitä jos se ei riitäkään? Mitä jos ihmiset arvostavat ihan eri asioita, kuin päätöksenteon arjessa puurtamista? Joskus joillain käy munkki. He ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, valmiiksi kuuluisia tai muuten juuri tietylle profiilille on paljon kysyntää ja vähän kilpailua. Mutta sivuille ei pidä vilkuilla liikaa, sen opin jo yleisurheilussa. Jokainen tehköön oman parhaansa ja sitten nähdään, miten pitkälle se riittää. Paljon näkee myös niitä epäreiluja kohtaloita, joissa joku olisi mielestäni kaiken puurtamisen jälkeen todella ansainnut tulla valituksi, mutta ääniä ei vaan tullut tarpeeksi. Sekin on silti demokratiaa.

Olen todella onnellinen ja kiitollinen, että sain vahvan noin 500 äänen mandaatin jatkaa Turun kaupunginvaltuustossa. Huojentunut myös, sillä harva asia on mulle yhtä tärkeää kuin tämä vaikuttaminen. Se on ollut minulle kutsumus ihan pienestä saakka. En oikein tiedä mistä se kumpuaa, kun meidän perhe ei ole ollut mitenkään poliittinen. Syytän ennen kaikkea Suomen huikeaa koulutusjärjestelmää, joka antoi esimakua vaikuttamisesta jo hyvin nuorena oppilaskunnan kautta ja joka on antanut intoa opiskella ja tehdä politiikkaa yhä vaan pidemmälle, aina näihin päiviin saakka. En tiedä voisinko olla elämääni tyytyväinen, jos en saisi tehdä tätä, mitä niin paljon rakastan. Toki on myös päiviä, jolloin tätä kaikkea vihaa ja miettii vaan, että kuka hullu haluaa poliitikoksi. 

Nämä vaalit olivat tosi erilaiset, se on varmasti tullut kaikille jo moneen kertaan selväksi. Ei voinut tehdä samanlaista jalkatyötä ihmisiä kohdaten, kuin yleensä. Vaalien ajankohdan siirtyminen kahdella kuukaudella eteenpäin oli sekin aika shokki. Se tarkoitti, että juuri maalisuoralla voimat ja resurssit pitikin allokoida uudelleen kestämään vielä paljon pidempään. Minullakin meni suoraan sanottuna näihin vaaleihin sen vuoksi paljon enemmän rahaa, kuin alunperin oli suunnitelma ja mikä hyvältä tuntui. Näin raskaana nuo yllättävät kaksi kuukautta lisää kampanja-aikaa oli myös aika stressaavia sen vuoksi, kun en voinut yhtään tietää, mikä olisi kesäkuussa vointi ja pystyisinkö vielä tekemään kahdeksannella kuulla helteessä ulkokampanjaa, jos sellainen taas sallittaisiin. Onneksi lopulta löytyi tasapaino näkyä ulkona, mutta tehdä se kuitenkin mahdollisimman turvallisesti. Ja onneksi olen voinut koko raskauden suhteellisen hyvin.

Nyt edessä on orientoituminen taas uuteen aikaan. Paitsi politiikassa, myös omassa elämässä. Olemme jo aloittaneet valtuustoryhmänä pormestarisopimukseen liittyvien asioiden hiomisen ja uskon, että Turku saa hyvän ja eteenpäin katsovan ohjelman. Sen jälkeen tulee tietysti vielä luottamuspaikkajako ja selviää, mitä paikkaa itse pääsen seuraavat vuodet pelaamaan. Omassa elämässä koittaa nyt hetkeksi kuitenkin odotettu kesäloma, jolta jäänkin sitten elämäni ensimmäiselle vanhempainvapaalle. Aika työorientoituneelle ihmiselle tämä herättää tavallaan ristiriitaisia tunteita, mutta ainakin parhaillaan tunnelmat ovat iloiset ja odotan innolla sitä kaikkea, mitä lapsi syntyessään elämään tuo. Alku on varmasti raskas, mutta eiköhän se balanssi siitä sitten taas löydy. 

Iso kiitos vielä kaikille matkassa mukana oleville, vaaleissa auttaneille ja tukeneille ja ennen kaikkea luottamuksensa äänestämällä antaneille! Teen parhaani, jotta voin lunastaa ne odotukset, joita teillä on. Sanomattakin on selvää, että aina saa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos on mielessä jotain epäkohtaa, jossa voisin olla avuksi.

Nyt: mukavaa kesää kaikille!