Janika Takatalo: Burnout-sukupolvi tarvitsee terapiatakuun

Julkaistu alunperin Verkkouutisten blogissa 

Burnout-sukupolvi tarvitsee terapiatakuun

Helsingin Sanomat (HS 25.3.) uutisoi tällä viikolla valitettavan tutusta ilmiöstä: mielenterveyden ongelmat piinaavat korkeakouluopiskelijoita. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (YTHS 2016) mukaan joka kolmas opiskelija kokee stressiä, uupumista ja mielenterveyden ongelmia. Naiset kokevat opiskelu-uupumusta miehiä useammin.

Syitä taustalla on monia. Korkeakouluopintojen vaativuus voi yllättää tai sitten itseltä vaaditaan liian paljon. Yli 60 % opiskelijoista käy myös töissä samalla kun opintopistevaatimukset ovat kiristyneet. Paljon voi liittyä myös siihen, että samaan elämänvaiheeseen osuu monta muutosta kotipaikkakunnan vaihtumisesta ihmissuhteiden muutoksiin.

Milleniaalit, eli meidän sukupolvi-Y, kohtaa ensimmäisen loppuunpalamisen usein jo kaksikymppisenä. Elämä täytetään to do -listoilla, työt menevät aina henkilökohtaisen hyvinvoinnin edelle ja elämä optimoidaan kalenterissa minuutin tarkkuudelle poistaen siitä kaikki epätehokkuus (yep, that’s me!). Ikätoverit ympärillä vuoron perään kertovat käyneensä puhumassa ammattilaiselle. Näin olen tehnyt minäkin.

Ihminen voi tehdä paljon itsekin ennaltaehkäistäkseen uupumusta, mutta yhä useammin tilanne johtaa ulkopuolisen avun tarpeeseen. Jonot ovat kuitenkin pitkiä, hoito kallista ja asiaa leimaa edelleen tietynlainen stigma, joka nostaa kynnystä hakeutua hoitoon. Silti mielenterveyspalvelujen tulisi olla kaikkien saatavilla helposti ja kohtuulliseen hintaan. OECD:n arvion mukaan heikentynyt mielenterveys aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 11 miljardin euron kustannukset vuosittain.

Kaikki eduskuntapuolueet Perussuomalaisia lukuunottamatta ovat näyttäneet vihreää valoa Terapiatakuu -kansalaisaloitteelle. Myös Kokoomusopiskelijat otti jo viime syksyn liittokokouksessaan yhdeksi seuraavan hallituskauden kärkitavoitteeksi mielenterveyspalvelujen takaamisen opiskelijoille. Terapiatakuu tarkoittaisi käytännössä sitä, että julkisessa terveydenhuollossa pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muun soveltuvan psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivän sisällä hoidon tarpeen tunnistamisesta.

Nopeampi hoitoonpääsy ehkäisee tilanteen pahentumista, nopeuttaa toipumista ja vähentää itsemurhia. Terapiatakuun vuosikustannus on toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa. Osittain terapiatakuuta voidaan toteuttaa nykyistä henkilöstöresurssia hyödyntämällä, mutta terapiatakuun toteuttaminen vaatii myös lisäresursseja.

Terapiatakuu olisi kuitenkin myös säästö- ja työllisyysteko. Mikäli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt saisivat terapiatakuun myötä varhaista hoitoa perusterveydenhuollossa, arviolta 7500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Tämä tuottaisi noin 340 miljoonan vuosittaisen kustannussäästön, koska etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat. Aloitteen laatijoiden mukaan terapiatakuuseen sijoitettu euro merkitsee kokonaisuutena lähes kymmenen euron säästöä.

Burnout -sukupolvi tarvitsee toimivat mielenterveyspalvelut. Terapiatakuu tulee toteuttaa seuraavalla hallituskaudella.

Janika Takatalo

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja