Perhemyönteisyydellä Suomesta parempi paikka kasvaa

Kampanjani ja erityisesti politiikkani yksi pääteema on se, että haluan rakentaa Suomesta paremman paikan kasvaa. Viittaan tällä itselleni tärkeimpiin asioihin: mm. lasten ja nuorten hyvinvointiin, osaamisen vahvistamiseen sekä yritysten ja talouden kasvamiseen. Nämä kaikki muodostavat perustan Suomen kestävälle tulevaisuudelle. Olenkin päättänyt kirjoittaa blogitekstisarjan, jossa avaan ajatuksiani näistä aivan keskeisimmistä tavoitteistani. Tämä teksti on sarjan ensimmäinen osa, sillä politiikkani ytimessä on aina ollut perhe- ja vauvamyönteisyys.

Yhä useamman lapsihaaveen pitäisi voida toteutua

Suomen syntyvyys on historiallisen matalalla tasolla, ja aiheesta puhutaan paljon. On totta, että syntyvyydellä on suuri merkitys koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudelle. Mielestäni pitäisi kuitenkin puhua vielä enemmän siitä, miten voimme auttaa ihmisiä toteuttamaan omia lapsihaaveitaan. Kenenkään ei tarvitse hankkia lapsia yhteiskunnan vuoksi, mutta yhteiskunnan pitäisi tehdä kaikkensa, jotta mahdollisimman moni voisi saada toivomansa perheen.

Perheellistymisen esteitä on monenlaisia. Taloudellinen epävarmuus, työllistymisen vaikeudet tai sopivan kumppanin puuttuminen voivat siirtää lapsihaaveita kauemmas tulevaisuuteen. Perheen perustamisen pitää olla mahdollisuus, eikä taloudellinen tai ammatillinen riski. Toisaalta huono synnytyskokemus, synnytyspelko tai aiempaan raskauteen liittyvä trauma voivat vaikuttaa haluun saada lisää lapsia. Näihin kokemuksiin on tarjottava apua. Myös tahaton lapsettomuus koskettaa valitettavan monia. Tarvitsemmekin toimivia lapsettomuushoitoja ja hedelmällisyysneuvontaa. Hoitojen on oltava saavutettavia perhemuodosta riippumatta, ja myös itsellisesti vanhemmaksi haluavilla tulee olla mahdollisuus toteuttaa lapsihaaveensa.

Perheellistymiseen vaikuttaa myös tulevaisuudenusko. Sodat, turvallisuustilanne ja ilmastonmuutos voivat ymmärrettävästi lisätä epävarmuutta. Siksi koen, että myös maamme turvallisuudesta, vakaasta taloudesta ja ympäristöstä huolehtiminen on osa tulevien sukupolvien hyväksi tehtävää politiikkaa.

Perheen perustamisen ei pidä estää uralla etenemistä eikä laskea kohtuuttomasti perheen elintasoa

Uskon, että yhteiskunta voisi ratkaista monia sellaisia hidasteita, jotka viivyttävät tai vaikeuttavat lastensaantia. Perhemyönteinen yhteiskunta muodostuu etuuksien ja palveluiden lisäksi selvästi myös asenteista, työelämän käytännöistä ja siitä, miten sujuvaa ihan tavallinen lapsiperhearki on.

Ymmärrän, että perhevapaiden aiheuttamaa katkoa työuraan saatetaan jännittää. Jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, ei esimerkiksi “lapsisakon” vaikutus kohdistuisi niin vahvasti naisiin. Jos myös vielä työelämässä olevat isovanhemmat voisivat hakea perhevapaita, saisivat nuoret perheet kenties enemmän apua pikkulapsiarkeen. Omassa arjessani esimerkiksi etätyömahdollisuudet, joustavat työajat ja perheystävälliset käytännöt helpottavat arkeamme merkittävästi. Työelämä kaipaa kuitenkin vielä monella alalla kulttuurinmuutosta ja joustoja, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.

Kun lapset voivat hyvin ja perheet pärjäävät, koko Suomi pärjää Ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta kuuluu kodeille. Yhteiskunnan tehtävä on kuitenkin tukea vanhempia kasvatustyössä ja varmistaa, että perheet saavat apua silloin, kun sitä tarvitsevat. Tarvitsemme laadukasta ja saavutettavaa varhaiskasvatusta. Omankin perheeni arjen mahdollistaa se, että voin antaa molemmat lapseni aamuisin osaavien varhaiskasvatuksen ammattilaisten hoivaan ja luottaa siihen, että tämä arjen tukipilari vahvistaa lasteni oppimista, itseluottamusta ja sosiaalisten taitojen kehitystä.

