Kun turuilla ja toreilla ihmisiltä kysyy, mikä turkulaisessa politiikassa mättää, on vastaus melkeinpä jokaisen mielestä jähmeä päätöksentekokulttuuri. Turku on toki iso laiva, jota ei hetkessä käännetä, mutta tehokkuuden varaa kyllä olisi. Samoja päätöksiä on voitu jahkailla kymmenenkin vuotta, samaan aikaan kun muut isot kaupungit kehittyvät rohkeammin. Olen myös kysynyt ihmisiltä sitä, mikä jähmeään päätöksentekokulttuurin auttaisi. Kuulemma se, että saataisiin tilalle uusia ja nuorempia päätöksentekijöitä.

Mielestäni muutokseen ja uusiin asioihin tulee suhtautua uteliaasti ja avoimin mielin. Lupaan olla rohkea päättäjä, jota ei menneisyyden tavat liikaa paina. Minun Turkuni on rohkea ja elinvoimainen. Elinvoimaisuus tarkoittaa sitä, että kaupunki on houkutteleva uusille asukkaille muuttaa ja siellä on myös edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle. Työ on kaikkien kaupunkien elinvoiman moottori. Suomen kaikista yksityisen sektorin työntekijöistä yli 60 prosenttia tekee töitä pk-yrityksissä. Kunnallisen elinkeinopolitiikan fokuksen tuleekin olla erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa. Niin, että näillä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.

Rohkeus ja elinvoima liittyvät kiinteästi myös kaupunkisuunnitteluun. Kaupungistumisen trendi tulee omaksua ohjaamaan pitkän ajan suunnitelmia. Tämä tarkoittaa kaupunkirakenteen ehevöittämistä (esimerkiksi tiiviimpi ja korkeampi rakentaminen), liikenteen sujuvoittamista ja palvelujen saatavuuden parantamista. Suuriin ja näyttäviin rakennusprojekteihin tulee suhtautua kannustavasti. Näkisin mielelläni Turussa lisää funikulaarin tyyppisiä suunnitelmia ja vaikkapa ison näköalaravintolan kauppatorin laidalla. Tunnin juna, raitiotie ja Hyperloop kuuluvat myös ennakkoluulottomaan liikennesuunnitteluun.

Tavoitteeni rohkean Turun mahdollistamiseksi:

Työ ja yrittäjyys

• Elinvoimapalvelut tulee hoitaa yhden luukun periaatteella. Näitä ovat mm. kaavoitus, kuntakohtaiset matkailu- ja markkinointiasiat sekä sijoittumispalvelut yrityksille.
• Yrittäjät ja yhdistykset on otettava kiinteästi mukaan kehittämään kuntalaisten palveluja paremmiksi
• Otetaan käyttöön palvelualoite. Palvelualoite on toimintamalli, jossa yrittäjä voi esittää paremman ja edullisemman palvelun ja kaupunki on velvollinen vertaamaan sitä itse tuottamaansa.
• Lisää tiloja start-up yrityksille ja yhdistyksille. Tilat voisivat olla pop-up-henkisiä ja auttaa etenkin alulla olevan idean kehittymistä vakaammalle maaperälle.
• Tiivistetään korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Rakentaminen ja kaavoitus

• Profiloidutaan koko Itämeren alueen keskeisenä kasvukeskuksena, joka uskaltaa olla edelläkävijä.
• Ehevöitetään kaupunkirakennetta. Esimerkiksi Kupittaan ja Itä-Harjun alueelle sopisi tiiviimpää ja korkeampaa täydennysrakentamista.
• Suhtaudutaan avoimesti liikennehankkeisiin kuten tunnin junaan, raitiotiehen ja Hyperlooppiin. Toimitaan aktiivisesti niiden saamiseksi Turkuun.
• Tehdään kauppatorin alueesta elävämpi, vehreämpi ja viihtymiseen houkutteleva. Lisätään esimerkiksi viheraluetta, istumapaikkoja ja näyttävää taidetta, joka houkuttelee pidemmänkin matkan päästä katselijoita. Suuri näköalaravintola olisi esimerkiksi hieno maamerkki.
• Rakennetaan lisää olemassa olevien kulkuväylien varrelle ja luodaan uusia asumisvaihtoehtoja lähelle kaupunkikeskustaa hyvien julkisten kulkuyhteyksien varsille
• Rakennusluvat siirrettävä sähköisiksi ja niidenkin on jatkossa toimittava yhä paremmin yhden luukun periaatteella. Muutenkin helpotetaan lupaprosesseja ja ylimääräistä sääntelyä. Lupaprosesseille määritellään palvelulupaus, jossa kerrotaan, kuinka kauan mikäkin lupaprosessi saa kestää.
• Eri asuinalueita kehitetään omaleimaisiksi niiden omien vahvuuksien pohjalta. Esimerkiksi luontoarvot, saavutettavuus ja yhteisöllisyys tai Kupittaan tiedekampuksen yhteydessä korkea osaaminen. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa tärkein näkökulma tulee olla ekologisuus.