Perhemyönteiseen ajatteluuni kuuluu olennaisesti kaikenlaisten perheiden tukeminen. Perheet ovat erilaisia, ja niiden tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Ydinperheiden lisäksi on huomioitava esimerkiksi yksinhuoltajat, uusperheet, sateenkaariperheet ja ne lapset, jotka asuvat vuorotellen vanhempiensa kodeissa.

Lapselle turvallinen ja ennustettava arki on hyvinvoinnin perusta. Siksi meidän on huolehdittava vanhemmuuden tuesta, toimivista palveluista ja turvallisista kasvuympäristöistä. Haluan, että apua on saatavilla ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Neuvoloiden, perheneuvonnan, varhaiskasvatuksen ja koulujen merkitys on tässä korvaamaton. Erityisen tärkeänä pidän lasten ja nuorten mielenterveyden tukemista. Liian moni nuori kokee yksinäisyyttä, ahdistusta tai epävarmuutta tulevaisuudestaan. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus tulla nähdyksi, kuulluksi ja autetuksi ajoissa. Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja.

Perhemyönteisyys rakentuu konkreettisilla päätöksillä

Petteri Orpon hallitus on toteuttanut useita perhemyönteisiä päätöksiä. Hallitus on esimerkiksi korottanut äitiysavustuksen arvoa, lisännyt lasten ja nuorten harrastustoiminnan rahoitusta sekä lisännyt perheiden valinnanmahdollisuuksia. Kokoomuksen uudessa tavoiteohjelmassa lapsi- ja perhemyönteisyys on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Ohjelmassa esitetään esimerkiksi hedelmöityshoitojen saatavuuden parantamista, perhevapaajärjestelmän uudistamista sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän poistamista. Haluan olla mukana edistämässä näitä ratkaisuja.

Anna ääni tulevaisuudelle

Olen kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äiti, joka samalla rakentaa uraa, kouluttautuu ja vaikuttaa aktiivisesti politiikassa. Tunnistan hyvin, miten paljon yhteensovittamista lapsiperhe-elämä vaatii ja miten suuri merkitys on lapsiperheiden palveluilla ja työelämän joustavuudella. Perhe- ja lapsimyönteisyys on minulle lähtökohtainen ajattelutapa, jonka pitäisi mielestäni näkyä vahvasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Haluan Suomen, jossa lasten, nuorten ja perheiden tulevaisuudenusko on vahva. Kuten Kokoomuksen periaateohjelmassakin linjataan, ”vastuu lapsista ja nuorista merkitsee tehtävää kasvattaa heistä vastuullisia ja empaattisia ihmisiä, jotka etsivät aina muutosta kohti parempaa ja uskovat tulevaisuuteen”.

Yhdenkään lapsen tulevaisuuden ei pidä määräytyä kodin taustan, asuinpaikan tai kielen perusteella. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus kasvaa, oppia ja tavoitella omia unelmiaan. Lasten tulevaisuuden takia tavoittelen kansanedustajan tehtävää. Haluan vaikuttaa siihen, millaisen Suomen jätämme lapsillemme. Haluan rakentaa Suomesta paremman paikan kasvaa.

Tiiviisti esimerkkejä tavoitteistani lapsi- ja perhemyönteisyyden eteen:

• Helpotetaan lapsiperheiden arkea toimivalla varhaiskasvatuksella
• Helpotetaan kotiin ostettavien palveluiden hankkimista lapsiperheille esim. kotitalousvähennyksen avulla
• Kehitetään työelämää lapsi- ja perhemyönteisemmäksi
• Poistetaan raskaus- ja perhevapaasyrjintä Suomesta
• Korvataan vanhempainvapaan aikainen ansionmenetys täysimääräisesti
• Mahdollistetaan pidempi yhtäaikainen vanhempainvapaa vanhemmille samaan aikaan
• Otetaan käyttöön suruvapaa lapsensa menettäneille vanhemmille
• Korvataan nykymuotoinen äitiysavustus vanhempainavustuksella
• Toteutetaan lapsen osakesäästötili ja laitetaan sinne alkupääoma
• Varmistetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa
• Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä
• Torjutaan nuorten huumeiden käyttöä ja huumekuolemia
• Vahvistetaan nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia
• Parannetaan lasten asemaa perheiden ja parisuhteiden kriiseissä ja vaikeissa erotilanteissa
• Suojellaan lähisuhdeväkivallan uhreja
• Huomioidaan lasten vuoroasuminen palveluissa ja sosiaaliturvassa
• Jatketaan lastensuojelun uudistamista
• Puututaan määrätietoisesti kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan
• Rajoitetaan sosiaalisen median käyttöä alle 15-vuotiailta